NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
20. Mutta koko kuukaudeksi, siihen asti että se käy teidän sieramistanne
ulos, ja tulee teille kyylytykseksi; sillä te olette Herran hyljänneet, joka
on teidän seassanne, ja itkitte hänen edessänsä, ja sanoitte: miksi me
olemme tänne lähteneet Egyptistä?
21. Ja Moses sanoi: tämä kansa on kuusisataa tuhatta jalkamiestä,
joidenka seassa minä olen, ja sinä sanot: minä annan heille lihaa
syödäksensä koko kuukaudeksi.
22. Tapetaanko lampaat ja karja, että he ravittaisiin? taikka kootaanko
kaikki kalat merestä heille, että he ravittaisiin?
Joh.6:7. Vastasi Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi
heille, että kukin heistä vähänkin sais.
23. Herra sanoi Mosekselle: onko Herran käsi lyhennetty*? Nyt sinun
pitää näkemän, jos minun sanani jälkeen tapahtuu sinulle elikkä ei.
Jes.50:2. Miksi minä tulin, ja ei ollut siellä ketään? Minä huusin, ja ei
yksikään vastannut? onko minun käteni niin peräti lyhentynyt*, ettei hän
voi pelastaa? ja eikö minulla ole voimaa vapahtaa? Katso,
nuhtelemisellani teen minä meren kuivaksi+, ja teen virrat korveksi, niin
että kalat haisevat veden puuttumisen tähden ja kuolevat janosta§.
I. Jes.59:1.Katso, ei Herran käsi ole lyhennetty*, niin ettei hän voi auttaa,
ja ei hänen korvansa raskaat, ettei hän kuule;
IV. 24. Ja Moses meni ulos ja sanoi kansalle Herran sanat, ja kokosi
seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimmista ja asetti heidät ympäri
majaa.
25. Niin tuli Herra alas pilvessä, ja puhui hänen kanssansa, ja otti siitä
hengestä, joka oli hänen päällänsä, ja antoi seitsemällekymmenelle
vanhimmalle miehelle. Ja tapahtui, koska henki lepäsi heidän päällänsä,
niin he ennustivat; vaan ei sitte enää kertoneet.
26. Mutta kaksi miestä jäi vielä leiriin, yhden nimi oli Eldad ja toisen nimi
Medad, joiden päällä myös henki lepäsi; sillä he olivat myös kirjoitetut,
