P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut*, vaan minä olen
enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki+; mutta en kuitenkaan minä,
vaan Jumalan armo, joka minussa on.
I. 2 Kor.11:1. Oi jospa te vähänkin minun tyhmyyttäni kärsisitte! Ja tosin
te minua kärsitte.
2 Kor.11:5. Sillä minä arvaan, etten minä ole ollut halvempi* niitä
kaikkein korkeimpia apostoleita.
12. Niin ovat tosin apostolin merkit* teidän seassanne tapahtuneet
kaikella kärsivällisyydellä, merkeillä, ihmeillä ja voimallisilla töillä.
1 Kor.9:2. Ellen minä ole muille apostoli, niin minä tosin teille olen; sillä
te olette minun apostolivirkani sinetti Herrassa.
2 Kor.4:2. Vaan vältämme salaiset häpiät* ja emme vaella kavaluudella,
emmekä petoksella+ Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme
totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan
Jumalan edessä osoitamme§.
2 Kor.6:4. Vaan osoittakaamme meitämme kaikissa asioissa niin kuin
Jumalan palveliat*: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä,
suruissa,
2 Kor.11:6. Ja ehkä minä olen puheessa yksinkertainen*, niin en minä
ole tiedossa yksinkertainen+; kuitenkin olemme me kyllä kaikille teille
tiettävät§.
13. Mitäs te muita seurakuntia huonommat olette, paitsi sitä, etten minä
itse teidän kuormananne ollut*? Antakaat minulle se vääryys anteeksi.
2 Kor.11:69. Sillä mitä minulta puuttui, sen veljet täyttivät, jotka
Makedoniasta tulivat. Ja niin minä pidin itseni kaikissa, etten minä
kenenkään kuormana ollut*, ja tahdon vieläkin minuni niin pitää.
14. Katso, minä olen valmis kolmannen kerran* teidän tykönne
tulemaan, ja en tahdo ensinkään teitä rasittaa; sillä enpä minä etsi
