P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
Rom.12:8. Jos joku neuvoo, niin pitäkään* neuvostansa vaarin. Jos joku
antaa, niin antakaan yksinkertaisuudessa+. Jos joku hallitsee, niin
pitäkään siitä murheen. Jos joku armahtaa, niin tehkään sen ilolla§,
Gal.2:10. Ainoastaan että meidän piti vaivaisia muistaman, jota minä
myös olen ahkeroinut tehdä.
3. Sillä he olivat kaikesta voimastansa (sen minä todistan) ja ylitsekin
voimansa hyväntahtoiset,
4. Ja meitä suurella ahkeruudella rukoilivat, että me ottaisimme vastaan
sen hyvän työn ja sen palveluksen osallisuuden, joka pyhäin varaksi
koottu oli.
Ap. T.11:29. Mutta opetuslapset sääsivät jotakin lähettää, kuin kullakin
varaa oli, veljien avuksi, jotka Juudeassa asuivat,
Rom.15:26. Sillä ne Makedoniasta ja Akajasta ovat mielellänsä
Jerusalemin köyhiä pyhiä varten yhteisen avun koonneet.
I. 1 Kor.16:1. Mutta avun hakemisessa* pyhiä varten, niin kuin minä
Galatin seurakunnille säätänyt olen, niin te myös tehkäät.
1 Kor.16:2. Ensimäisenä sabbatina ottakaan jokainen teistä tykönsä
jotakin ja kootkaan varansa jälkeen, ettei äsken silloin, kuin minä tulen,
niitä hakemaan ruveta.
I. 2 Kor.9:1. Sillä siitä avusta, joka pyhille annetaan*, ei tarvitse minun
teille kirjoittaa.
5. Ja ei niin kuin me toivoimme, vaan he antoivat itsensä ensisti Herralle
ja (sitte) meille Jumalan tahdon kautta.
II. 6. Että meidän pitäis Titusta neuvoman, että, niin kuin hän oli ennen
ruvennut, hänen pitäis senkaltaisen hyvän työn niin teidän seassanne
päättämän;
7. Mutta niin kuin te olette kaikissa rikkaat*, uskossa ja sanassa, ja
taidossa ja kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne
meidän kohtaamme, (niin sovittakaat siis), että te myös tässä armossa
