TOINEN SAMUELIN KIRJA
oikeuden sydämensä päällä aina Herran edessä.
4 Mos.27:21. Ja hänen pitää papin Eleatsarin eteen astuman, hänen
pitää kysymän neuvoa hänen edestänsä valkeuden säädyllä Herran
edessä*, ja hänen suunsa jälkeen pitää hänen käymän ulos ja sisälle,
sekä hänen että Israelin lasten hänen kanssansa, ja koko seurakunnan.
2. Niin kuningas antoi kutsua Gibeonilaiset ja sanoi heille. Mutta
Gibeonilaiset ei olleet Israelin lapsista, vaan jääneistä Amorilaisista: ja
Israelin lapset olivat vannoneet heille*, ja Saul etsi heitä lyödäksensä
vihansa kiivaudessa Israelin ja Juudan lasten edessä.
Jos.9:15. Ja Josua teki rauhan heidän kanssansa ja teki liiton heidän
kanssansa, että he saisivat elää; ja kansan päämiehet vannoivat heille.
Jos.9:19. Niin sanoivat kaikki kansan päämiehet kaikelle joukolle: me
olemme vannoneet heille Herran Israelin Jumalan kautta, ja sen tähden
emme heihin taida ruveta.
3. Niin sanoi David Gibeonilaisille, mitä minun pitää teille tekemän? ja
millä minun pitää sen sovittaman, että te siunaisitte Herran perikuntaa?
4. Niin vastasivat häntä Gibeonilaiset, ei ole meillä tekemistä hopiasta eli
kullasta Saulin ja hänen huoneensa kanssa, eikä myös että joku
surmattaisiin Israelista. Hän sanoi, mitä te tahdotte, että minä teille
tekisin?
5. He sanoivat kuninkaalle, sen miehen, joka meitä hukutti ja aikoi
semmoista meitä vastaan, että meidän piti tuleman niin hävitetyksi, ettei
meidän pitänyt seisovaiset oleman kaikissa Israelin maan rajoissa.
6. Hänen huoneestansa annettakaan meille seitsemän miestä
hirttääksemme heitä Herran edessä Saulin Gibeassa, Herran valitun.
Kuningas sanoi, minä annan heidät teille.
7. Mutta kuningas armahti MephiBosetia, Jonatanin Saulin pojan poikaa,
sen Herran valan tähden, joka oli heidän välillänsä, Davidin ja Jonatanin
Saulin pojan välillä.