P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
1 Tess.2:19. Sillä mikä on meidän toivomme taikka ilomme, eli meidän
kerskauksemme kruunu*? Ettekö myös te meidän Herran Jesuksen
Kristuksen edessä hänen tulemisessansa?
1 Tess.2:20. Sillä te olette meidän kunniamme ja ilomme.
II. 15. Ja senkaltaisella uskalluksella tahdoin minä ennen tulla teidän
tykönne*, että te toisen kerran olisitte saaneet minulta jonkun hyvän
työn,
Rom.1:11. Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä
lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,
16. Ja minä olisin vaeltanut teidän kauttanne Makedoniaan*, ja
Makedoniasta teidän tykönne takaperin tullut, ja niin teiltä Juudeaan
johdatetuksi.
1 Kor.16:5. Mutta minä tahdon teidän tykönne tulla, kuin minä
Makedonian kautta vaellan. (Sillä minun pitää Makedonian lävitse
vaeltaman.)
17. Koska minä tätä ajattelin, lienenkö minä sen tehnyt hempeydestä?
Eli ovatko minun aivoitukseni, joita minä aivon, lihalliset? että minun
tykönäni olis niin, niin, ja ei, ei.
18. Mutta Jumala on vakaa, ettei meidän puheemme ole teille niin ja ei
ollut.
Matt.5:37. Vaan teidän puheenne pitää oleman: on, on, ei, ei*; mutta
mitä siihen lisätään, se on pahasta.
III. Jak.5:12. Ennen kaikkia, rakkaat veljeni, älkäät vannoko, ei taivaan
kautta eikä maan, ei myös yhtään muuta valaa*; mutta olkoon teidän
puheenne niin kuin niin on, ja se olkoon ei kuin ei on+, ettette
ulkokullaisuuteen lankeaisi.
19. Sillä Jumalan Poika, Jesus Kristus, joka teidän seassanne meiltä
