PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
Juud. Ep. v.6. Ja ne enkelit, jotka ei alkuansa pitäneet, vaan antoivat
ylön kotonsa*, on hän kätkenyt pimeyteen ijankaikkisilla kahleilla suuren
päivän tuomioon asti+,
45. Mutta että minä sanon totuuden, niin ette usko minua.
46. Kuka teistä nuhtelee minua synnin tähden? jos minä sanon teille
totuuden, miksi ette usko minua?
47. Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat; sen tähden ette kuule,
ettette Jumalasta ole.
1 Joh.4:6. Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee
meitä*; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme
totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
48. Niin vastasivat Juudalaiset ja sanoivat hänelle: emmekö me oikein
sano, että sinä olet Samarialainen, ja sinulla on perkele?
Joh.7:20. Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii
tappaaksensa*?
Joh.10:20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele*, ja hän on
mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
49. Jesus vastasi: ei minulla ole perkele, vaan minä kunnioitan minun
Isääni, ja te häpäisette minua.
50. En minä etsi omaa kunniaani, yksi on, joka sitä kysyy ja tuomitsee.
51. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kätkee minun sanani, ei
hänen pidä näkemän kuolemaa ijankaikkisesti.
52. Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: nyt me ymmärsimme, että sinulla
on perkele. Abraham on kuollut ja prophetat, ja sinä sanot: joka kätkee
minun sanani, ei hänen pidä maistaman kuolemaa ijankaikkisesti.
53. Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Abraham, joka kuollut
on? ja prophetat ovat kuolleet: miksi sinä itses teet?
54. Jesus vastasi: jos minä itsiäni kunnioitan, niin ei minun kunniani ole