P. PAAVALIN EPISTOLA PHILIPPILÄISILLE
2431
että minä Kristuksen voittaisin,
9. Ja hänessä löydettäisiin, ettei
minun vanhurskauteni laista olisi,
vaan joka tulee uskosta Kristuk-
sen päälle, nimittäin se vanhurs-
kaus, joka Jumalalta uskolle
omistetaan,
10. Häntä tutakseni, ja hänen
ylösnousemisensa voimaa ja
kärsimisensä osallisuutta, koska
minä tulen hänen kuolemansa
kaltaiseksi;
11. Jolla muodolla minä kuolleit-
ten ylösnousemisessa tuleva
olen.
12. Ei niin, että minä sen jo kä-
sittänyt olen, eli jo täydellinen
olen; mutta minä ahkeroitsen
suuresti, että minä sen myös
käsittäisin, niinkuin minäkin Je-
suksessa Kristuksessa käsitetty
olen.
13. Minun veljeni! enpä minä pi-
dä itseni sitä käsittäneen;
14. Mutta yksi on se: minä
unohdan ne, mitkä takaperin
ovat*, ja kokotan niiden perään,
jotka edessä ovat, ja samoan
eteenpannun määrän jälkeen+,
sen kalliin tavaran jälkeen, joka
Jumalan kutsumisen kautta yl-
häältä Kristuksessa Jesuksessa
ilmoitetaan§.
15. II. Niin monta siis, jotka
meistä täydellistä on, ajatel-
kaamme niin, ja jos te toisin
ajattelette, niin Jumala on sen
teille ilmoittava.
16. Kuitenkin että me yhden mi-
tan jälkeen siinä vaellamme*, jo-
hon me joutuneet olemme, ja
että me yksimieliset olisimme+.
17. Seuratkaat, rakkaat veljet,
minua* ja katsokaat niitä, jotka
niin vaeltavat, kuin me teille esi-
kuva olemme+.
18. Sillä monta vaeltavat, joista
minä jo usein olen teille sano-
nut*, ja nytkin itkien sanon: he
ovat Kristuksen ristin viholliset+,
19. Joidenka loppu on kadotus,
ja heidän vatsansa on heidän
jumalansa ja heidän kunniansa
joutuu heille häpiäksi*, jotka
maallisia rakastavat+.
20. Mutta meidän menomme on
taivaissa*, josta me myös lunas-
tajaa Herraa Jesusta Kristusta
odotamme+,
21. Joka meidän heikon ruu-
miimme kirkastaa*, että se hä-
nen kirkkaan ruumiinsa kaltainen
olis, sillä voimalla, jolla hän
myös voi kaikki itsellensä ala-
