P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
sanon, niin kuin toisella kerralla läsnä ollessani, ja kirjoitan nyt poissa
ollessani niille, jotka ennen syntiä tehneet olivat, ja muille kaikille, että
jos minä sinne tulen, niin en minä säästä,
21. Ettei taas minun palattuani minun Jumalani teidän tykönänne minua
nöyryyttäisi ja minun pitäis monen tähden murehtiman*, jotka ennen
rikkoneet ovat ja ei ole itsiänsä parantaneet siitä saastaisuudesta ja
huoruudesta ja haureudesta, jota he tehneet ovat.
2 Kor.13:10. Sen tähden minä myös poissa ollessani näitä kirjoitan,
ettei minun pitäisi läsnä ollessani kova oleman*, sen voiman jälkeen,
jonka Herra antoi minulle rakennukseksi ja ei kukistukseksi.
13. Luku.
I. Paavali uhkaa katumattomia ja neuvoo heitä parannukseen; II. Päättää
tämän kirjoituksensa neuvolla, tervehdyksellä ja toivotuksella.
I. Nyt minä kolmannen kerran tulen* teidän tykönne. Niin pitää kahden
eli kolmen suun+ kautta kaikkinaiset asiat kiinnitettämän.
2 Kor.12:14. Katso, minä olen valmis kolmannen kerran* teidän tykönne
tulemaan, ja en tahdo ensinkään teitä rasittaa; sillä enpä minä etsi
teidän omaanne+, vaan teitä; sillä ei lasten pidä tavaraa kokooman
vanhempainsa varaksi, vaan vanhemmat lapsillensa.
4 Mos.35:30. Joka lyö jonkun kuoliaaksi, se miehentappaja pitää
tapettaman todistajain suun jälkeen, ja yksi todistaja ei pidä sielua
vastaan täysi todistus oleman kuolemaan.
5 Mos.17:6. Kahden eli kolmen suun todistuksesta pitää sen kuoleman,
joka kuoleman on ansainnut; mutta yhden suun todistuksesta ei pidä
hänen kuoleman.
IV. 5 Mos.19:15. Ei pidä todistajan yksinänsä astuman edes ketäkään
vastaan, jostakusta pahasta teosta ja synnistä, mikä ikänä paha teko se
