SAKARJA
prophetalle, ja hän sanoi:
8. Minä näin yöllä, ja katso, mies istui ruskian hevosen päällä, ja seisahti
myrttien sekaan laaksossa, ja hänen takanansa olivat ruskiat ja
maksankarvaiset ja valkiat hevoset.
9. Ja minä sanoin: minun herrani, kutka nämät ovat? Ja enkeli*, joka
minun kanssani puhui, sanoi minulle: minä osoitan sinulle, kutka nämät
ovat.
I. Sak.4:1. Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, tuli jälleen ja herätti
minun, niin kuin joku unestansa herätettäisiin,
10. Ja mies, joka myrttien seassa oli, vastasi ja sanoi: nämät ovat ne,
jotka Herra on lähettänyt vaeltamaan lävitse maan.
11. Mutta he vastasivat Herran enkelille, joka myrttien seassa oli, ja
sanoivat: me olemme vaeltaneet maan lävitse, ja katso, kaikki maa istuu
alallansa.
12. Niin vastasi Herran enkeli ja sanoi: Herra Zebaot, kuinka kauvan et
sinä tahdo armahtaa Jerusalemia, ja Juudan kaupungeita, joille vihainen
olet ollut nyt seitsemänkymmentä ajastaikaa?
13. Ja Herra vastasi sille enkelille, joka minun kanssani puhui, hyvillä ja
lohdullisilla sanoilla.
14. Ja enkeli, joka minua puhutteli, sanoi minulle: saarnaa ja sano: näin
sanoo Herra Zebaot: minä olen suuresti kiivastunut Jerusalemille ja
Zionille;
Sak.8:2. Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen Zionin tähden suuresti
kiivannut, ja olen suuressa vihassa sen tähden kiivannut.
15. Mutta minä olen juuri vihainen myös suruttomille pakanoille; sillä
minä olin ainoasti vähän vihainen, mutta he auttivat hävitykseen.
II. Jes.47:6. Sillä kuin minä olin vihainen kansalleni, turmelin minä
perintöni, ja hylkäsin heidät sinun kätees; mutta et sinä tehnyt heille
laupiutta, ja vanhoille teit sinä ikees peräti raskaaksi,
