PSALTTARIT
1188
avustas: sinä panet ylistyksen ja
kaunistuksen hänen päällensä.
7. Sillä sinä asetat hänen siuna-
ukseksi ijankaikkisesti: sinä ilahu-
tat hänen kasvois edessä ilolla.
8. Sillä Kuningas* turvaa Her-
raan: ja Ylimmäisen laupiudessa
ei hän horju.
9. II. Sinun kätes löytää kaikki
vihollises: sinun oikia kätes löy-
tää ne, jotka sinua kadehtivat.
10. Sinä panet heitä niinkuin
kuumaan pätsiin sinun vihas ai-
kana: Herra nielee heitä vihas-
sansa, ja tuli syö heitä.
11. Heidän hedelmänsä sinä ka-
dotat maan päältä, ja heidän
siemenensä ihmisten lapsista.
12. Sillä he ajattelivat tehdä si-
nulle pahaa: he pitivät neuvoa,
jota ei he voineet täyttää.
13. Sillä sinä teet heitä olka-
pääksi: sinä tarkoitat jänteelläs
heidän kasvojansa vastaan.
14. Herra, ylennä sinuas väke-
vyydessäs; niin me veisaamme ja
kiitämme sinun voimaas.
22. Psalmi.
Ennustus I. Kristuksen katkerasta
kärsimisestä; II. Kristuksen ansion
julistamisesta ja osallisuudesta.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle,
peurasta, jota varhain väijytään.
2. I. Minun Jumalani, minun Ju-
malani! miksis minun hylkäsit*?
minä parun, vaan minun apuni
on kaukana.
3. Minun Jumalani! päivällä minä
huudan, ja et sinä vastaa, ja en
yölläkään vaikene.
4. Sinä olet pyhä*, joka asut Is-
raelin kiitoksessa.
5. Meidän isämme toivoivat si-
nuun: ja kuin he toivoivat, niin
sinä vapahdit heitä.
6. Sinua he huusivat, ja vapah-
dettiin: sinuun he turvasivat, ja
ei tulleet häpiään.
7. Mutta minä olen mato ja en
ihminen*, ihmisten pilkka ja kan-
san ylönkatse.
8. Kaikki, jotka minun näkevät,
häpäisevät minua: he vääristele-
vät huuliansa ja päätänsä vään-
televät.
9. Hän valittaa Herralle, hän va-
pahtakoon hänen: hän auttakoon
häntä, jos hän mielistyy häneen.
10. Sillä sinä olet minun vetänyt
ulos äitini kohdusta: sinä olit
minun turvani, ollessani vielä äi-
