APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
kiviin kuvattu* oli, oli senkaltainen kirkkaus, niin ettei Israelin lapset
taitaneet katsoa Moseksen kasvoihin+, hänen kasvoinsa kirkkauden
tähden, joka kuitenkin katoo:
II. 7. Mitäs me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se! Mutta en minä
muutoin syntiä olisi tuntenut, ellei lain kautta*; sillä en minä olisi
himoistakaan mitään tiennyt, ellei laki olisi sanonut: ei sinun pidä
himoitseman+.
III. Rom.3:20. Sen tähden ettei yksikään liha taida lain töiden kautta
hänen edessänsä vanhurskautetuksi tulla*; sillä lain kautta synnin tunto
tulee+.
2 Mos.20:17. (9) Ei sinun pidä pyytämän sinun lähimmäises huonetta*.
(10) Ei sinun pidä himoitseman+ sinun lähimmäises emäntää, eikä hänen
palveliaansa, eikä piikaansa, eikä hänen härkäänsä, eikä mitään mikä
sinun lähimmäises on.
5 Mos.5:21. Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises emäntää. Ei
sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises huonetta, hänen peltoansa,
palveliaansa, piikaansa, härkäänsä, aasiansa, ja mitä ikänä sinun
lähimmäises on.
8. Mutta synti otti tilan käskystä ja kehoitti minussa kaikkinaisen himon;
sillä ilman lakia oli synti kuollut.
Joh.15:22. Jos en minä olisi tullut ja heitä puhutellut, niin ei heillä olisi
syntiä; mutta nyt ei heillä ole, millä he syntinsä verhoovat.
Rom.4:15. Sillä laki kehoittaa vihan*; sillä missä ei lakia ole, ei siellä ole
myös ylitsekäymistä+.
Rom.5:13. Sillä lakiin asti oli synti maailmassa; mutta missä ei lakia ole,
ei siellä syntiä lueta.
Rom.5:20. Mutta laki on myös tähän tullut*, että synti suuremmaksi
tuttaisiin; mutta kussa synti on suureksi tuttu, siinä on armo
ylönpalttiseksi tuttu+:
