JESAIA
joille sinä itse kauttas vannoit, ja sanoit heille: minä enennän teidän
siemenenne niin kuin taivaan tähdet: ja kaiken tämän maan, josta minä
sanoin, annan teidän siemenellenne, ja heidän pitää sen perimän
ijankaikkisesti.
18. He omistavat lähes kaiken sinun pyhän kansas; meidän vihollisemme
polkevat sinun pyhyytes alas.
Ps.74:7. He polttavat sinun pyhäs*, ja turmelevat sinun nimes asuinsian
maan päällä.
I. Ps.79:1. Jumala, pakanat ovat perikuntaas karanneet: he ovat
saastuttaneet pyhän temppelis, ja Jerusalemista kiviraunion tehneet.
19. Me olemme juuri niin kuin ennenkin, kuin et sinä meitä hallinnut, ja
emme olleetkaan sinun nimees nimitetyt.
64. Luku.
I. Seurakunta ikävöitsee Messiaksen lihaan tulemista ja tunnustaa oman
ansionsa mitättömyyden. II. Juudalaisten rukous Babelin vankeudesta
päästäksensä taas kotiansa.
I. Jospa sinä taivaat halkaisisit, ja astuisit alas, että vuoret vuotaisivat
sinun edessäs, niin kuin palava vesi kiehuu pois väkevällä tulella,
2. Että sinun nimes tulis tiettäväksi sinun vihollisilles, ja että pakanat
sinun edessäs vapisisivat.
3. Niiden ihmeitten tähden, jotka sinä teet, joita ei kenkään toivonut;
koska sinä menit alas, ja vuoret edessäs sulaisivat.
Tuom.5:4. Herra, kuin sinä läksit Seiristä* ja kävit Edomin kedolta, silloin
maa vapisi, taivaat myös tiukkuivat, ja pilvet pisaroitsivat vettä+.
Tuom.5:5. Vuoret vuosivat Herran edessä, itse Sinai Herran, Israelin
Jumalan edessä.
