10 luku

Mietelmiä ja elämänohjeita eri aloilta.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. NIin myös pahat kärwäiset turmelewat hywän woiten sentähden on tyhmyys toisinans parembi cuin wijsaus ja cunnia:

1 Dead flies cause the oil of the perfumer to send forth an evil odor, so a little folly outweighs wisdom and honor.

1. Dead flies cause the ointment of the apothecary to send forth a stinking savour: so doth a little folly him that is in reputation for wisdom and honour.

1. Schädliche Fliegen verderben gute Salben; also wiegt ein wenig Torheit schwerer denn Weisheit und Ehre.

1. LAS moscas muertas hacen heder y dar mal olor el perfume del perfumador; y al estimado por sabiduría y honra una pequeña insensatez.

1 Мертвые мухи портят и делают зловонною благовонную масть мироварника: то же делает небольшая глупость уважаемого человека с его мудростью и честью.

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Sillä wijsan sydän on hänen oikialla kädelläns waan hullun sydän on hänen wasemallans.

2 A wise man's heart is at his right hand, but a fool's heart at his left.

2. A wise man's heart is at his right hand; but a fool's heart at his left.

2. Des Weisen Herz ist zu seiner Rechten; aber des Narren Herz ist zu seiner Linken.

2. El corazón del sabio está a su mano derecha: mas el corazón del insensato, a su mano izquierda.

2 Сердце мудрого – на правую сторону, а сердце глупого – на левую.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Ja waicka hullu on tyhmä hänen aiwoituxesans nijn hän pitä cuitengin caicki muut tyhmänä.

3 Yes also, when the fool walks by the way, his understanding fails him and he says to everyone that he is a fool.

3. Yea also, when he that is a fool walketh by the way, his wisdom faileth him, and he saith to every one that he is a fool.

3. Auch ob der Narr selbst närrisch ist in seinem Tun, doch hält er jedermann für einen Narren.

3. Y aun cuando el insensato va por el camino, su cordura falta; y dice a todos: insensato es.

3 По какой бы дороге ни шел глупый, у него всегда недостает смысла, и всякому он выскажет, что он глуп.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Sentähden jos woimallisen miehen waatimisella on menestys sinun tahtoas wastan nijn älä hämmästy: sillä myötäandaminen asetta paljo pahutta.

4 If the spirit of the ruler rises up against you, do not leave your place, because healing rest great offenses.

4. If the spirit of the ruler rise up against thee, leave not thy place; for yielding pacifieth great offences.

4. Wenn eines Gewaltigen Zorn wider dich ergeht, so laß dich nicht entrüsten; denn Nachlassen stillt großes Unglück.

4. Si espíritu de señor te acometiere, no dejes tu lugar; porque la flojedad hara reposar grandes pecados.

4 Если гнев начальника вспыхнет на тебя, то не оставляй места твоего;потому что кротость покрывает и большие проступки.

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. SE on wielä paha meno jonga minä näin Auringon alla nimittäin: taitamattomuden joca on enimmäst woimallisten seasa.

5 There is an evil which I have seen under the sun, as it were an error which proceeds from the ruler:

5. There is an evil which I have seen under the sun, as an error which proceedeth from the ruler:

5. Es ist ein Unglück, das ich sah unter der Sonne, gleich einem Versehen, das vom Gewaltigen ausgeht:

5. Hay otro mal que ví debajo del sol, como salido de delante del señor por yerro:

5 Есть зло, которое видел я под солнцем, это – как бы погрешность, происходящая от властелина;

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. Että tyhmä istu suuresa cunniasa ja rickat alembana istuwat.

6 Folly is set in great dignity and the rich sit in a low place.

6. Folly is set in great dignity, and the rich sit in low place.

6. daß ein Narr sitzt in großer Würde, und die Reichen in Niedrigkeit sitzen.

6. La insensatez está asentada en grandes alturas; y los ricos están sentados en bajeza.

6 невежество поставляется на большой высоте, а богатые сидят низко.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä näin palweliat istuwan hewoisten päällä ja Ruhtinat käywän jalain nijncuin palweliat: mitta joca cuoppa caewa hänen pitä sijhen idze langeman.

7 I have seen servants upon horses and rulers walking like servants upon the earth.

7. I have seen servants upon horses, and princes walking as servants upon the earth.

7. Ich sah Knechte auf Rossen, und Fürsten zu Fuß gehen wie Knechte.

7. Ví siervos encima de caballos, y príncipes que andaban, como siervos, a tierra.

7 Видел я рабов на конях, а князей ходящих, подобно рабам, пешком.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Ja joca repi aita maahan händä pitä madon pistämän joca kiwiä wierittä hänellä on sijtä waiwa.

8 He who digs a pit will fall into it and he who breaks through a wall, a serpent will bite him.

8. He that diggeth a pit shall fall into it; and whoso breaketh an hedge, a serpent shall bite him.

8. Aber wer eine Grube macht, der wird selbst hineinfallen; und wer den Zaun zerreißt, den wird eine Schlange stechen.

8. El que hiciere el hoyo, caerá en él; y el que aportillare el vallado, morderle ha la serpiente.

8 Кто копает яму, тот упадет в нее, и кто разрушает ограду, того ужалит змей.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joca puita halcaise hän tule sijtä haawoitetuxi.

9 He who hews out stones will be hurt with them and he who splits wood is endangered by them.

9. Whoso removeth stones shall be hurt therewith; and he that cleaveth wood shall be endangered thereby.

9. Wer Steine wegwälzt, der wird Mühe damit haben; und wer Holz spaltet, der wird davon verletzt werden.

9. El que mudare las piedras, tendrá trabajo en ellas: el que cortare la leña, peligrará en ella.

9 Кто передвигает камни, тот может надсадить себя, и кто колет дрова,тот может подвергнуться опасности от них.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Cosca rauta tylsäxi tule ja ei pysty nijn täyty lujemmin ruweta: nijn myös wijsaus ahkerutta noudatta.

10 If the iron is blunt and he does not sharpen the edge, then he must increase strength. But wisdom is advantageous to make right.

10. If the iron be blunt, and he do not whet the edge, then must he put to more strength: but wisdom is profitable to direct.

10. Wenn ein Eisen stumpf wird und an der Schneide ungeschliffen bleibt, muß man's mit Macht wieder schärfen; also folgt auch Weisheit dem Fleiß.

10. Si se embotare el hierro, y su filo no fuere aguzado, añadir más fuerza: mas la bondad de la sabiduría excede.

10 Если притупится топор, и если лезвие его не будет отточено, то надобно будет напрягать силы; мудрость умеет это исправить.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. EI lackari parembi ole cuin kärme joca lumojat pistä.

11 If the serpent bites before it is charmed, then is there no advantage in the charmer.

11. Surely the serpent will bite without enchantment; and a babbler is no better.

11. Ein Schwätzer ist nichts Besseres als eine Schlange, die ohne Beschwörung sticht.

11. Si la serpiente mordiere no encantada, no es más el lenguaz.

11 Если змей ужалит без заговаривания, то не лучше его и злоязычный.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Vijsan suun sanat owat otolliset waan tyhmän huulet nielewät hänen.

12 The words of a wise man's mouth are gracious, but the lips of a fool will swallow himself up.

12. The words of a wise man's mouth are gracious; but the lips of a fool will swallow up himself.

12. Die Worte aus dem Mund eines Weisen sind holdselig; aber des Narren Lippen verschlingen ihn selbst.

12. Las palabras de la boca del sabio son gracia: mas los labios del insensato lo echan a perder.

12 Слова из уст мудрого – благодать, а уста глупого губят егоже:

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen puhens alcu on tyhmyys ja loppu on wahingolinen hulluus.

13 The beginning of the words of his mouth is foolishness and the end of his talk is mischievous madness.

13. The beginning of the words of his mouth is foolishness: and the end of his talk is mischievous madness.

13. Der Anfang seiner Worte ist Narrheit, und das Ende ist schädliche Torheit.

13. El principio de las palabras de su boca es insensatez; y el fin de su habla, desvarío malo.

13 начало слов из уст его – глупость, а конец речи из уст его – безумие.

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmällä on paljo puhetta: sillä ei ihminen tiedä mitä ollut on.

14 A fool also multiplies words; yet man knows not what will be and what will be after him, who can tell him?

14. A fool also is full of words: a man cannot tell what shall be; and what shall be after him, who can tell him?

14. Ein Narr macht viele Worte; aber der Mensch weiß nicht, was gewesen ist, und wer will ihm sagen, was nach ihm werden wird?

14. El insensato multiplica palabras, y dice: No sabe hombre lo que ha de ser: ¿y quién le hará saber, lo que será después de él?

14 Глупый наговорит много, хотя человек не знает, что будет, и кто скажет ему, что будет после него?

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Ja cuca tahto hänelle sanoa mitä tulewa on? Tyhmäin työt tulewat työläxi ettei tietä Caupungijn mennä.

15 The labor of fools wearies every one of them, for he knows not how to go to the city.

15. The labour of the foolish wearieth every one of them, because he knoweth not how to go to the city.

15. Die Arbeit der Narren wird ihnen sauer, weil sie nicht wissen in die Stadt zu gehen.

15. El trabajo de los insensatos los fatiga; porque no saben por donde van a la ciudad.

15 Труд глупого утомляет его, потому что не знает даже дороги в город.

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. WOi sinuas maacunda jonga Cuningas lapsi on ja jonga Ruhtinat warahin syöwät.

16 Woe to you, O land, when your king is a child and your rulers feast in the morning!

16. Woe to thee, O land, when thy king is a child, and thy princes eat in the morning!

16. Weh dir, Land, dessen König ein Kind ist, und dessen Fürsten in der Frühe speisen!

16. ¡Ay de tí tierra, cuando tu rey fuere mozo, y tus príncipes comen de mañana!

16 Горе тебе, земля, когда царь твой отрок, и когда князья твои едят рано!

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Hywä on sinulle maacunda jonga Cuningas wapa on ja jonga Ruhtinat oikialla ajalla syöwät wahwistuxexi ja ei hecumaxi.

17 You are fortunate, O land, when your king is the son of noble men and your rulers feast in due season, for strength and not for drunkenness!

17. Blessed art thou, O land, when thy king is the son of nobles, and thy princes eat in due season, for strength, and not for drunkenness!

17. Wohl dir, Land, dessen König edel ist, und dessen Fürsten zu rechter Zeit speisen, zur Stärke und nicht zur Lust!

17. ¡Bienaventurada tierra tú, cuando tu rey fuere hijo de nobles, y tus príncipes comen a su hora por la fuerza, y no por el beber!

17 Благо тебе, земля, когда царь у тебя из благородного рода, и князья твои едят вовремя, для подкрепления, а не для пресыщения!

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. ( Sillä laiscuden tähden malat maahan putowat ja joutilain kätten tähden tule huone wuotaman )

18 The roof sinks in by slothfulness and the house leaks through idleness of the hands.

18. By much slothfulness the building decayeth; and through idleness of the hands the house droppeth through.

18. Denn durch Faulheit sinken die Balken, und durch lässige Hände wird das Haus triefend.

18. Por la pereza se cae la techumbre; y por la flojedad de manos se llueve la casa.

18 От лености обвиснет потолок, и когда опустятся руки, то протечетдом.

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Sijtä seura että he nauroxi walmistawat leipäns ja wijnans eläwitä iloittaman: Ja raha caicki toimitta.

19 A feast is made for laughter and wine gladdens the life and money answers all things.

19. A feast is made for laughter, and wine maketh merry: but money answereth all things.

19. Das macht, sie halten Mahlzeiten, um zu lachen, und der Wein muß die Lebendigen erfreuen, und das Geld muß ihnen alles zuwege bringen.

19. Por el placer se hace el convite, y el vino alegra los vivos; y el dinero responde a todo.

19 Пиры устраиваются для удовольствия, и вино веселит жизнь; а за все отвечает серебро.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä kiroile Cuningasta sydämesäs ja älä kiroile ricasta macaus Cammiosas: sillä linnut taiwan alla wiewät sinun änes ja joilla sijwet owat ilmoittawat sinun sanas.

20 Do not revile the king, no, not in your thought and do not revile the rich in your bedroom. Because a bird of the heavens will carry the voice and what has wings will tell the matter.

20. Curse not the king, no not in thy thought; and curse not the rich in thy bedchamber: for a bird of the air shall carry the voice, and that which hath wings shall tell the matter.

20. Fluche dem König nicht in deinem Herzen und fluche dem Reichen nicht in deiner Schlafkammer; denn die Vögel des Himmels führen die Stimme fort, und die Fittiche haben, sagen's weiter.

20. Ni aun en tu pensamiento digas mal del rey; ni en los secretos de tu cámara digas mal del rico; porque las aves del cielo llevarán la voz; y las que tienen alas, harán saber la palabra.

20 Даже и в мыслях твоих не злословь царя, и в спальной комнате твоей не злословь богатого; потому что птица небесная может перенести слово твое , и крылатая – пересказать речь твою .