HISTORIA SUSANNASTA JA DANIELISTA
8. Ja kuin ne vanhat joka päivä näkivät hänen sinne menevän, syttyivät
he pahasta himosta häntä vastaan,
9. Ja tulivat tyhmiksi, ja katsoivat tarkasti hänen päällensä, ettei he
taitaneet taivaasen päin katsoa, ei ajatelleet Jumalan sanaa eikä
rangaistusta.
San. l.6:32. Mutta joka vaimon kanssa huoruuteen lankee, se on tyhmä,
ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
10. Mutta he himoitsivat molemmat häntä,
11. Ja häpesivät toinen toisellensa ilmoittaa, ja kumpikin olis mielellänsä
hänen kanssansa maannut,
12. Ja vartioitsivat joka päivä viriästi häntä, että he ainoasti hänen
nähneetkin olisivat.
13. Mutta toinen sanoi toiselle: käykäämme kotia, sillä nyt on ruan aika.
14. Ja kuin he toinen toisestansa erinneet olivat, palasi kumpikin
takaperin, ja tulivat jälleen yhteen. Kuin toinen kysyi toiselta, tunnustivat
he molemmat pahan himonsa. Sitte mielistyivät he vartioitsemaan, koska
he löytäisivät vaimon yksinänsä.
15. Ja kuin he soveliaan päivän olivat määränneet häntä väijyäksensä,
tuli Susanna kahden piikansa kanssa, niin kuin hänen tapansa oli,
yrttitarhaan pesemään itsiänsä; sillä silloin oli sangen palava.
16. Ja ei yrttitarhassa ollut yhtään ihmistä, paitsi näitä kahta vanhaa,
jotka itsensä lymyttäneet olivat, ja vartioitsivat häntä.
17. Ja hän sanoi piioillensa: tuokaat minulle balsamia ja saippuaa, ja
sulkekaat yrttitarha, että minä itseni pesisin.
18. Ja piiat tekivät niin kuin hän oli käskenyt, ja sulkivat yrttitarhan, ja
menivät pois salaportista, tuomaan hänelle, mitä hän tahtoi; ja ei
huomanneet miehiä, sillä he olivat itsensä lymyttäneet.
19. Kuin piiat olivat menneet pois, tulivat ne kaksi vanhaa, ja juoksivat
hänen tykönsä, ja sanoivat:
20. Katso, yrttitarha on suljettu, ja ei kenkään näe meitä, ja me olemme
syttyneet sinun rakkaudestas, tee siis meidän tahtomme.
