PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
he meistä olleet olisivat, niin he tosin olisivat meidän kanssamme
pysyneet: mutta että ne julki tulisivat§, ettei he kaikki ole meistä.
Gal.2:4. Sillä kuin muutamat väärät veljet tunkeutuivat sisälle, ja jo olivat
tulleet sisälle* koettelemaan meidän vapauttamme, joka meillä
Kristuksessa Jesuksessa on, että he meitä orjuuteen vaatisivat;
25. Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja
teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,
26. Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen
nimen tähden alttiiksi antaneet.
27. Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen
suusanalla teille ilmoittavat.
28. Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää
raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
29. Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja
salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!
Ap. T.16:4. Mutta kuin he kaupungeita lävitse vaelsivat, antoivat he heille
pidettäväksi ne säädyt, jotka asetetut olivat apostoleilta ja vanhimmilta,
jotka Jerusalemissa olivat.
Ap. T.21:25. Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me
kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan
että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta,
läkähtynyttä ja salavuoteutta.
30. Kuin he siis olivat lähteneet, tulivat he Antiokiaan, ja kokosivat
kansan paljouden, ja antoivat heille kirjan.
31. Kuin he sen olivat lukeneet, ihastuivat he siitä lohdutuksesta.
32. Mutta Juudas ja Silas, että hekin olivat prophetat, neuvoivat monilla
sanoilla veljiä ja vahvistivat heitä.
33. Ja kuin he siellä hetken aikaa viipyivät, lähetettiin he veljiltä jälleen
rauhassa apostolien tykö.
