VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
siemenensä suussa; sillä minä tiedän heidän ajatuksensa, joita he
tänäpänä ajattelevat, ennen kuin minä johdatan heitä siihen maahan,
josta minä vannonut olen.
22. Ja Moses kirjoitti tämän virren sinä päivänä, ja opetti sen Israelin
lapsille.
23. Ja käski Josualle Nunin pojalle, ja sanoi: ole vahva ja urhoollinen,
sillä sinä johdatat Israelin lapset siihen maahan, josta minä vannoin
heille: ja minä olen sinun kanssas.
24. Kuin Moses oli nämät lain sanat kirjoittanut kirjaan, ja ne lopettanut,
25. Käski hän Leviläisille, jotka Herran liitonarkkia kantoivat, sanoen:
26. Ottakaat tämä lakikirja ja laskekaat Herran teidän Jumalanne
liitonarkin sivulle, että se olis siinä todistukseksi sinua vastaan.
II. 2 Kun. K.22:8. Ja ylimmäinen pappi Hilkia sanoi Saphanille kirjoittajalle:
minä löysin lakikirjan* Herran huoneesta; ja Hilkia antoi kirjan
Saphanille, ja hän luki sen.
27. Sillä minä tunnen sinun tottelemattomuutes ja niskuruutes: katso,
tänäpänä minun vielä eläissäni teidän kanssanne, olette te
tottelemattomat Herraa vastaan, kuinka paljo enemmin minun kuolemani
jälkeen?
28. Niin kootkaat minun eteeni kaikki vanhimmat teidän
sukukunnissanne ja teidän esimiehenne, että minä puhuisin nämät sanat
heidän korvainsa kuullen ja ottaisin taivaan ja maan todistajaksi heitä
vastaan.
29. Sillä minä tiedän, että te minun kuolemani jälkeen peräti turmellaan,
ja poikkeette siltä tieltä, jonka minä teille käskenyt olen; niin teille
tapahtuu onnettomuus viimeisillä ajoilla, että teitte pahaa Herran silmäin
edessä ja vihoititte hänen teidän kättenne töiden kautta.
30. Niin Moses puhui koko Israelin seurakunnan kuullen tämän veisun
sanat hamaan loppuun asti.
