P. PAAVALIN 2 EPISTOLA TIMOTEUKSELLE
pysyis, kuin hän evankeliumia levittämään ruvennut on; sillä se oli myös
tarpeellinen, sillä monta lankesivat pois. Ja ovat myös väärät opettajat
liikkeellä, joiden tähden piispan pitää alati valvoman ja evankeliumissa
työtä tekemän. Erinomattain 3 ja 4 luvussa ilmoittaa hän sen vaarallisen
ajan, maailman lopulla, että petollinen hengellinen elämä on kaiken
maailman ulkonaisella kauniilla muodolla viettelevä, jonka alla
kaikkinainen pahuus ja häpiä löydetään peitetyksi.
1 LUKU
I. Tervehdyksen jälkeen ylistää p. Paavali Timoteuksen uskoa; II. Neuvoo
häntä ahkeruuteen siinä, niin myös rohkeuteen kärsimisessä,
esikuvallansa, III. Lujuuteen oikiassa opissa; IV. Laittaa hän muutamia ja
ylistää Onesiphorusta.
I. Paavali, Jesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon kautta elämän
lupauksen jälkeen, joka on Kristuksessa Jesuksessa:
2. Minun rakkaalle pojalleni Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä
Jumalalta ja Jesukselta Kristukselta meidän Herraltamme!
Gal.1:3. Armo olkoon teille ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän
Herralta
Jesukselta Kristukselta!
1 Tim.1:2. Timoteukselle, minun vakaalle pojalleni uskossa*, armo,
laupius ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja meidän Herralta
Jesukselta Kristukselta+!
2 Piet.1:2. Armo ja rauha lisääntyköön teille*, Jumalan ja meidän Herran
Jesuksen Kristuksen tuntemisen kautta!
3. Minä kiitän Jumalaa, jota minä hamasta minun esivanhemmistani
palvelen* puhtaalla omallatunnolla+, että minä lakkaamatta sinua yöllä
ja päivällä minun rukouksissani muistan§,
Ap. T.22:3. Minä olen Juudalainen, Tarsossa* Kilikiassa syntynyt ja tässä
kaupungissa kasvatettu Gamalielin+ jalkain juuressa, opetettu visusti
