PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
12. Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen
omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja
pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
13. Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele
lampaista.
14. Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös
omiltani,
15. Niin kuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän*: ja panen henkeni
lammasten edestä.
Joh.7:29. Mutta minä tunnen hänen*; sillä minä olen hänestä, ja hän
lähetti minun.
16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä
lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat
kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
Hes.37:22. Ja teen kaikki yhdeksi kansaksi maalla, Israelin vuorilla; ja
heillä kaikilla pitää oleman yksi kuningas, ja ei pidä enään kaksi kansaa
eli kahteen valtakuntaan jaetut oleman.
Matt.28:19. Menkäät siis ja opettakaat (a) kaikkea kansaa*, ja kastakaat
heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
Ap. T.10:35. Vaan kaikissa kansoissa, joka häntä pelkää ja tekee
vanhurskautta, se on Jumalalle otollinen.
17. Sen tähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni*, että minä
sen jälleen otan.
Jes.53:7. Kuin hän rangaistiin ja vaivattiin, niin ei hän suutansa avannut*;
niin kuin karitsa+, joka teuraaksi viedään, ja niin kuin lammas, joka
keritsiänsä edessä vaikenee, niin ei hänkään suutansa avannut.
18. Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla
on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä
