HESEKIEL
1725
senkaltainen pata on, jossa
ruoste riippuu kiinni, niin ettei
sen ruoste tahdo eritä. Ota
kappale kappaleen jälkeen siitä
ulos, sillä ei tarvita siitä arpaa
heittää.
7. Sillä hänen verensä on siellä,
joka paljaalle kalliolle pantu on,
ja ei maan päälle vuodatettu,
että se mullalla peitettäisiin.
8. Ja minä olen myös sentähden
heidän antanut sen veren pal-
jaalle kalliolle vuodattaa*, ettei
se peitettäisi, että viha tulis hei-
dän päällensä, ja heille kostet-
taisiin.
9. Sentähden sanoo Herra, Herra
näin: voi murhakaupunkia*! jonka
minä suureksi valkiaksi teen.
10. Kanna vaivoin paljo puita,
sytytä tuli, että liha kypsäksi tu-
lis, ja pane hyvin yrttejä sen
päälle, että luukappaleet palaisi-
vat.
11. Pane myös pata tyhjänä hii-
lille, että se kuumaksi tulis, ja
sen vaski palais, jos sen saas-
taisuus sulais, ja sen ruoste läk-
sis.
12. Vaan ruoste, ehkä se kuinka
kovin poltetaan, ei tahdo lähteä,
sillä se on aivan kovin ruostu-
nut, se pitää tulessa sulattaman.
13. Sinun saastaisuutes on sula
ilkeys, että vaikka minä sinua
mielelläni puhdistaisin, et kuiten-
kaan sinä tahdo itsiäs puhdistaa
antaa; sinun saastaisuudestas et
sinä tästedes enää taida puhdis-
tettaa, siihenasti että minun hir-
muisuuteni sinussa sammunut
on.
14. Minä Herra olen sen puhu-
nut; se pitää tuleman, minä tah-
don tehdä, ja en viivyttää, en
minä tahdo armahtaa, enkä ka-
du; vaan heidän pitää sinun
tuomitseman, niinkuin sinä elänyt
ja tehnyt olet, sanoo Herra, Her-
ra.
15. II. Ja Herran sana tapahtui
minulle ja sanoi:
16. Sinä ihmisen poika, katso,
minä tahdon sinulta silmäis hi-
mon ottaa pois rangaistuksen
kautta; mutta ei sinun pidä valit-
taman, eikä itkemän, eikä kyyne-
leitä vuodattaman.
17. Salaa sinä mahdat huoata,
mutta kuolleen valitusta ei sinun
pidä pitämän, vaan sinun pitää
kaunistukses paneman päälles,
ja kengät jalkaas kenkimän*; ei
sinun pidä suutas peittämän+,
