DANIEL
3. Ja minä käskin kaikki viisaat Babelista tuoda minun eteeni, sanomaan
minulle, mitä se uni tietäis.
4. Niin tulivat edes tähtientutkiat, viisaat, Kaldealaiset ja tietäjät, joiden
edessä minä unen juttelin; vaan ei he taitaneet sen selitystä minulle
ilmoittaa.
5. Siihen asti että viimein Daniel tuli minun eteeni, joka minun Jumalani
nimen jälkeen Belsatsariksi kutsutaan*, jolla on pyhäin jumalain henki; ja
minä juttelin hänelle unen.
Dan.1:7. Ja ylimmäinen kamaripalvelia antoi heille nimet, ja nimitti
Danielin Belsatsariksi ja Hananian Sadrakiksi, ja Misaelin Mesakiksi, ja
Asarian Abednegoksi.
6. Belsatsar, sinä ylimmäinen tähtientutkiain seassa, jolla minä tiedän
pyhäin jumalain hengen olevan, ja sinulta ei mitään salattu ole: sano
minun uneni näky, jonka minä nähnyt olen, ja mitä se tietää.
7. Tämä on näky, jonka minä nähnyt olen minun vuoteessani: katso,
puu* seisoi keskellä maata, joka oli sangen korkia.
Hes.31:3. Katso, Assur oli niin kuin sedripuu Libanonissa, ihanaisilla
oksilla, paksuilla lehdillä, sangen korkia, että hänen latvansa oli kaikkein
korkein muiden paksuin oksain seassa,
8. Se oli suuri ja paksu puu, sen korkeus ulottui taivaasen asti ja näkyi
koko maan ääriin.
9. Sen oksat olivat kauniit, ja kantoivat paljon hedelmää, josta kaikki
syödä saivat; kaikki eläimet kedolla löysivät varjon sen alla, ja taivaan
linnut istuivat sen oksilla, ja kaikki liha elätti itsensä siitä.
10. Ja minä näin yhden näyn minun vuoteessani, ja katso, pyhä vartia
tuli alas taivaasta.
11. Se huusi korkiasti ja sanoi näin: hakatkaat se puu poikki, ja karsikaat
oksat, ja repikäät lehdet, ja hajoittakaat sen hedelmät, että eläimet sen
alta lähtisivät pois, ja linnut sen oksilta.
