PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
pelkääväinen mies, jolla on todistus kaikelta Juudan kansalta, on
pyhältä enkeliltä käskyn saanut, että hänen piti sinun antaman kutsua
huoneeseensa, sinulta sanoja kuullaksensa,
III. 23. Niin hän kutsui heitä sisälle, ja otti heidät majaan. Toisena
päivänä meni Pietari heidän kanssansa, ja muutamat veljet Jopesta
seurasivat myös häntä.
24. Ja toisena päivänä tulivat he Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä, ja
oli kutsunut kokoon lankonsa ja parhaat ystävänsä.
25. Mutta kuin Pietari tuli sisälle, meni Kornelius häntä vastaan, ja
lankesi hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä.
26. Mutta Pietari nosti häntä ja sanoi: nouse! minäkin olen ihminen.
27. Ja kuin hän oli häntä puhutellut, meni hän sisälle ja löysi monta
tulleen kokoon.
28. Ja hän sanoi heille: te tiedätte, ettei ole ollut luvallinen Juudalaisen
olla jonkun muukalaisen tykönä eli hänen tykönsä mennä*; mutta
minulle osoitti Jumala, etten minä ketään ihmistä yhteisenä eli
saastaisena pitäisi.
Joh.4:9. Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot,
joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset
pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.
29. Sen tähden minä myös epäilemättä tulin, teiltä kutsuttu. Niin minä
siis teiltä kysyn: mitä varten te minua kutsuitte?
30. Ja Kornelius sanoi: minä olen neljä päivää sitten paastonnut tähän
hetkeen asti, ja rukoilin huoneessani yhdeksännellä hetkellä, ja katso,
mies seisoi kiiltävissä vaatteissa minun edessäni,
31. Ja sanoi: Kornelius, rukoukses on kuultu ja almus ovat Jumalan
edessä muistetut.
32. Niin lähetä Joppeen ja kutsuta Simonin, joka Pietariksi kutsutaan;
hän pitää majaa Simon Parkkarin huoneessa, meren tykönä: se
puhuttelee sinua, kuin hän tulee.
