33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

3 Luku

3 Luku

Jeesus parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut 1 – 6, ja tekee monta muuta sairasta terveeksi 7 – 12, asettaa kaksitoista apostolia 13 – 19, kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 20 – 27, varoittaa pilkkaamasta Pyhää Henkeä 28 – 30 ja sanoo Jumalan tahdon tekijää veljekseen, sisarekseen ja äidikseen 31 – 35.

Jesus parantaa kuivettuneen käden;
II. Ajaa ulos perkeleitä;
III. Valitsee 12 apostolia ja antaa heille nimet;
IV. Osoittaa kirjanoppineiden pilkan perustamattomaksi;
V. Puhuu hengellisestä suvustansa.

1. Ja hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.

1. Ja hän meni sisälle jälleen synagogaan, ja siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi.

Matt 12:9. Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.

Luuk 6:6. Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.

2. Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina.

2. Ja he ottivat hänestä vaarin, jos hän hänen sabbatina parantais, kantaaksensa hänen päällensä.

3. Niin hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: Nouse ja astu esille.

3. Ja hän sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: astu edes!

4. Ja hän sanoi heille: Kumpiko on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä vai pahaa, pelastaako henki vai tappaa se? Mutta he olivat vaiti.

4. Ja hän sanoi heille: sopiiko sabbatina hyvää tehdä eli pahaa tehdä? henkeä vapahtaa taikka tappaa? Mutta he vaikenivat.

Luuk. 14:3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö? Mutta he olivat vaiti.

5. Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: Ojenna kätesi. Ja hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.

5. Niin hän katsoi heidän päällensä vihaisesti ja oli murheissansa heidän sydämensä kovuuden tähden, ja sanoi ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja käsi tuli terveeksi niin kuin toinenkin.

6. Ja fariseukset lähtivät ulos ja pitivät kohta herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

6. Ja Pharisealaiset menivät ulos ja pitivät kohta Herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

Matt 12:14. Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

Matt. 22:16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

Matt 22:16. Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.

Joh. 5:16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän semmoista teki sapattina.

7. Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko kansaa Galileasta. Ja Juudeasta.

7. Mutta Jesus poikkesi opetuslastensa kanssa meren tykö, ja paljo kansaa seurasi häntä Galileasta ja Juudeasta,

Matt 4:25. Ja häntä seurasi paljo väkeä Galileasta ja kymmenestä kaupungista, ja Jerusalemista ja Juudeasta, ja maakunnista sillä puolella Jordania.

Matt. 12:15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

8. ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.

8. Ja Jerusalemista, ja Idumeasta, ja tuolta puolen Jordania, ja jotka Tyron ja Sidonin ympärillä asuivat, suuri joukko: jotka hänen tekonsa kuulivat, ne tulivat hänen tykönsä.

Matt. 4:25 Ja häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapolista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen.

9. Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että hänelle oli pidettävä venhe varalla väentungoksen tähden, etteivät he ahdistaisi häntä.

9. Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että venhe olis aina häntä läsnä kansan tähden, ettei he häntä ahdistaisi.

10. sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.

10. Sillä hän oli monta parantanut, niin että kaikki, joita vaivattiin, tunkivat hänen päällensä rupeemaan häneen.

11. Ja kun saastaiset henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä ja huusivat sanoen: Sinä olet Jumalan Poika.

11. Ja kuin saastaiset henget näkivät hänen, lankesivat he hänen eteensä maahan, huusivat, sanoen: sinä olet Jumalan Poika.

Luuk. 4:41 Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: Sinä olet Jumalan Poika! Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

12. Ja hän varoitti ankarasti heitä saattamasta häntä julki.

12. Ja hän haasti heitä kovin häntä ilmoittamasta.

Matt. 12:16 ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki;

Mark 1:25. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä.

13. Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän itse tahtoi, ja he menivät hänen tykönsä.

13. Ja hän astui ylös vuorelle ja kutsui tykönsä, jotka hän itse tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä.

Matt 10:1. Ja hän kutsui tykönsä kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille vallan riettaisia henkiä vastaan, niitä ajaa ulos, ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta.

Mark. 6:7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

Mark 6:7. Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.

Luuk 6:12. Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.

Luuk 6:13. Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:

Luuk 9:1. Mutta hän kutsui kokoon kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille voiman ja vallan kaikkein perkeleiden ylitse, ja taudit parantaa,

14. Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan,

14. Ja hän sääsi ne kaksitoistakymmentä olemaan tykönänsä, että hän heitä lähettäis saarnaamaan;

Matt. 10:1-4 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

2. Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

3. Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

4. Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.

15. ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia.

15. Ja että heillä piti voima oleman taudit parantaa ja perkeleitä ajaa ulos.

Luuk. 9:1 Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

16. Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin - tämän nimen hän antoi Simonille -.

16. Ja pani Simonille nimen Pietari,

Joh 1:42. Tämä löysi ensin veljensä Simonin, ja sanoi hänelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.

Joh. 1:43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: Seuraa minua.

Joh 1:43. Ja hän toi hänen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hänen päällensä, sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poika, ja sinä pitää kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.

Ap. t. 1:13 Ja kun he olivat tulleet kaupunkiin, menivät he siihen yläsaliin, jossa he tavallisesti oleskelivat: Pietari ja Johannes ja Jaakob ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon, kiivailija, ja Juudas Jaakobin poika.

17. ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjylinän pojat,

17. Ja Jakobille Zebedeuksen pojalle ja Johannekselle Jakobin veljelle: (ja antoi heille nimet Boanerges, se on, pitkäisen pojat),

Luuk. 9:54 Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?

18. ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen.

18. Ja Andreaksen, ja Philippuksen, ja Bartolomeuksen, ja Matteuksen, ja Toomaan, ja Jakobin Alphein pojan, ja Taddeuksen, ja Simonin Kananealaisen,

19. ja Juudas Iskariotin, saman, joka hänet kavalsi.

19. Ja Juudaan Iskariotilaisen, joka myös hänen petti.

Matt. 26:14 Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo

Matt. 26:49. Ja kohta hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: Terve, rabbi! ja antoi hänelle suuta.

20. Ja hän tuli kotiin. Ja taas kokoontui kansaa, niin etteivät he päässeet syömäänkään.

20. Ja he tulivat huoneesen; ja kansa taas kokoontui, niin ettei heillä ollut tilaa syödäkään.

Mark. 6:31 Niin hän sanoi heille: Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän. Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.

21. Kun hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ottamaan häntä huostaansa sillä he sanoivat: Hän on poissa suunniltaan.

21. Ja kuin hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ulos ottamaan häntä kiinni; sillä he sanoivat: hän on mielettömäksi tullut.

Joh. 10:20 Ja useat heistä sanoivat: Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?

22. Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: Hänessä on Beelsebul, ja: Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia.

22. Mutta kirjanoppineet, jotka Jerusalemista olivat tulleet alas, sanoivat: hänellä on beelsebub, ja perkeleiden pääruhtinaan kautta hän ajaa ulos perkeleitä.

Matt. 9:34 Mutta fariseukset sanoivat: Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia.

Matt 9:34. Mutta Pharisealaiset sanoivat: hän ajaa ulos perkeleet perkeleitten pääruhtinaan kautta.

Joh 7:20. Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa?

Joh 8:48. Niin vastasivat Juudalaiset ja sanoivat hänelle: emmekö me oikein sano, että sinä olet Samarialainen, ja sinulla on perkele?

Joh 8:52. Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: nyt me ymmärsimme, että sinulla on perkele. Abraham on kuollut ja prophetat, ja sinä sanot: joka kätkee minun sanani, ei hänen pidä maistaman kuolemaa ijankaikkisesti.

Joh 10:20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

23. Niin hän kutsui heidät luoksensa ja sanoi heille vertauksilla: Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?

23. Ja hän kutsui heidät tykönsä, ja sanoi heille vertauksilla: kuinka taitaa saatana saatanan ajaa ulos?

24. Ja jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä.

24. Ja jos valtakunta erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se valtakunta taida seisoa.

25. Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä.

25. Ja jos huone erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se huone taida seisoa.

Matt 12:25. Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.

Luuk 11:17. Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.

26. Ja jos saatana nousee itseänsä vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä, vaan hänen loppunsa on tullut.

26. Ja jos saatana karkaa ja eroittaa itsensä itsiänsä vastaan, niin ei hän taida seisoa, mutta saa lopun.

27. Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

27. Ei taida kenkään väkevän huoneesen mennä ja hänen tavaroitansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää kiinni, ja sitte ryöstä hänen huonettansa.

Jes. 49:24-25 Otetaanko sankarilta saalis, tai riistetäänkö vangit vanhurskaalta?

25. Sillä näin sanoo Herra: Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta ja saalis riistettäisiin väkevältä, niin minä kuitenkin taistelen sitä vastaan, joka sinua vastaan taistelee, ja minä pelastan sinun lapsesi.

Matt 12:29. Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneesen mennä, ja hänen tavaroitansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?

Kol. 2:15 Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.

28. Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin.

28. Totisesti sanon minä teille: kaikki synnit annetaan anteeksi ihmisten lapsille, pilkatkin, joilla he Jumalaa pilkkaavat,

Matt 12:31. Sen tähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.

Luuk. 12:10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.

Luuk 12:10. Ja joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei sitä anteeksi anneta.

Hebr 6:4. Sillä se on mahdotoin, että ne, jotka kerran valaistus ovat, ja sitä taivaallista lahjaa maistaneet, ja ovat Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet,

1 Joh 5:16. Jos joku näkee veljensä tekevän jonkun synnin, ei kuolemaan, hän rukoilkaan, niin hän on antava niille elämän, jotka syntiä tekevät, ei kuolemaan. Jos synti on kuolemaan: senkaltaisista en minä sano, että joku rukoilis.

29. mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin.

29. Mutta joka puhuu pilkkaa Pyhää Henkeä vastaan, ei hän saa ijankaikkisesti anteeksi, vaan hän on vikapää ijankaikkiseen tuomioon.

Hebr. 6:4-7 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet

5. ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,

6. ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

7. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;

Hebr. 10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,

1 Joh. 5:16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.

30. Sillä he sanoivat: Hänessä on saastainen henki.

30. Sillä he sanoivat: hänellä on saastainen henki.

31. Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.

31. Niin tuli hänen veljensä ja äitinsä ja seisoivat ulkona, ja lähettivät hänen tykönsä kutsumaan häntä.

Matt 12:46. Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.

Luuk 8:19. Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.

32. Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua.

32. Ja kansa istui hänen ympärillänsä ja sanoivat hänelle: katso, äitis ja veljes kysyvät sinua ulkona.

Luuk 8:20. Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.

33. Hän vastasi heille ja sanoi: Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?

33. Ja hän vastasi heitä, sanoen: kuka on minun äitini taikka minun veljeni?

34. Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: Katso, minun äitini ja veljeni!

34. Ja kuin hän oli ympäri katsonut niiden päälle, jotka hänen ympärillänsä istuivat, sanoi hän: katso, minun äitini ja minun veljeni.

35. Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini.

35. Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni sisareni ja äitini.

Joh. 15:14 Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.

Hebr. 2:11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,