JOBIN KIRJA
18. Maa, älä peitä minun vertani, ja älkään olko minun huudolleni siaa.
19. Ja katso, minun todistajani on taivaassa, ja joka minun tuntee, on
korkeudessa.
20. Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani*; mutta minun silmäni
vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö,
Job.19:3. Te olette nyt kymmenen kertaa* pilkanneet minua; ja ette
häpee minua niin vaivata.
21. Joka ihmisen puolesta vastaa Jumalan tykönä, niin kuin ihmisen
lapsi lähimmäisensä puolesta.
Rom.8:34. Kuka on, joka tahtoo kadottaa*? Kristus on kuollut. Ja, hän
on myös herätetty ylös, on myös Jumalan oikialla kädellä+, joka myös
rukoilee meidän edestämme.
22. Mutta määrätyt* vuodet ovat tulleet, ja minä menen sitä tietä pois,
jota en minä jälleen palaja.
Ps.139:16. Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja
kaikki päivät* sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista
ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
17. Luku.
I. Edespäin lohduttaa Job itsiänsä vaivan ja pilkan alla vapahtajansa
takauksella; II. Vanhurskasten edes vastaamisella; III. Hänen, niin kuin
Jumalan lapsen, vaivansa loppumisella vihdoin kuolemassa.
I. Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on
käsissä.
2. En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla
murheessa.
3. Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis,
