DANIEL
kullalla, hopialla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.
39. Ja hän on niille, jotka häntä auttavat Maosimia vahvistamaan, sen
muukalaisen jumalan kanssa, jonka hän valinnut on, suuren kunnian
tekevä, ja asettaa heitä monen herraksi, ja jakaa heille maan palkaksi.
40. Ja lopun ajalla pitää etelän kuninkaan hänen kanssansa
puskeleman, ja pohjoisen kuninkaan pitää äkisti karkaaman häntä
vastaan rattailla, ratsasmiehillä ja monella haahdella; ja hänen pitää
maakuntiin sisälle menemän, ja haaskaaman ja vaeltaman lävitse,
41. Ja ihanaan maahan tuleman, ja monta pitää lankeeman; mutta
nämät pitää hänen kädestänsä pääsemän: Edom, Moab ja Ammonin
lasten esikoiset.
42. Ja hänen pitää kätensä maakuntiin ojentaman; ja ei Egyptinkään
maan pidä häneltä pääsemän.
43. Vaan hänen pitää omistaman itsellensä kullan ja hopian ja kaiken
Egyptin tavaran; Lybian ja Etiopian pitää häntä seuraaman.
44. Mutta sanoma idästä ja pohjasta pitää häntä peljättämän; ja hän käy
ulos suuressa vihassa, monta kadottamaan ja hukuttamaan.
45. Ja hänen pitää majansa asettaman kahden meren välille, sen ihanan
pyhän vuoren tykö, siihenasti kuin hänen loppunsa tulee, ja ei kenkään
häntä auta.
12. Luku.
I. Opetetaan viimeisten aikain surkeudesta, II. Kuolleiden
ylösnousemisesta. III. Päätökseksi puhutaan tämän ennustuksen
lukitsemisesta ja täyttämisen ajasta, niin myös Danielin erosta.
I. Silloin nousee suuri päämies Mikael, joka sinun kansas lasten edessä
seisoo; sillä surkia aika on tuleva, jonka kaltaista ei ikänä ole ollut,
sittekuin ihmiset rupesivat olemaan, hamaan tähän aikaan asti*; sillä
ajalla sinun kansas vapahdetaan, kaikki jotka kirjassa kirjoitetut ovat.
