6 luku

Seitsemäs näky: Neljät vaunut. Kruunu Joosuan päähän. Vesa.

1. Minä nostin jälleen silmäni ja näin, katso, neljät vaunut, jotka lähtivät liikkeelle kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskivuoria.

1. Ja minä taas nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä olivat neljät rattaat, jotka lähtivät kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskiset vuoret.

1. JA minä taas nostin silmäni ja näin ja cadzo siellä olit neljät rattat jotca juoxit cahden wuoren keskeldä ja ne wuoret olit waskiset wuoret.

1. JA mine taas ylesnostin Silmeni/ ia näin/ Ja catzo/ Sielle olit Neliet Rattat/ ne vloskeuit cadhen Woren keskelde/ Ja ne Woret olit Cupariset woret. (Ja minä taas ylösnostit silmäni/ ja näin/ Ja katso/ Siellä olit neljät rattaat/ ne uloskäwit kahden wuoren keskeltä/ Ja ne wuoret olit kupariset wuoret.)

2. Ensimmäisten vaunujen edessä oli punaisenruskeat hevoset, toisten vaunujen edessä oli mustat hevoset,

2. Ensimäisten ratasten edessä olivat ruskiat orhiit, ja toisten ratasten edessä mustat orhiit;

2. Ensimäisten ratasten edes olit ruskiat orhit ja toisten ratasten edes olit mustat orhit.

2. Ensimeisen Rattan edes olit Ruskiat Orhit/ ia sen toisen Rattan edes olit Mustat Orhit. (Ensimmäisen rattaan edessä olit ruskeat orhit/ ja sen toisen rattaan edessä oli mustat orhit.)

3. kolmansien vaunujen edessä oli valkeat hevoset, ja neljänsien vaunujen edessä oli täplikkäät, väkevät hevoset.

3. Mutta kolmanten ratasten edessä valkiat orhiit, ja neljänten ratasten edessä kirjavat, väkevät orhiit.

3. Mutta colmanden ratasten edes olit walkiat orhit ja neljänden ratasten edes olit kirjawat wäkewät orhit.

3. Mutta sen Colmanen Rattan edes olit Walkiat Orhit/ Sen Neliennen Rattan edes olit Prokit wäkeuet Orhit. (Mutta sen kolmannen rattaan edessä olit walkeat orhit/ Sen neljännen rattaan edessä olit prokit (kirjawat) wäkewät orhit.)

4. Minä lausuin ja sanoin enkelille, joka puhutteli minua: Mitä nämä ovat, Herra?

4. Ja minä vastasin ja sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: minun herrani, mitä nämät ovat?

4. Ja minä wastaisin ja sanoin sille Engelille joca minun cansani puhui minun Herran cutca nämät owat?

4. Ja mine wastasin/ ia sanoin sille Engelille/ ioca minun cansan puhui/ Minun HERRAN/ Cutca näme ouat? (Jossa ne mustat orhit olit/ ja ne menit pohjaan päin/ ja ne walkeat heitä noudatit/ Mutta ne prokit meni lounaan päin.)

5. Enkeli vastasi ja sanoi minulle: Ne ovat neljä taivaan tuulta, jotka lähtevät liikkeelle seisottuansa kaiken maan Herran edessä.

5. Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: ne ovat neljä tuulta taivaan alla, jotka tulevat ulos, astumaan kaiken maan hallitsian eteen.

5. Ja Engeli wastais ja sanoi minulle: ne owat ne neljä tuulda taiwan alla jotca tulewat ulos että he astuisit caickein maiden haldian eteen.

5. ia wastaten Engeli/ sanoi minulle. Ne ouat ne Neliet Twlet Taiuan alla/ iotca vloskieuuet/ ette he edesastuisit sen caikein Maiadhen Haltian edes. (ja wastaten enkeli/ sanoi minulle. Ne owat ne neljät tuulet taiwaan alla/ jotka yloskäwit/ että he edesastuit sen kaikkein maiden haltijan edessä.)

6. Ne, joitten edessä on mustat hevoset, lähtevät pohjoiseen maahan, ja valkeat lähtevät niiden jäljessä. Täplikkäät lähtevät eteläiseen maahan.

6. Jossa ne mustat orhiit, ne menivät pohjaa päin, ja valkiat noudattivat niitä; mutta kirjavat menivät etelää päin.

6. Josa ne mustat orhit olit ne menit pohja päin joita ne walkiat noudatit mutta kirjawat menit etelätä päin.

6. Jossa ne Mustat Orhit olit/ ne menit Pohian pein/ ia ne walkiat heite noudhatit/ Mutta ne Prokit menit Lounan pein. (Jossa ne mustat orhit olit/ ne menit pohjaan päin/ ja ne walkeat heitä noudatit/ Mutta ne prokit lounaan päin.)

7. Ne väkevät lähtevät, ja menevät halusta, kuljeksimaan maata. Ja hän sanoi: Menkää, kuljeksikaa maata. Ja ne kuljeksivat maata.

7. Ja ne väkevät läksivät ja menivät ympärinsä, niin että he kaikki maat vaelsivat. Ja hän sanoi: menkäät ja vaeltakaat maata ympäri; ja he vaelsivat maan lävitse.

7. Ja ne wäkewät läxit ja menit ymbärins nijn että he caicki maat waelsit ja hän sanoi: mengät ja waeldacat maata ymbärins.

7. Ja ne Wäkeuet lexit ia ymberinsmenit/ nin ette he caiken lepitzekeuit/ Ja hen sanoi Menget ia ymberins waeldacat Maata. (Ja ne wäkewät läksit ja ympärinsmenit/ niin että he kaiken läwitse käwit/ Ja hän sanoi Menkäät ja ympäriinsä waeltakaat maata.)

8. Sitten hän huusi minut ja sanoi minulle näin: Katso, ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa.

8. Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.

8. Ja he waelsit maan läpidze ja hän cudzui minun ja puhutteli minua ja sanoi: Cadzo ne jotca pohjaan menewät andawat minun Hengeni lewätä pohjan maalla.

8. Ja he waelsit Maan lepitze/ Ja hen cutzui minua ia puhutteli minua/ ia sanoi. Catzo/ ne iotca Pohian pein vlosmeneuet/ andauat minun Hengen leuäte sijnä Pohian Maasa. (Ja he waelsit maan läwitse/ Ja hän kutsui minua ja puhutteli minua/ ja sanoi. Katso/ ne jotka pohjaan päin ulosmenewät/ antawat minun henkeni lewätä siinä pohjan maassa.)

9. Minulle tuli tämä Herran sana:

9. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

9. JA HERran sana tapahdui minulle ja sanoi:

9. Ja se HERRAN Sana tapactui minulle/ ia sanoi/ (Ja se HERRAN sana tapahtui minulle/ ja sanoi/)

10. Ota vastaan siirtolaisuudessa eläviltä Heldailta, Tobialta ja Jedajalta — mene tänä päivänä, mene Joosian, Sefanjan pojan, taloon, johon he ovat tulleet Baabelista, —

10. Ota vangeilta, Heldailta ja Tobialta ja Jedajalta, ja tule jälleen sinä päivänä, ja mene Josian Zephanjan pojan huoneeseen, jotka Babelista tulleet ovat.

10. Ota fangilda Heldailda ja Tobialda ja Jedajalda ja tule jällens sinä päiwänä ja mene Josian Zephanian pojan huonesen jotca Babelist tullet owat.

10. Ota nijlde fangilda/ Heldaist ia Tobiast/ ia Jedaiast/ Ja tule sinne samalla peiuelle/ ia siselmene Josian sen Zephanian Honesen/ iotca Babiloniast tulluet ouat. (Ota niiltä wangilta/ Heldailta ja Tobialta/ ja Jedaialta/ Ja tule sinne samalla päiwällä/ ja sisälle menee Josian sen Zephanian huoneeseen/ jotka Babyloniasta tulleet owat.)

11. ja ota vastaan hopea ja kulta, tee kruunu ja pane se ylimmäisen papin Joosuan, Joosadakin pojan, päähän

11. Mutta ota hopiaa ja kultaa, ja tee kruunuja, ja pane Josuan Jotsadakin pojan, ylimmäisen papin päähän,

11. Mutta ota hopiata ja culda ja tee Cruunuja ja pane Josuan ylimmäisen Papin päähän Jozadachin pojan.

11. Mutta ota Hopia ia Culta/ ia tee Crunut/ ia pane Josuan/ sen ylimeisen Papin pään päle/ sen Jozadachin poian. (Mutta ota hopea ja kulta/ ja tee kruunut/ ja pane Josuan/ sen ylimmäisen papin pään päälle/ sen Jozadachin pojan.)

12. ja sano hänelle näin: Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin.

12. Ja sano hänelle: näin sanoo Herra Zebaot: katso, yksi mies on, jonka nimi on Vesa; sillä hänen allansa pitää kasvaman, ja hän on rakentava Herran templin.

12. Ja sano hänelle: nijn sano HERra Zebaoth: Cadzo yxi mies on joca cudzutan Zemas: sillä hänen allans pitä sen caswaman ja hänen pitä rakendaman HERran Templin.

12. Ja sanos Henelle/ Nin sanopi se HERRA Zebaoth/ Catzo/ yxi Mies on/ ioca cutzutan Zemach. Sille henen alans pite sen casuaman/ Ja sen pite rakendaman sen HERRAN Templin/ (Ja sanos hänelle/ Niin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Katso/ Yksi mies on/ joka kutsutaan Zemach. Sillä hänen allansa pitää sen kaswaman/ Ja sen pitää rakentaman sen HERRAN templin/)

13. Herran temppelin hän on rakentava, ja valtasuuruutta hän on kantava, ja hän on istuva ja hallitseva valtaistuimellansa; hän on oleva pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä.

13. Ja Herran templin on hän rakentava, ja hänen pitää kunnian kantaman, istuman ja hallitseman istuimellansa, ja oleman papin istuimellansa, ja heillä pitää molemmilla rauha oleman.

13. Ja HERran Templin pitä hänen rakendaman ja hänen pitä cunnian candaman istuman ja hallidzeman hänen istuimellans. Hänen pitä myös Papin oleman istuimellans ja heillä pitä molemmilla rauha oleman.

13. Ja sen HERRAN Templin pite henen rakendaman. Ja henen pite Cunnian candaman/ ia istuman ia hallitzeman henen Stolins päle. Henen pite mös Papin oleman Stolins päle/ Ja Rauhan pite heiden molemilla oleman. (Ja sen HERRAN templin pitää hänen rakentaman. Ja hänen pitää kunnian kantaman/ ja istuman ja hallitseman hänen tuolinsa päällä. Hänen pitää myös papin oleman tuolinsa päällä/ Ja rauhan pitää heidän molemmilla oleman.)

14. Ja kruunu on oleva muistona Herran temppelissä Helemistä ja Tobiasta ja Jedajasta ja Sefanjan pojan suosiollisuudesta.

14. Ja ne kruunut pitää oleman Helemin, Tobian, Jedajan ja Henin, Zephanjan pojan, muistoksi Herran templissä.

14. Ja ne Cruunut pitä oleman Helemin Tobian Jedajan ja Henin Zephanian pojan muistoxi HERran Templisä. Heidän pitä cauca tuleman ja rakendaman hänen Templins.

14. Ja ne Crunut pite oleman/ sen Helemin/ Tobiam/ Jedaian/ ia Henin sen Zephanian Poian/ muistoxi sijnä HERRAN Templise. (Ja ne kruunut pitää oleman/ sen Helemin/ Tobian/ Jedaian/ ja Henin sen Zephanian pojan/ muistoksi siinä HERRAN templissä.)

15. Ja kaukana asuvaiset tulevat ja rakentavat Herran temppeliä. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän tykönne. Näin on tapahtuva, jos te hartaasti kuulette Herran, teidän Jumalanne, ääntä.

15. Heidän pitää kaukaa tuleman ja rakentaman Herran templin, ja teidän pitää ymmärtämän Herran Zebaotin lähettäneen minun teidän tykönne. Tämä pitää tapahtuman, jos te muutoin Herran teidän Jumalanne äänelle hyvin kuuliaiset olette.

15. Silloin te ymmärrätte HERran Zebaothin lähettänen minun teidän tygön. Tämä piti tapahtuman jos te muutoin HERran Jumalan änelle cuuliaiset oletta.

15. Silloin te ymmerdhette/ ette se HERRA Zebaoth ombi minun lehettenyt teiden tygen. Ja sen pite tapactuman/ ios te mwtoin cwleuaiset olisitta sen teiden HERRAN Jumalan änen. (Silloin te ymmärrätte/ että se HERRA Zebaoth ompi minun lähettänyt heidän tykön. Ja sen pitää tapahtuman/ jos te muutoin kuulewaiset olisitte sen teidän HERRAN Jumalan äänen.)