Josuan Kirja
II. Lucu .
JOsua lähettä wacojat Jerihon/ v. 1.
Rahab portto sala heidän/ v. 4.
ja wannotta heidän/ että händä säästetäisin cosca he Caupungin woittawat/ v. 8.
Päästä heidän ackunasta ulos/ v. 15.
Jotca palajawat ja juttelewat Josualle/ mitä he cuulit ja näit/ v. 22.
Joos 2:1 JOsua Nunin poica lähetti salaisest caxi wacojata Sittimist/ sanoden: mengät ja cadzelcat maata ja Jerihota. Nijn he läxit matcan ja tulit porton huoneseen/ jonga nimi oli Rahab/ ja lewäisit siellä.
Joos 2:2 Mutta se ilmoitettin Jerihon Cuningalle: cadzo/ tänä yönä tulit tänne miehet Israelin lapsist/ wacoileman maata.
Joos 2:3 Nijn lähetti Jerihon Cuningas Rahabin tygö/ sanoden: tuo ne miehet ulos/ jotca sinun huoneses tulit/ sillä he owat tullet wacoiman caickea maata.
Joos 2:4 Mutta waimo oli lymyttänyt molemmat miehet/ ja sanoi: tosin miehet tulit minun tygöni/ waan en minä tietänyt custa he olit.
Joos 2:5 Ja cosca portti pimeis pandin kijnni/ nijn ne miehet läxit ulos/ engän tiedä cuhunga he menit. Ajacat nopiast heitä taca/ nijn te heidän saatte kijnni.
Joos 2:6 Mutta hän oli käskenyt heidän astua caton päälle/ ja oli peittänyt heidän pellawain warsilla/ jotca hän oli hajottanut caton päälle.
Joos 2:7 Ja miehet ajoit heitä taca/ Jordanin tietä haman luotus paickan. Ja portti pandin kijnni/ sijtte cohta cuin he läxit jotca heitä ajoit taca.
Joos 2:8 MUtta ennen cuin miehet panit lewätä/ meni hän caton päälle heidän tygöns/
Joos 2:9 Ja sanoi heille: minä tiedän HERran andanexi teille tämän maan/ ja teidän pelcon langennexi meidän päällem/ ja coco maan asuwaiset hämmästynexi teidän caswon edes:
Joos 2:10 Sillä me olemma cuullet/ cuinga HERra cuiwais punaisen meren wedet teidän edestän lähteisän Egyptist. Ja mitä te oletta tehnet nijlle cahdelle Amorrerein Cuningalle Sihonille ja Oggille tuolla puolen Jordanin/ cuinga te heidän kiroisitte.
Joos 2:11 Cosca me sen cuulim/ nijn meidän sydämem raukeis/ ja ei ole yhdelläkän rohkeutta teidän edesän: sillä HERra teidän Jumalan/ on Jumala ylhällä taiwas ja alhalla maasa.
Joos 2:12 Nijn wannocat sijs minulle HERran cautta ( sillä minä tein armon teidän cohtan ) että te teette armon minun Isäni huonelle/ ja annatte minulle wahwan merkin/
Joos 2:13 Että te elämän jätätte minun Isäni/ ja äitini/ ja weljeni/ ja sisareni/ ja caicki cuin heidän omans owat/ ja wapahdatte meidän sielum cuolemast.
Joos 2:14 Ja miehet sanoit hänelle: meidän sielum cuolcan teidän edestän/ jollen me tee armo ja totutta sinun cohtas/ cosca HERra tämän maan meille anda/ jolles waiwon petä tätä meidän asiatam.
Joos 2:15 Ja hän laski heidän köydellä ackunast: sillä hänen huonens oli Caupungin muuris/ ja asui juuri muuris.
Joos 2:16 Ja hän sanoi heille: mengät wuorelle/ ettei ne teitä cohdais/ jotca ajawat teitä taca/ ja olcat siellä lymys colme päiwä/ nijncauwan että tacaajajat palajawat/ ja mengät sijtte teidän tietän.
Joos 2:17 JA miehet sanoit hänelle: wapat me olemma tästä walasta/ jollas meitä wannotit.
Joos 2:18 Cosca me maalle tulemme/ ja et sinä ripusta tätä punaista köyttä ackunaan/ jostas meidän laskit/ ja cocoa tygös huoneseen sinun Isäs/ äitiäs/ weljiäs/ ja coco sinun Isäs huonetta.
Joos 2:19 Mutta jos jocu käy huones owesta ulos/ hänen werens olcon oman pääns päällä/ ja me olemma wiattomat. Ja jotca ikänäns sinun cansas huones owat/ heidän werens olcon meidän pääm päällä/ jos jongun käsi heihin sattu.
Joos 2:20 Waan jos sinä petät tämän meidän asiam/ nijn me olem wapat sijtä walasta/ jonga me sinulle wannonet olemma.
Joos 2:21 Hän wastais: olcon nijncuin te sanotte. Ja päästi heidän menemän/ ja he menit pois. Ja hän ripusti sen punaisen köyden ackunaan.
Joos 2:22 Ja he menit pois/ ja tulit wuorelle/ ja olit siellä colme päiwä/ nijncauwan että ne palaisit jotca heitä ajoit taca/ jotca edzeit heitä caikille teille/ ja eiwät löytänet.
Joos 2:23 Nijn ne caxi miestä palaisit/ ja sijttecuin he olit astunet wuorelda alas/ menit he ylidze/ ja tulit Josuan Nunin pojan tygö/ ja juttelit hänelle caicki mitä heille tapahtunut oli.
Joos 2:24 Ja he sanoit Josualle: HERra on andanut meidän käsijm coco maan/ sillä caicki maan asuwaiset owat hämmästynet meidän edesäm.
Vers. 1. Rahab ) Tämä Rahab jäi sijtte asuman Israelitain secaan/ Iosu. 6. Ja on se joca luetan Christuxen polwilucuun/ Matth. 1:5.
v. 18. Tätä punaista köyttä ) Se awista sitä tulewaista autuutta Christuxen weren tähden/ Iustin Dial. cum Tryph.