JOBIN KIRJA
2 Kor.4:6. Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa*, se
paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta
Jesuksen Kristuksen kasvoissa.
23. Hän saattaa kansat suureksi*, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää
kansan, ja taas vie pois heidät.
Ps.107:38. Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän
antoi paljon karjaa heille;
24. Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä
korvessa, jossa ei tietä ole.
25. Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää
heitä kuin juopuneita.
13. Luku.
I. Edespäin osottaa Job ystäväinsä omista puheista, että he ovat
taitamattomat. II. Näyttää uskalluksensa Jumalan
tykö olevan vilpittömän. III. Rukoilee, että Jumala hänen vakuutensa
heikkoutta, vitsauksen lievityksellä, muistais.
I. Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne
ymmärtänyt.
2. Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3. Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan
kanssa.
4. Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
Job.16:2. Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt
lohduttajat.
5. Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
