10 luku

Juutalaiset kyllä kiivailivat Jumalan puolesta, mutta eivät alistuneet Jumalan vanhurskauden alle 1 – 3 Tämä saavutetaan ainoastaan uskomalla Kristukseen, joka on lain loppu ja sanassaan aina on meitä lähellä 4 – 13 Usko tulee evankeliumin saarnasta, mutta juutalaiset eivät olleet evankeliumille kuuliaisia, vaan hylkäsivät heille tarjotun armon, niin kuin heistä oli ennustettukin 14 – 21.

1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän (Israelin puolesta) edestänsä, että he pelastuisivat.

1 Veljet, toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa *Israelin puolesta,* että he pelastuisivat.

1. Veljet, minun sydämeni halu ja rukous on Jumalan tykö Israelin edestä, että he autuaaksi tulisivat.

1. WEljet minun sydämeni halu ja rucous on Jumalan tygö Israelin edestä että he autuaxi tulisit:

1. RAckat Weliet/ minun Sydhemeni halu/ ia rucous ombi Jumalan tyge Israelin edeste/ ette he tulisit autuaxi. (Rakkaat weljet/ minun sydämeni halu/ ja rukous ompi Jumalan tykö Israelin edestä/ että he tulisit autuaaksi.)

1. Ἀδελφοί, ἡ μὲν εὐδοκία τῆς ἐμῆς καρδίας καὶ ἡ δέησις ἡ πρὸς τὸν Θεὸν ὑπὲρ τοῦ Ἰσραήλ ἐστιν εἰς σωτηρίαν·

1. αδελφοι η μεν ευδοκια της εμης καρδιας και η δεησις η προς τον θεον υπερ του ισραηλ εστιν εις σωτηριαν 1. adelfoi e men eυdokia tes emes kardias kai e deesis e pros ton theon υper toυ israel estin eis soterian

1 Brethren, indeed the delight of my heart and (my) supplication to God on behalf of Israel, is *for (their) salvation.

1. Brethren, my heart's desire and prayer to God for Israel is, that they might be saved.

1. Liebe Brüder, meines Herzens Wunsch ist, und ich flehe auch zu Gott für Israel, daß sie selig werden.

1. HERMANOS, el deseo vehe- mente de mi corazón, y mi oración a Dios por Israel, es para su salvación.

1 Братия! желание моего сердца и молитва к Богу об Израиле во спасение.

2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;

2 Sillä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei tiedon mukaan.

2. Sillä minä annan heille todistuksen, että heillä on kiivaus Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen.

2. Sillä minä annan heille todistuxen ettäi heillä on ahkerus Jumalan puoleen mutta tyhmydes.

2. Sille mine a'nan heille todhistuxen/ ette heille ombi achkerus Jumalan pole'/ Mutta tyhmydhen cansa. (Sillä minä annan heille todistuksen/ että heille ompi ahkeruus Jumalan puoleen/ Mutta tyhmyyden kanssa.)

2. μαρτυρῶ γὰρ αὐτοῖς ὅτι ζῆλον Θεοῦ ἔχουσιν, ἀλλ’ οὐ κατ’ ἐπίγνωσιν.

2. μαρτυρω γαρ αυτοις οτι ζηλον θεου εχουσιν αλλ ου κατ επιγνωσιν 2. martυro gar aυtois oti zelon theoυ echoυsin all oυ kat epignosin

2 For* I testify to them that they have a zeal for God, but not according to full knowledge.

2. For I bear them record that they have a zeal of God, but not according to knowledge.

2. Denn ich gebe ihnen das Zeugnis, daß sie eifern um Gott, aber mit Unverstand.

2. Porque yo les doy testimonio, que a la verdad tienen zelo de Dios, mas no conforme a ciencia.

2 Ибо свидетельствую им, что имеют ревность по Боге, но не по рассуждению.

3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.

3 Kun he näet eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen.

3. Sillä ei he ymmärrä Jumalan vanhurskautta, vaan pyytävät omaa vanhurskauttansa vahvistaa, eikä ole Jumalan vanhurskaudelle kuuliaiset:

3. Sillä ei he ymmärrä sitä wanhurscautta joca Jumalan edes kelpa waan pytäwät oma wanhurscauttans wahwista eikä ole sille wanhurscaudelle cuuliaiset cuin Jumalan edes kelpa:

3. Sille ettei he ymmerdhe site Wanhurskautta ioca Jumalan edes kelpa/ waan etziuet oma Wanhurskauttans ylesoijenda/ ia nin ei he ole sen Wanhurskaudhen alamaiset/ ioca Jumalan edes kelpa. (Sillä ettei he ymmärrä sitä wanhurskautta joka Jumalan edessä kelpaa/ waan etsiwät omaa wanhurskauttans ylös ojentaa/ ja niin ei he ole sen wanhurskauden alamaiset/ joka Jumalan edessä kelpaa.)

3. ἀγνοοῦντες γὰρ τὴν τοῦ Θεοῦ δικαιοσύνην, καὶ τὴν ἰδίαν δικαιοσύνην ζητοῦντες στῆσαι, τῇ δικαιοσύνῃ τοῦ Θεοῦ οὐχ ὑπετάγησαν.

3. αγνοουντες γαρ την του θεου δικαιοσυνην και την ιδιαν δικαιοσυνην ζητουντες στησαι τη δικαιοσυνη του θεου ουχ υπεταγησαν 3. agnooυntes gar ten toυ theoυ dikaiosυnen kai ten idian dikaiosυnen zetoυntes stesai te dikaiosυne toυ theoυ oυch υpetagesan

3 For* being ignorant of God’s righteousness and seeking to establish their own righteousness, they did not subject themselves to the righteousness of God.

3. For they being ignorant of God's righteousness, and going about to establish their own righteousness, have not submitted themselves unto the righteousness of God.

3. Denn sie erkennen die Gerechtigkeit nicht, die vor Gott gilt, und trachten, ihre eigene Gerechtigkeit aufzurichten, und sind also der Gerechtigkeit, die vor Gott gilt, nicht untertan.

3. Porque ignorando la justicia de Dios, y procurando de establecer la suya propia, no se han sujetado a la justicia de Dios.

3 Ибо, не разумея праведности Божией и усиливаясь поставить собственную праведность, они не покорились праведности Божией,

4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle*.

4. Sillä Kristus on lain loppu, jokaiselle uskovaiselle vanhurskaudeksi.

4. Sillä Christus on Lain loppu joca hänen päällens usco se on wanhurscas.

4. Sille ette Christus ombi Lain Loppu/ Joca henen pälens vskopi/ se ombi wanhurskas. (Sillä että Kristus ompi lain loppu/ Joka hänen päällens uskoopi/ se ompi wanhurskas.)

4. τέλος γὰρ νόμου Χριστὸς εἰς δικαιοσύνην παντὶ τῷ πιστεύοντι.

4. τελος γαρ νομου χριστος εις δικαιοσυνην παντι τω πιστευοντι 4. telos gar nomoυ christos eis dikaiosυnen panti to pisteυonti

4 For* Christ (is) the end of (the) law *for righteousness to everyone who believes.

4. For Christ is the end of the law for righteousness to every one that believeth.

4. Denn Christus ist des Gesetzes Ende; wer an den glaubt, der ist gerecht.

4. Porque el fin de la ley es Cristo, para dar justicia a todo aquel que cree.

4 потому что конец закона – Христос, к праведности всякого верующего.

5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.

5 Mooses kyllä kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lakiin, että "ihminen, joka *ne pitää, on niistä* elävä.”

5. Sillä Moses kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka laista on, että kuka ihminen ne tekee, hänen pitää niissä elämän.

5. Moses kyllä kirjoitta sijtä wanhurscaudest cuin Laista tule että cuca ihminen sen teke hänen pitä sijnä elämän.

5. Moses kylle kirioita sijte Wanhurskaudhesta ioca Laista tule/ Ette ioca Inhiminen sen teke/ henen pite * sijnä elemen. (Moses kyllä kirjoitta siitä wanhurskaudesta joka laista tulee/ Että joka ihminen sen tekee/ hänen pitää siinä elämän.)

5. Μωϋσῆς γὰρ γράφει τὴν δικαιοσύνην τὴν ἐκ τοῦ νόμου, ὅτι ὁ ποιήσας αὐτὰ ἄνθρωπος ζήσεται ἐν αὐτοῖς·

5. μωσης γαρ γραφει την δικαιοσυνην την εκ του νομου οτι ο ποιησας αυτα ανθρωπος ζησεται εν αυτοις 5. moses gar grafei ten dikaiosυnen ten ek toυ nomoυ oti o poiesas aυta anthropos zesetai en aυtois

5 For* Moses writes (about) the righteousness from the law, ‘The man who (have) practiced those things will be living in them.’ {Lev 18:5 Ezek. 20:11}

5. For Moses describeth the righteousness which is of the law, That the man which doeth those things shall live by them.

5. Mose schreibt wohl von der Gerechtigkeit, die aus dem Gesetz kommt: "Welcher Mensch dies tut, der wird dadurch leben."

5. Porque Moisés describe así la justicia que es por la ley: Que el hombre que aquellas cosas hiciere, vivirá por ellas.

5 Моисей пишет о праведности от закона: исполнивший егочеловек жив будет им.

6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,

6 Mutta uskon perusteella tuleva vanhurskaus sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: 'Kuka nousee taivaaseen?' nimittäin* tuomaan Kristusta alas,

6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaasen? se on Kristusta tänne tuoda alas.

6. Mutta se wanhurscaus cuin uscosta tule sano näin: älä sano sydämesäs: cuca tahto ylösastua taiwasen?

6. Mutta se Wanhurskaus ioca Uskosta ombi/ sanopi nein/ Ele sano Sydhemeses Cuca tachto * Ylesastu Taiuasen? (Mutta se wanhurskaus joka uskosta ompi/ sanoopi näin/ Älä sano sydämessäsi kuka tahtoo ylös astua taiwaaseen?)

6. ἡ δὲ ἐκ πίστεως δικαιοσύνη οὕτω λέγει· μὴ εἴπῃς ἐν τῇ καρδίᾳ σου, τίς ἀναβήσεται εἰς τὸν οὐρανόν; τοῦτ’ ἔστι Χριστὸν καταγαγεῖν·

6. η δε εκ πιστεως δικαιοσυνη ουτως λεγει μη ειπης εν τη καρδια σου τις αναβησεται εις τον ουρανον τουτ εστιν χριστον καταγαγειν 6. e de ek pisteos dikaiosυne oυtos legei me eipes en te kardia soυ tis anaβesetai eis ton oυranon toυt estin christon katagagein

6 But the righteousness from faith says thus, ‘You should not say in your heart, Who will be ascending into heaven?’ (This is: to lead Christ down.)

6. But the righteousness which is of faith speaketh on this wise, Say not in thine heart, Who shall ascend into heaven? (that is, to bring Christ down from above:)

6. Aber die Gerechtigkeit aus dem Glauben spricht also: "Sprich nicht in deinem Herzen: Wer will hinauf gen Himmel fahren?" (Das ist nichts anderes denn Christum herabholen.)

6. Mas de la justicia que es por la fé, dice así: No digas en tu corazón: ¿Quién subirá al cielo? (esto es, para traer de lo alto a Cristo.)

6 А праведность от веры так говорит: не говори в сердце твоем: кто взойдет на небо? то есть Христа свести.

7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.

7 tai: 'Kuka astuu alas syvyyteen?' nimittäin, nostamaan Kristusta kuolleista.

7. Eli kuka tahtoo astua alas syvyyteen: se on: Kristusta kuolleista jälleen tuoda?

7. ( Se on Christusta tänne alas hakea ) Eli cuca tahto alasastua sywyten? se on Christusta hake cuolleista.

7. (Se on/ Christusta tenne alashakia) Eli cuca tachto alasastu Sywuytehen? (Se on/ Christusta coolleista iellenshakia) (( Se on/ Kristusta tänne alashakea) Eli kuka tahtoo alas astua sywyytehen? (Se on/ Kristusta kuolleista jällens hakea))

7. ἤ τίς καταβήσεται εἰς τὴν ἄβυσσον; τοῦτ’ ἔστι Χριστὸν ἐκ νεκρῶν ἀναγαγεῖν.

7. η τις καταβησεται εις την αβυσσον τουτ εστιν χριστον εκ νεκρων αναγαγειν 7. e tis kataβesetai eis ten aβυsson toυt estin christon ek nekron anagagein

7 Or, ‘Who will be descending into the abyss?’ (This is: to lead Christ up from (among the) dead.)

7. Or, Who shall descend into the deep? (that is, to bring up Christ again from the dead.)

7. Oder: "Wer will hinab in die Tiefe fahren?" (Das ist nichts anderes denn Christum von den Toten holen.)

7. ¿O, quién descenderá al abismo? (esto es, para volver a traer a Cristo de los muertos.)

7 Или кто сойдет в бездну? то есть Христа из мертвых возвести.

8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.

8 Mutta mitä se sanoo? —”Sana on sinua lähellä, suussasi ja sydämessäsi"; se on se uskon, jota me saarnamme.

8. Vaan mitä hän sanoo? Se sana on juuri sinun tykönäs, nimittäin sinun suussas ja sydämessäs. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme.

8. Waan mitä se sano? Se sana on juuri sinun tykönäs nimittäin sinun suusas ja sydämesäs. Tämä on se sana uscosta jota me saarnamma.

8. Waan mite Ramattu sanopi? Se sana o'bi sinu' iwri tykenes/ nimiten/ sinu' Suusas ia sinun Sydhemeses. Teme on se Sana vskosta/ ionga me sarnama. (Waan mitä Raamattu sanoopi? Se sana ompi sinun juuri tykönäsi/ nimittäin/ sinun suussasi ja sinun sydämessäsi. Tämä on se sana uskosta/ jonka me saarnaamme.)

8. Ἀλλὰ τί λέγει; ἐγγύς σου τὸ ῥῆμά ἐστιν, ἐν τῷ στόματί σου καὶ ἐν τῇ καρδίᾳ σου· τοῦτ’ ἔστι τὸ ῥῆμα τῆς πίστεως ὃ κηρύσσομεν.

8. αλλα τι λεγει εγγυς σου το ρημα εστιν εν τω στοματι σου και εν τη καρδια σου τουτ εστιν το ρημα της πιστεως ο κηρυσσομεν 8. alla ti legei eggυs soυ to rema estin en to stomati soυ kai en te kardia soυ toυt estin to rema tes pisteos o kerυssomen

8 But what does it say? ‘The declaration is near you, in your mouth and in your heart.’ {Deu 30:12-14?} This is the declaration of the faith which we are preaching:

8. But what saith it? The word is nigh thee, even in thy mouth, and in thy heart: that is, the word of faith, which we preach;

8. Aber was sagt sie? "Das Wort ist dir nahe, in deinem Munde und in deinem Herzen." Dies ist das Wort vom Glauben, das wir predigen.

8. Mas ¿qué dice? Cercana te está la palabra, es a saber, en tu boca, y en tu corazón. Esta es la palabra de fé la cual predicamos:

8 Но что говорит Писание? Близко к тебе слово, в устахтвоих и в сердце твоем, то есть слово веры, которое проповедуем.

9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

9 Jos sinä näet suullasi tunnustat *Jeesuksen Herraksi* ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin pelastut,

9. Sillä, jos sinä suullas tunnustat Herran Jesuksen ja uskot sydämessäs, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä tulet autuaaksi;

9. SIllä jos sinä suullas Jesuxen tunnustat HERraxi ja uscot sydämesäs että Jumala on hänen cuolluista herättänyt nijn sinä tulet autuaxi:

9. Sille ios sine tunnustat sinun Suullas Iesusen/ Ette HEN on se HERRA/ ia vskot sinun Sydhemeses/ ette Jumala on HENEN Coolluista ylesherettenyt/ nin sine autuaxi tulet. (Sillä jos sinä tunnustat sinun suullasi Jesuksen/ Että hän on se HERRA/ ja uskot sinun sydämessäsi/ että Jumala on hänen kuolleista ylösherättänyt/ niin sinä autuaaksi tulet.)

9. ὅτι ἐὰν ὁμολογήσῃς ἐν τῷ στόματί σου Κύριον Ἰησοῦν, καὶ πιστεύσῃς ἐν τῇ καρδίᾳ σου ὅτι ὁ Θεὸς αὐτὸν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν, σωθήσῃ·

9. οτι εαν ομολογησης εν τω στοματι σου κυριον ιησουν και πιστευσης εν τη καρδια σου οτι ο θεος αυτον ηγειρεν εκ νεκρων σωθηση 9. oti ean omologeses en to stomati soυ kυrion iesoυn kai pisteυses en te kardia soυ oti o theos aυton egeiren ek nekron sothese

9 that if you confess (the) Lord Jesus in your mouth and (if you) believe in your heart that God raised him (up) from the dead, you will be saved;

9. That if thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, thou shalt be saved.

9. Denn so du mit deinem Munde bekennst Jesum, daß er der HERR sei, und glaubst in deinem Herzen, daß ihn Gott von den Toten auferweckt hat, so wirst du selig.

9. Que si confesares con tu boca al Señor Jesús, y creyeres en tu corazón que Dios le levantó de los muertos, serás salvo.

9 Ибо если устами твоими будешь исповедывать Иисуса Господом и сердцем твоим веровать, что Бог воскресил Его из мертвых, то спасешься,

10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

10 sillä sydämellä uskoen tullaan vanhurskaaksi ja suulla tunnustaen pelastutaan.

10. Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme.

10. Sillä sydämen uscolla me wanhurscaxi tulemma ja suun tunnustuxella me autuaxi tulemma.

10. Sille ette Sydhemen vskolla me Wanhurskaxi tulema/ Ja Suun tunnustoxella/ me autuaxi tulema. (Sillä että sydämen uskolla me wanhurskaaksi tulemme/ Ja suun tunnustuksella/ me autuaaksi tulemme.)

10. καρδίᾳ γὰρ πιστεύεται εἰς δικαιοσύνην, στόματι δὲ ὁμολογεῖται εἰς σωτηρίαν.

10. καρδια γαρ πιστευεται εις δικαιοσυνην στοματι δε ομολογειται εις σωτηριαν 10. kardia gar pisteυetai eis dikaiosυnen stomati de omologeitai eis soterian

10 for* it is believed in the heart toward righteousness and it is confessed with the mouth toward salvation.

10. For with the heart man believeth unto righteousness; and with the mouth confession is made unto salvation.

10. Denn so man von Herzen glaubt, so wird man gerecht; und so man mit dem Munde bekennt, so wird man selig.

10. Porque con el corazón se cree para alcanzar justicia; y con la boca se hace confesión para salud.

10 потому что сердцем веруют к праведности, а устами исповедуют ко спасению.

11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".

11 Raamattu näet sanoo: "Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään."

11. Sillä Raamattu sanoo: jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä häpiään tuleman.

11. Ja Ramattu sano: jocainen cuin usco hänen päällens ei hän tule häpiän.

11. Sille ette Ramattu sanopi/ Ette Jocainen quin henen pälens vskopi/ ei hen häpijen tule. (Sillä että Raamattu sanoopi/ Että jokainen kuin hänen päällensä uskoopi/ ei hän häpeään tule.)

11. λέγει γὰρ ἡ γραφή· πᾶς ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ καταισχυνθήσεται.

11. λεγει γαρ η γραφη πας ο πιστευων επ αυτω ου καταισχυνθησεται 11. legei gar e grafe pas o pisteυon ep aυto oυ kataischυnthesetai

11 For* the Scripture says, ‘Everyone who believes on him will not be ashamed.’ {Isa 28:16}

11. For the scripture saith, Whosoever believeth on him shall not be ashamed.

11. Denn die Schrift spricht: "Wer an ihn glaubt, wird nicht zu Schanden werden."

11. Porque la Escritura dice: Todo aquel que en él creyere, no será avergonzado.

11 Ибо Писание говорит: всякий, верующий в Него, не постыдится.

12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.

12 Ei siis ole eroa juutalaisen ja kreikkalaisen välillä, sillä sama *kaikkien Herra on,* rikas antaja kaikkia kohtaan, jotka Häntä avuksi huutavat.

12. Ei ole yhtään eroitusta Juudalaisen ja Grekiläisen välillä; sillä yksi on kaikkein Herra, rikas kaikkein kohtaan, jotka häntä rukoilevat.

12. Ei ole yhtän eroitusta Judalaisen ja Grekin wälillä: sillä yxi on caickein HERra ricas caickein cohtan jotca händä rucoilewat.

12. Ei ole ychten eroitusta Judasten ia Grekein welille/ Sille ette yxi HERRA on caikein ylitze/ ricas caikein cochtan iotca hende auxenshwtauat. (Ei ole yhtään eroitusta judasten ja krekein wälillä/ Sillä että yksi HERRA on kaikkein ylitse/ rikas kaikkein kohtaan jotka häntä awuksensa huutawat.)

12. οὐ γάρ ἐστι διαστολὴ Ἰουδαίου τε καὶ Ἕλληνος· ὁ γὰρ αὐτὸς Κύριος πάντων, πλουτῶν εἰς πάντας τοὺς ἐπικαλουμένους αὐτόν·

12. ου γαρ εστιν διαστολη ιουδαιου τε και ελληνος ο γαρ αυτος κυριος παντων πλουτων εις παντας τους επικαλουμενους αυτον 12. oυ gar estin diastole ioυdaioυ te kai ellenos o gar aυtos kυrios panton ploυton eis pantas toυs epikaloυmenoυs aυton

12 For* there is no distinction between Jew and Greek; for* the same (Lord is) Lord of all, being rich toward all who are calling upon him;

12. For there is no difference between the Jew and the Greek: for the same Lord over all is rich unto all that call upon him.

12. Es ist hier kein Unterschied unter Juden und Griechen; es ist aller zumal ein HERR, reich über alle, die ihn anrufen.

12. Porque no hay diferencia entre el Judío y el Griego; porque uno mismo es el Señor de todos, rico para con todos los que le invocan.

12 Здесь нет различия между Иудеем и Еллином, потомучто один Господь у всех, богатый для всех, призывающих Его.

13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

13 Sillä”jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu”.

13. Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.

13. Ja jocainen cuin HERran Nime auxens huuta hän tule autuaxi.

13. Sille ette Jocainen quin HERRAN Nime auxenshwtapi/ henen pite autuaxi tuleman. (Sillä että jokain kuin HERRAN nimen awuksi huutaapi/ hänen pitää autuaaksi tuleman.)

13. πᾶς γὰρ ὃς ἂν ἐπικαλέσηται τὸ ὄνομα Κυρίου σωθήσεται.

13. πας γαρ ος αν επικαλεσηται το ονομα κυριου σωθησεται 13. pas gar os an epikalesetai to onoma kυrioυ sothesetai

13 for* everyone, ‘Whomever calls upon the name of the Lord will be saved.’ {Joel 2:32, Acts 2:21}

13. For whosoever shall call upon the name of the Lord shall be saved.

13. Denn "wer den Namen des HERRN wird anrufen, soll selig werden."

13. Porque todo aquel que invocare el nombre del Señor, será salvo.

13 Ибо всякий, кто призовет имя Господне, спасется.

14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?

14 Mutta kuinka he huutavat avuksi Häntä, johon eivät ole uskoneet? Ja kuinka he uskovat* Häneen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he kuulevat ilman julistajaa?

14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?

14. Mutta cuinga he sitä auxens huutawat jonga päälle ei he usconet? Ja cuinga he sen uscowat josta ei he ole cuullet?

14. Mutta quinga he site auxenshwtauat/ ionga päle ei he vskoneet? Ja quinga sis he sen vskouat/ iosta he ei ole cwlleet? (Mutta kuinka he sitä awuksensa huutawat/ jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka siis he sen uskowat/ josta he ei ole kuulleet?)

14. πῶς οὖν ἐπικαλέσονται εἰς ὃν οὐκ ἐπίστευσαν; πῶς δὲ πιστεύσουσιν οὗ οὐκ ἤκουσαν; πῶς δὲ ἀκούσουσι χωρὶς κηρύσσοντος;

14. πως ουν επικαλεσονται εις ον ουκ επιστευσαν πως δε πιστευσουσιν ου ουκ ηκουσαν πως δε ακουσουσιν χωρις κηρυσσοντος 14. pos oυn epikalesontai eis on oυk episteυsan pos de pisteυsoυsin oυ oυk ekoυsan pos de akoυsoυsin choris kerυssontos

14 Therefore how will they call upon (him) in whom they did not believe? But how will they believe of whom they did not hear? But how will they hear without (someone) preaching?

14. How then shall they call on him in whom they have not believed? and how shall they believe in him of whom they have not heard? and how shall they hear without a preacher?

14. Wie sollen sie aber den anrufen, an den sie nicht glauben? Wie sollen sie aber an den glauben, von dem sie nichts gehört haben? wie sollen sie aber hören ohne Prediger?

14. ¿Cómo pues invocarán a aquel en el cual no han creido? ¿Y cómo creerán en aquel de quien no han oido? ¿Y cómo oirán si no hay quien les predique?

14 Но как призывать Того , в Кого не уверовали?как веровать в Того , о Ком не слыхали? как слышать без проповедующего?

15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka (julistavat ilosanomaa rauhasta, niitten, jotka ) hyvää sanomaa julistavat!"

15 Ja kuinka *kukaan julistaa, ellei ketään* lähetetä? Niin kuin on kirjoitettu: "Kuinka suloiset ovat niitten jalat, jotka julistavat (ilosanomaa rauhasta, niitten, jotka julistavat) hyvää sanomaa."

15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.

15. Mutta cuinga he cuulewat ilman saarnajita? Ja cuinga he saarnawat ellei heitä lähetetä? Nijncuin kirjoitettu on: O cuinga suloiset owat nijden jalat cuin rauha julistawat nijden cuin hywä julistawat.

15. Mutta quinga he cwleuat ilma' Sarnaijata? Ja quinga he sarnauat/ ellei he lehetete? Ninquin kirioitettu on/ O quinga suloiset ouat ninen Jalghat/ iotca Rauha' iulghistauat/ ne quin Hyue iulgistauat. (Mutta kuinka he kuulewat ilman saarnaajata? Ja kuinka he saarnaawat/ ellei he lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on/ Oi kuinka suloiset owat niiden jalat/ jotka rauhan julkistawat/ ne kuin hywää julkistawat.)

15. πῶς δὲ κηρύξουσιν ἐὰν μὴ ἀποσταλῶσι; καθὼς γέγραπται· ὡς ὡραῖοι οἱ πόδες τῶν εὐαγγελιζομένων εἰρήνην, τῶν εὐαγγελιζομένων τὰ ἀγαθά!

15. πως δε κηρυξουσιν εαν μη αποσταλωσιν καθως γεγραπται ως ωραιοι οι ποδες των ευαγγελιζομενων ειρηνην των ευαγγελιζομενων τα αγαθα 15. pos de kerυksoυsin ean me apostalosin kathos gegraptai os oraioi oi podes ton eυaggelizomenon eirenen ton eυaggelizomenon ta agatha

15 But how will they preach, if they are not sent? Just-as it has been written, ‘How Beautiful are the feet of those who are proclaiming the good-news of peace (and) of those who are proclaiming the good-news of good things!’ {Isa 52:7}

15. And how shall they preach, except they be sent? as it is written, How beautiful are the feet of them that preach the gospel of peace, and bring glad tidings of good things!

15. Wie sollen sie aber predigen, wo sie nicht gesandt werden? Wie denn geschrieben steht: "Wie lieblich sich die Füße derer, die den Frieden verkündigen, die das Gute verkündigen!"

15. ¿Y cómo predicarán si no fueren enviados? como está escrito: ¡Cuán hermosos son los piés de los que anuncian el evangelio de la paz, de los que traen la buena nueva de los bienes:

15 И как проповедывать, если не будут посланы? как написано: как прекрасны ноги благовествующих мир, благовествующих благое!

16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"

16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia ilosanomalle. Sillä Jesaja sanoo: "Herra, kuka uskoo saarnamme?"

16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?

16. Mutta ei he ole caicki Evangeliumille cuuliaiset: sillä Esaias sano:

16. Mutta ei he ole caiki Euangeliumin cwliaiset/ Sille ette Isaias sanopi/ HERRA/ Cuca Uskopi meiden sarnan? (Mutta ei he ole kaikki ewankeliumin kuuliaiset/ Sillä että Esaias sanoopi/ HERRA/ Kuka uskoopi meidän saarnan?)

16. Ἀλλ’ οὐ πάντες ὑπήκουσαν τῷ εὐαγγελίῳ· Ἡσαΐας γὰρ λέγει· Κύριε, τίς ἐπίστευσε τῇ ἀκοῇ ἡμῶν;

16. αλλ ου παντες υπηκουσαν τω ευαγγελιω ησαιας γαρ λεγει κυριε τις επιστευσεν τη ακοη ημων 16. all oυ pantes υpekoυsan to eυaggelio esaias gar legei kυrie tis episteυsen te akoe emon

16 But not all obeyed* the good-news; for* Isaiah says, ‘Lord, who believed our report?’ {Isa 53:1}

16. But they have not all obeyed the gospel. For Esaias saith, Lord, who hath believed our report?

16. Aber sie sind nicht alle dem Evangelium gehorsam. Denn Jesaja sagt: "HERR, wer glaubt unserm Predigen?"

16. Mas no todos obedecieron al evangelio; porque Isaías dice: Señor, ¿quién creyó nuestro dicho?

16 Но не все послушались благовествования. Ибо Исаия говорит: Господи! кто поверил слышанному от нас?

17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

17 Usko tulee siis saarnasta,* mutta saarna Jumalan sanan perusteella.

17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.

17. HERra cuca usco meidän saarnam? Nijn tule sijs Usco saarnasta mutta saarna tule Jumalan sanan cautta.

17. Nin tule sis vsko sarnasta/ Mutta sarna Jumalan Sanan cautta. (Niin tulee siis usko saarnasta/ Mutta saarna Jumalan sanan kautta.)

17. ἄρα ἡ πίστις ἐξ ἀκοῆς, ἡ δὲ ἀκοὴ διὰ ῥήματος Θεοῦ.

17. αρα η πιστις εξ ακοης η δε ακοη δια ρηματος θεου 17. ara e pistis eks akoes e de akoe dia rematos theoυ

17 Consequently*, the faith (comes) from (our) report but (our) report (comes) through (the) declaration of God.

17. So then faith cometh by hearing, and hearing by the word of God.

17. So kommt der Glaube aus der Predigt, das Predigen aber aus dem Wort Gottes.

17. Luego la fé es por el oir, y el oir por la palabra de Dios.

17 Итак вера от слышания, а слышание от слова Божия.

18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".

18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Totta kai. "Heidän äänensä on kulkenut kaikkeen maahan ja heidän sanansa maailman ääriin asti."

18. Mutta minä sanon: eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin on lähtenyt kaikkeen maailmaan ja heidän sanansa maailman ääriin.

18. Mutta minä sanon: eikö he sitä ole cuullet? Heidän änens tosin on lähtenyt caicken mailmaan ja heidän sanans mailman ärijn.

18. Mutta mine sanon/ Eikö he site ole cwlleet? Heiden änense tosin ombi wloslechtenyt caikehe' Mailman/ Ja heiden sanansa Mailman ärijn. (Mutta minä sanon/ Eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin ompi ulos lähtenyt kaikkeen maailmaan/ Ja heidän sanansa maailman ääriin.)

18. ἀλλὰ λέγω, μὴ οὐκ ἤκουσαν; μενοῦνγε εἰς πᾶσαν τὴν γῆν ἐξῆλθεν ὁ φθόγγος αὐτῶν, καὶ εἰς τὰ πέρατα τῆς οἰκουμένης τὰ ῥήματα αὐτῶν.

18. αλλα λεγω μη ουκ ηκουσαν μενουνγε εις πασαν την γην εξηλθεν ο φθογγος αυτων και εις τα περατα της οικουμενης τα ρηματα αυτων 18. alla lego me oυk ekoυsan menoυnge eis pasan ten gen ekselthen o fthoggos aυton kai eis ta perata tes oikoυmenes ta remata aυton

18 But I am saying, ‘Did they not hear?’ But-rather, ‘Their sounds went out into all the earth and their declarations to the limits of the inhabited-earth.’ {Psa 19:4}

18. But I say, Have they not heard? Yes verily, their sound went into all the earth, and their words unto the ends of the world.

18. Ich sage aber: Haben sie es nicht gehört? Wohl, es ist ja in alle Lande ausgegangen ihr Schall und in alle Welt ihre Worte.

18. Mas digo yo: ¿Qué no han oido? Ántes cierto por toda la tierra ha salido el sonido de ellos, y hasta los cabos de la redondez de la tierra las palabras de ellos.

18 Но спрашиваю: разве они не слышали? Напротив, по всей земле прошел голос их, и до пределов вселенной слова их.

19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".

19 Mutta minä kysyn: eikö Israel ole tiennyt? Ensiksi Mooses sanoo: "Minä sytytän teidät kiivauteen kansan vuoksi, joka ei ole kansa, vihoitan teidät ymmärtämättömän kansan vuoksi."

19. Vaan minä sanon: eikös Israel tietänyt? Ensimäinen Moses sanoo: minä tahdon teitä yllyttää kateuteen sen kansan kautta, joka ei minun kansani ole, ja tyhmän kansan kautta tahdon minä teitä härsytellä.

19. Waan minä sanon: eiköst Israel ole sitä tietä saanut? Ensimäinen Moses sano: Minä tahdon teitä yllyttä cateuteen sen Canssan cautta joca ei minun Canssan ole ja tyhmän Canssan cautta tahdon minä teitä härsytellä.

19. Waan mine sanon/ Eikö Israel ole site saanut tiete? Se ensimeinen Moses sanopi/ Mine tahdhon teite yllytte Cateutehen sen Canssan cautta ioca ei ole minun Canssan/ ia ydhe' tyhmen canssan cautta mine tahdhon teite Herssytelle. (Waan minä sanon/ Eikö Israel ole sitä saanut tietää? Se ensimäinen Moses sanoopi/ Minä tahdon teitä yllyttää kateutehen sen kansan kautta joka ei ole minun kansan/ ja yhden tyhmän kansan kautta minä tahdon teitä hersytellä.)

19. ἀλλὰ λέγω, μὴ οὐκ ἔγνω Ἰσραήλ; πρῶτος Μωϋσῆς λέγει· ἐγὼ παραζηλώσω ὑμᾶς ἐπ’ οὐκ ἔθνει, ἐπὶ ἔθνει ἀσυνέτῳ παροργιῶ ὑμᾶς.

19. αλλα λεγω μη ουκ εγνω ισραηλ πρωτος μωσης λεγει εγω παραζηλωσω υμας επ ουκ εθνει επι εθνει ασυνετω παροργιω υμας 19. alla lego me oυk egno israel protos moses legei ego parazeloso υmas ep oυk ethnei epi ethnei asυneto parorgio υmas

19 But I am saying, Did Israel not know? First Moses says, ‘I will provoke you° to jealousy upon (what is) no nation. I will rouse you° to anger upon a nation which has no understanding.’ {Deu 32:21}

19. But I say, Did not Israel know? First Moses saith, I will provoke you to jealousy by them that are no people, and by a foolish nation I will anger you.

19. Ich sage aber: Hat es Israel nicht erkannt? Aufs erste spricht Mose: "Ich will euch eifern machen über dem, das nicht ein Volk ist; und über ein unverständiges Volk will ich euch erzürnen."

19. Mas digo yo: ¿No lo ha conocido Israel? Primeramente Moisés dice: Yo os provocaré a zelos por un pueblo que no es mi pueblo, y con una nación insensata os provocaré a ira.

19 Еще спрашиваю: разве Израиль не знал? Но первый Моисей говорит: Я возбужу в вас ревность не народом, раздражу вас народом несмысленным.

20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".

20 Ja Jesaja on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet."

20. Mutta Jesaias on rohkia ja sanoo: minä olen niiltä löydetty, jotka ei minua etsineet, ja olen niille ilmaantunut, jotka ei minua kysyneet.

20. Ja Esaias kehta myös sano: Minä olen nijldä löytty jotca ei minua edzinet ja olen nijlle ilmandunut jotca ei minua kysynet.

20. Mutta temen ielken mös Esaias iulkepi/ ia sanopi/ Mine olen leutty nijlde iotca ei minua etzineet/ ia olen ilmaunnut nijllen iotca ei minua kysyneet. (Mutta tämän jälkeen myös Esaisas julkeepi/ ja sanoopi/ Minä olen löydetty niiltä jotka ei minua etsineet/ ja olen ilmaantunut niillen jotka ei minua kysyneet.)

20. Ἡσαΐας δὲ ἀποτολμᾷ καὶ λέγει· εὑρέθην τοῖς ἐμὲ μὴ ζητοῦσιν, ἐμφανὴς ἐγενόμην τοῖς ἐμὲ μὴ ἐπερωτῶσι.

20. ησαιας δε αποτολμα και λεγει ευρεθην τοις εμε μη ζητουσιν εμφανης εγενομην τοις εμε μη επερωτωσιν 20. esaias de apotolma kai legei eυrethen tois eme me zetoυsin emfanes egenomen tois eme me eperotosin

20 Now Isaiah is very daring and says, ‘I was found by those who are not seeking me. I became manifest to those who are not asking for me.’ {Isa 65:1}

20. But Esaias is very bold, and saith, I was found of them that sought me not; I was made manifest unto them that asked not after me.

20. Jesaja aber darf wohl so sagen: "Ich bin gefunden von denen, die mich nicht gesucht haben, und bin erschienen denen, die nicht nach mir gefragt haben."

20. Mas, Isaías habla claro, y dice: Fuí hallado de los que no me buscaban; manifestéme a los que no preguntaban por mí.

20 А Исаия смело говорит: Меня нашли не искавшие Меня; Я открылся не вопрошавшим о Мне.

21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".

21 Mutta Israelista Hän sanoo: "Koko päivän olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohti."

21. Mutta Israelille hän sanoo: koko päivän olen minä käteni ojentanut tottelemattomalle ja vastahakoiselle kansalle.

21. Mutta Israelille hän sano: coco päiwän olen minä käteni ojendanut tottelemattoman ja wastahacoisen Canssan tygö.

21. Mutta Israelin tyge hen sano/ Coco peiuen mine olen wlosoijendanut minun käteni/ sen wskomattoman ia cangian Canssan tyge. (Mutta Israelin tykö hän sanoo/ Koko päiwän minä olen ulos ojentanut minun käteni/ sen uskomattoman ja kankean kansan tykö.)

21. πρὸς δὲ τὸν Ἰσραὴλ λέγει· ὅλην τὴν ἡμέραν ἐξεπέτασα τὰς χεῖράς μου πρὸς λαὸν ἀπειθοῦντα καὶ ἀντιλέγοντα.

21. προς δε τον ισραηλ λεγει ολην την ημεραν εξεπετασα τας χειρας μου προς λαον απειθουντα και αντιλεγοντα 21. pros de ton israel legei olen ten emeran eksepetasa tas cheiras moυ pros laon apeithoυnta kai antilegonta

21 But he says to Israel, ‘The whole day, I outstretched my hands to a disobedient and contradicting people.’ {Isa 65:2}

21. But to Israel he saith, All day long I have stretched forth my hands unto a disobedient and gainsaying people.

21. Zu Israel aber spricht er: "Den ganzen Tag habe ich meine Hände ausgestreckt zu dem Volk, das sich nicht sagen läßt und widerspricht."

21. Mas contra Israel dice: Todo el día extendí mis manos a un pueblo rebelde y altercador.

21 Об Израиле же говорит: целый день Я простирал руки Мои к народу непослушному и упорному.