ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
seisoi Herran liitonarkin edessä, ja uhrasi polttouhria ja valmisti
kiitosuhrin, ja teki pidon kaikille palvelioillensa.
III. 16. Silloin tuli kaksi porttonaista kuninkaan tykö, ja seisoivat hänen
edessänsä.
17. Ja toinen vaimoista sanoi: herrani! minä ja tämä vaimo asuimme
yhdessä huoneessa, ja minä synnytin hänen tykönänsä siinä huoneessa.
18. Ja tapahtui kolmantena päivänä sittekuin minä synnytin, synnytti
myös tämä vaimo: ja me olimme ynnä, ja ei yksikään muukalainen ollut
kanssamme siinä huoneessa, paitsi meitä kahta.
19. Ja tämän vaimon lapsi kuoli yöllä; sillä hän makasi hänen päällänsä.
20. Niin hän nousi puoliyöstä ja otti minun lapseni sivustani: ja piikas
makasi, ja hän pani sen sivuunsa, ja kuolleen lapsensa pani hän minun
sivuuni.
21. Kuin minä aamulla heräsin imettämään lastani, ja katso, se oli
kuollut. Niin minä taas katselin visusti päivän koittaissa lapsen, ja katso,
ei se ollut minun poikani, jonka minä olin synnyttänyt.
22. Niin toinen vaimo sanoi: ei se niin ole kuin sinä sanot, mutta minun
lapseni elää ja sinun lapses on kuollut. Ja tämä sanoi: ei, mutta sinun
lapses on kuollut ja minun lapseni elää. Ja näin he puhuivat kuninkaan
edessä.
23. Ja kuningas sanoi: tämä sanoo: tämä minun lapseni elää ja sinun
lapses on kuollut. Ja taas tämä toinen sanoo: ei niin, mutta sinun lapses
on kuollut ja minun lapseni elää.
24. Ja kuningas sanoi: tuokaat minulle miekka. Ja miekka tuotiin
kuninkaan eteen.
25. Ja kuningas sanoi: jakakaat elävä lapsi kahtia, ja antakaat toinen
puoli toiselle ja toinen puoli toiselle.
26. Niin sanoi se vaimo kuninkaalle, jonka elävä lapsi oli, sillä hänen
äidillinen sydämensä paloi lapseensa, ja hän sanoi: Ah herrani! antakaat
hänelle se elävä lapsi ja älkäät suinkaan tappako sitä. Mutta toinen
sanoi: ei minulle eikä sinulle pidä annettaman, vaan jaettakaan kahdeksi.
