10 luku

Jeesus lähtee Galileasta 1, vastaa kysymykseen avioerosta 2 – 12, siunaa lapsia 13 – 16, neuvoo rikasta nuorukaista 17 – 22, varoittaa rikkauden vaarasta 23 – 27, lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 28 – 31, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 32 – 34, ojentaa Sebedeuksen poikia 35 – 40 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 41 – 45 sekä parantaa sokean Bartimeuksen 46 – 52.

1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

1 Ja Hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle Jordanin toista puolta. Jälleen kokoontui paljon kansaa Hänen luokseen, ja taas Hän tapansa mukaan opetti heitä.

1. Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä.

1. JA cuin hän sieldä läxi tuli hän Judan maan ärille sen maacunnan cautta joca on sillä puolella Jordanin. Ja Canssa coconnui taas hänen tygöns ja nijncuin hän oli tottunut nijn hän taas opetti heitä.

1. IA quin hen sielde ylesnousi/ tuli hen Judean maan ärille/ sen makunnan cautta/ ioca on sille polella Jordanin. Ja taas Canssa cokounsi henen tygens/ Ja ninquin hen tottunut oli/ taas hen heite opetti. (Ja kuin hän sieltä ylös nousi/ tuli hän Judean maan äärille/ sen maakunnan kautta/ joka on sillä puolella Jordanin. Ja taas kansa kokoontui hänen tykönsä/ Ja niinkuin hän tottunut oli/ taas hän heitä opetti.)

1. Καὶ ἐκεῖθεν ἀναστὰς ἔρχεται εἰς τὰ ὅρια τῆς Ἰουδαίας διὰ τοῦ πέραν τοῦ Ἰορδάνου, καὶ συμπορεύονται πάλιν ὄχλοι πρὸς αὐτόν, καὶ ὡς εἰώθει, πάλιν ἐδίδασκεν αὐτούς.

1. κακειθεν αναστας ερχεται εις τα ορια της ιουδαιας δια του περαν του ιορδανου και συμπορευονται παλιν οχλοι προς αυτον και ως ειωθει παλιν εδιδασκεν αυτους 1. kakeithen anastas erchetai eis ta oria tes ioυdaias dia toυ peran toυ iordanoυ kai sυmporeυontai palin ochloi pros aυton kai os eiothei palin edidasken aυtoυs

1 And having risen* up from there, he goes into the borders of Judea through the (area) beyond-that of the Jordan, and crowds travel together to him again. And as he had been accustomed, he was teaching them again.

1. And he arose from thence, and cometh into the coasts of Judaea by the farther side of Jordan: and the people resort unto him again; and, as he was wont, he taught them again.

1. Und er machte sich auf und kam von dannen an die Örter des jüdischen Landes jenseit des Jordans. Und das Volk ging abermals in Haufen zu ihm, und wie seine Gewohnheit war, lehrte er sie abermals.

1. Y LEVÁNTANDOSE de allí, vino a los términos de Judea por la otra parte del Jordan; y volvió la multitud a juntarse a él; y volviólos a enseñar, como acostumbraba.

1 Отправившись оттуда, приходит в пределы Иудейские заИорданскою стороною. Опять собирается к Нему народ, и, пообычаю Своему, Он опять учил их.

2 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.

2 Niin fariseuksia tuli Hänen luokseen, ja kiusaten Häntä he kysyivät Häneltä, onko miehen lupa hylätä vaimonsa.

2. Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.

2. JA Phariseuxet tulit ja kysyit hänelle: sopico miehen waimons hyljätä ? kiusaten händä.

2. Ja ne Phariseuset edheskeude' kysyit henelle/ Sopico miehen waimons hyliete? kiusaten hende. (Ja ne phariseukset edeskäwit kysyit häneltä/ Sopiiko miehen waimonsa hylätä? kiusaten häntä.)

2. καὶ προσελθόντες οἱ Φαρισαῖοι ἐπηρώτων αὐτὸν εἰ ἔξεστιν ἀνδρὶ γυναῖκα ἀπολῦσαι, πειράζοντες αὐτόν.

2. και προσελθοντες οι φαρισαιοι επηρωτησαν αυτον ει εξεστιν ανδρι γυναικα απολυσαι πειραζοντες αυτον 2. kai proselthontes oi farisaioi eperotesan aυton ei eksestin andri gυnaika apolυsai peirazontes aυton

2 And the Pharisees came near and asked him, testing him, Should it not be legal for a man to divorce (his) wife?

2. And the Pharisees came to him, and asked him, Is it lawful for a man to put away his wife? tempting him.

2. Und die Pharisäer traten zu ihm und fragten ihn, ob ein Mann sich scheiden möge von seinem Weibe; und versuchten ihn damit.

2. Y llegándose los Fariseos, le preguntaron: ¿Es lícito al marido despedir a su mujer? tentándole.

2 Подошли фарисеи и спросили, искушая Его: позволительно ли разводиться мужу с женою?

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3. Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?

3. Mutta hän wastaten sanoi heille: cuinga Moses teille käski ?

3. Mutta hen wastaten sanoi heille/ Mite Moses teille käski? (Mutta hän wastaten sanoi heille/ Mitä Moses teille käski?)

3. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Τί ὑμῖν ἐνετείλατο Μωϋσῆς;

3. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις τι υμιν ενετειλατο μωσης 3. o de apokritheis eipen aυtois ti υmin eneteilato moses

3 But he answered and said to them, What did Moses command you°?

3. And he answered and said unto them, What did Moses command you

3. Er antwortete aber und sprach: Was hat euch Mose geboten?

3. Mas él respondiendo, les dijo: ¿Qué os mandó Moisés?

3 Он сказал им в ответ: что заповедал вам Моисей?

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon."

4. He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.

4. He sanoit: Moses salli erokirjan kirjoitta ja eroitta.

4. He sanoit/ Moses salli eroitus kirian kirioitta/ ia eroitta. (He sanoit/ Moses salli eroituskirjan kirjoittaa/ ja eroittaa.)

4. οἱ δὲ εἶπον· Ἐπέτρεψε Μωϋσῆς βιβλίον ἀποστασίου γράψαι καὶ ἀπολῦσαι.

4. οι δε ειπον μωσης επετρεψεν βιβλιον αποστασιου γραψαι και απολυσαι 4. oi de eipon moses epetrepsen βiβlion apostasioυ grapsai kai apolυsai

4 But they said, Moses permitted (us) to write a document of divorcement and to divorce her. {Deu 24:1}

4. And they said, Moses suffered to write a bill of divorcement, and to put her away.

4. Sie sprachen; Mose hat zugelassen, einen Scheidebrief zu schreiben und sich zu scheiden.

4. Y ellos dijeron: Moisés permitió escribir carta de divorcio, y despedirla.

4 Они сказали: Моисей позволил писать разводное письмо и разводиться.

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.

5 Niin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Kovan sydämenne vuoksi hän kirjoitti teille tämän ohjeen.

5. Ja Jesus vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovuuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. Jesus wastaten sanoi heille: teidän sydämen cowuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. IesuS Wastaten sanoi heille/ Teiden sydhemen cangiudhen tehden kirioitti hen teille sen käskyn. (Jesus wastaten sanoi heille/ Teidän sydämen kankeuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.)

5. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πρὸς τὴν σκληροκαρδίαν ὑμῶν ἔγραψεν ὑμῖν τὴν ἐντολὴν ταύτην·

5. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις προς την σκληροκαρδιαν υμων εγραψεν υμιν την εντολην ταυτην 5. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois pros ten sklerokardian υmon egrapsen υmin ten entolen taυten

5 And Jesus answered and said to them, He wrote this commandment for you°, for your° hardness of heart.

5. And Jesus answered and said unto them, For the hardness of your heart he wrote you this precept.

5. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Um eures Herzens Härtigkeit willen hat er euch solches Gebot geschrieben;

5. Y respondiendo Jesús, les dijo: Por la dureza de vuestro corazón os escribió este mandamiento.

5 Иисус сказал им в ответ: по жестокосердию вашему он написал вам сию заповедь.

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.

6. Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.

6. Mutta luonnon algusta on Jumala heidän luonut miehexi ja waimoxi.

6. Mutta loomisen alghusta/ ombi JUMALA heijet loonudh miehen ia waimon. (Mutta luomisen alusta/ ompi JUMALA heidät luonut miehen ja waimon.)

6. ἀπὸ δὲ ἀρχῆς κτίσεως ἄρσεν καὶ θῆλυ ἐποίησεν αὐτούς ὁ Θεὸς·

6. απο δε αρχης κτισεως αρσεν και θηλυ εποιησεν αυτους ο θεος 6. apo de arches ktiseos arsen kai thelυ epoiesen aυtoυs o theos

6 But ‘God made* them male and female’ from (the) beginning of the creation. {Gen 1:27, 5:2}

6. But from the beginning of the creation God made them male and female.

6. aber von Anfang der Kreatur hat sie Gott geschaffen einen Mann und ein Weib.

6. Que al principio de la creación, macho y hembra los hizo Dios.

6 В начале же создания, Бог мужчину и женщину сотворил их.

7 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.

7 Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa.

7. Sentähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.

7. Sentähden pitä ihmisen eriämän Isästäns ja äitistäns ja pitä idzens waimoons yhdistämän ja nijn tulewat caxi yhdexi lihaxi.

7. Sentedhen pitepi Inhimisen ylenandaman henen Isens ia eitens/ ia pite waimoonsa kijnitarttuman/ ia caxi tuleuat yhdexi lihaxi. (Sentähden pitääpi ihmisen ylenantaman hänen isänsä ja äitinsä/ ja pitää waimoonsa kiinni tarttumaan/ ja kaksi tulewat yhdeksi lihaksi.)

7. ἕνεκεν τούτου καταλείψει ἄνθρωπος τὸν πατέρα αὐτοῦ καὶ τὴν μητέρα, καὶ προσκολληθήσεται πρὸς τὴν γυναῖκα αὐτοῦ, καὶ ἔσονται οἱ δύο εἰς σάρκα μίαν.

7. ενεκεν τουτου καταλειψει ανθρωπος τον πατερα αυτου και την μητερα και προσκολληθησεται προς την γυναικα αυτου 7. eneken toυtoυ kataleipsei anthropos ton patera aυtoυ kai ten metera kai proskollethesetai pros ten gυnaika aυtoυ

7 ‘Because of this, a man will be leaving his father and mother and will be joined to his wife;

7. For this cause shall a man leave his father and mother, and cleave to his wife;

7. Darum wird der Mensch Vater und Mutter verlassen und wird seinem Weibe anhangen,

7. Por esto dejará el hombre a su padre y a la madre, y se juntará a su mujer.

7 Посему оставит человек отца своего и мать

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Niin he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha.

8. Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha.

8. Ja ei he ole sillen caxi mutta yxi liha.

8. Nin eiuet he nyt ole caxi/ mutta yxi liha. (Niin eiwät he nyt ole kaksi/ mutta yksi liha.)

8. ὥστε οὐκέτι εἰσὶ δύο, ἀλλὰ μία σάρξ·

8. και εσονται οι δυο εις σαρκα μιαν ωστε ουκετι εισιν δυο αλλα μια σαρξ 8. kai esontai oi dυo eis sarka mian oste oυketi eisin dυo alla mia sarks

8 and the two will be into {i.e. become} one flesh,’ so-that they are no more two, but one flesh. {Gen 2:24}

8. And they twain shall be one flesh: so then they are no more twain, but one flesh.

8. und werden die zwei ein Fleisch sein. So sind sie nun nicht zwei, sondern ein Fleisch.

8. Y los que eran dos, serán hechos una carne: así que no son más dos, sino una carne.

8 и прилепится к жене своей, и будут два одною плотью; так что они уже не двое, но одна плоть.

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen älköön erottako."

9. Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mitä sijs Jumala on yhten sowittanut ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mite sijs JUMALA on ychten sitonut/ site ei Inhimisen pidhe eroittaman. (Mitä siin JUMALA on yhteen sitonut/ sitä ei ihmisen pidä eroittaman.)

9. ὃ οὖν ὁ Θεὸς συνέζευξεν, ἄνθρωπος μὴ χωριζέτω·

9. ο ουν ο θεος συνεζευξεν ανθρωπος μη χωριζετω 9. o oυn o theos sυnezeυksen anthropos me chorizeto

9 Therefore, what God yoked together, let man not separate.

9. What therefore God hath joined together, let not man put asunder.

9. Was denn Gott zusammengefügt hat, soll der Mensch nicht scheiden.

9. Pues lo que Dios juntó, no lo aparte el hombre.

9 Итак, что Бог сочетал, того человек да не разлучает.

10 Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.

10 Ja huoneessa *Hänen opetuslapsensa* jälleen kysyivät Häneltä tätä asiaa.

10. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta.

10. Ja hänen Opetuslapsens kysyit taas cotona sijtä asiasta.

10. Ja honesa kysyit taas hene' Opetuslapse's sijte samasta asijasta. (Ja huoneessa kysyit taas hänen opetuslapsen siitä samasta asiasta.)

10. καὶ εἰς τὴν οἰκίαν πάλιν οἱ μαθηταὶ περὶ τούτου ἐπηρώτων αὐτόν,

10. και εν τη οικια παλιν οι μαθηται αυτου περι του αυτου επηρωτησαν αυτον 10. kai en te oikia palin oi mathetai aυtoυ peri toυ aυtoυ eperotesan aυton

10 And his disciples in the house asked him again concerning the same thing.

10. And in the house his disciples asked him again of the same matter.

10. Und daheim fragten ihn abermals seine Jünger darum.

10. Y en casa volvieron los discípulos a preguntarle de lo mismo.

10 В доме ученики Его опять спросили Его о том же.

11 Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11 Niin Hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: joca hänens eroitta waimostans ja nai toisen se teke huorin händä wastan.

11. Ja hen sanoi heille/ Joca hene's eroitta waimostans/ ia toisen naipi/ se tekepi Hoori henen wastans. (Ja hän sanoi heille/ Joka hänens eroittaa waimostansa/ ja toisen naipi/ se tekeepi huorin hänen wastaansa.)

11. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ γαμήσῃ ἄλλην, μοιχᾶται ἐπ’ αὐτήν·

11. και λεγει αυτοις ος εαν απολυση την γυναικα αυτου και γαμηση αλλην μοιχαται επ αυτην 11. kai legei aυtois os ean apolυse ten gυnaika aυtoυ kai gamese allen moichatai ep aυten

11 And he says to them, Whoever divorces his wife and should marry another is committing adultery against her;

11. And he saith unto them, Whosoever shall put away his wife, and marry another, committeth adultery against her.

11. Und er sprach zu ihnen: Wer sich scheidet von seinem Weibe und freit eine andere, der bricht die Ehe an ihr;

11. Y les dice: Cualquiera que despidiere a su mujer, y se casare con otra, comete adulterio contra ella.

11 Он сказал им: кто разведется с женою своею и женится на другой, тот прелюбодействует от нее;

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee aviorikoksen."

12. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.

12. Ja jos waimo eriä miehestäns ja huole toiselle hän teke huorin.

12. Ja ios waimo erijepi miehestens/ ia hoole toiselle/ hen tekepi Hoorin. (Ja jos waimo eriääpi miehestänsä/ ja huolee toiselle/ hän tekeepi huorin.)

12. καὶ ἐὰν γυνὴ ἀπολύσασα τὸν ἄνδρα γαμηθῇ ἄλλῳ, μοιχᾶται.

12. και εαν γυνη απολυση τον ανδρα αυτης και γαμηθη αλλω μοιχαται 12. kai ean gυne apolυse ton andra aυtes kai gamethe allo moichatai

12 and if a woman divorces her husband and should marry another, she is committing adultery. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

12. And if a woman shall put away her husband, and be married to another, she committeth adultery.

12. und so sich ein Weib scheidet von ihrem Manne und freit einen anderen, die bricht ihre Ehe.

12. Y si la mujer despidiere a su marido, y se casare con otro, adultera.

12 и если жена разведется с мужем своим и выйдет за другого, прелюбодействует.

13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13 He toivat Hänen luokseen pienokaisia, jotta Hän koskettaisi heitä. Mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13. Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.

13. JA he toit hänen tygöns lapsia että hän heihin rupeis. Nijn Opetuslapset nuhtelit heitä jotca nijtä toit.

13. Ja he toit henen tygens Lapsia/ ette hen heihin rupeis. Nin Opetuslapset nuchtelit heite/ iotca nijte edhestoit. (Ja he toit hänen tykönsä lapsia/ että hän heihin rupeisi. Niin opetuslapset nuhtelit heitä/ jotka niitä edestoit.)

13. Καὶ προσέφερον αὐτῷ παιδία, ἵνα αὐτῶν ἅψηται· οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπετίμων τοῖς προσφέρουσιν.

13. και προσεφερον αυτω παιδια ινα αψηται αυτων οι δε μαθηται επετιμων τοις προσφερουσιν 13. kai proseferon aυto paidia ina apsetai aυton oi de mathetai epetimon tois prosferoυsin

13 And they were bringing to him little children, in order that he might touch them, but the disciples were rebuking those bringing (them).

13. And they brought young children to him, that he should touch them: and his disciples rebuked those that brought them.

13. Und sie brachten Kindlein zu ihm, daß er sie anrührte. Die Jünger aber fuhren die an, die sie trugen.

13. Y le presentaban niños para que les tocase; y los discípulos reñían a los que los presentaban.

13 Приносили к Нему детей, чтобы Он прикоснулся к ним; ученики же не допускали приносящих.

14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14 Sen nähdessään Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa pienokaisten tulla luokseni, älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.

14. Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14. Cosca Jesus sen näki närkästyi hän ja sanoi heille: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät kieldäkö heitä: sillä sencaltaisten on Jumalan waldacunda.

14. Coska nyt IesuS sen näki/ närckestyi hen/ Ja sanoi heille/ Sallicat lasten tulla minun tyken/ ia elkette kieldekö heite Sille että sencaltaisten ombi JUMALAN Waldakunda. (Koska nyt Jesus sen näki/ närkästyi hän/ Ja sanoi heille/ Sallikaat lasten tulla minun tyköni/ ja älkäätte kieltäkö heitä sillä että senkaltaisten ompi JUMALAN waltakunta.)

14. ἰδὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς ἠγανάκτησε καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἄφετε τὰ παιδία ἔρχεσθαι πρός με, καὶ μὴ κωλύετε αὐτά· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

14. ιδων δε ο ιησους ηγανακτησεν και ειπεν αυτοις αφετε τα παιδια ερχεσθαι προς με και μη κωλυετε αυτα των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια του θεου 14. idon de o iesoυs eganaktesen kai eipen aυtois afete ta paidia erchesthai pros me kai me kolυete aυta ton gar toioυton estin e βasileia toυ theoυ

14 But (after) Jesus saw it, he was indignant and said to them, Allow° the little children to come to me, and do° not forbid them; for* of such is the kingdom of God.

14. But when Jesus saw it, he was much displeased, and said unto them, Suffer the little children to come unto me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.

14. Da es aber Jesus sah, ward er unwillig und sprach zu ihnen: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht; denn solcher ist das Reich Gottes.

14. Y viéndolo Jesús, se enojó, y les dijo: Dejád los niños venir, y no se lo vedéis; porque de los tales es el reino de Dios.

14 Увидев то , Иисус вознегодовал и сказал им:пустите детей приходить ко Мне и не препятствуйте им, ибо таковых есть Царствие Божие.

15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

15 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin pienokainen, se ei pääse sinne sisälle."

15. Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.

15. Totisest sanon minä teille: jocainen cuin ei Jumalan waldacunda ota nijncuin lapsi ei hän suingan sinne tule.

15. Totisesta mine sanon teille/ Jocainen quin JUMALAN Waldakunda ei ota ninquin Lapsi/ ei hen swingan sinne sisellemene. (Totisesti minä sanoin teille/ Jokainen kuin JUMALAN waltakuntaa ei ota niinkuin lapsi/ ei hän suinkaan sinne sisälle mene.)

15. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὃς ἐὰν μὴ δέξηται τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ ὡς παιδίον, οὐ μὴ εἰσέλθῃ εἰς αὐτήν.

15. αμην λεγω υμιν ος εαν μη δεξηται την βασιλειαν του θεου ως παιδιον ου μη εισελθη εις αυτην 15. amen lego υmin os ean me deksetai ten βasileian toυ theoυ os paidion oυ me eiselthe eis aυten

15 Assuredly I am saying to you°, Whoever does not accept the kingdom of God like a little child, he should never enter into it.

15. Verily I say unto you, Whosoever shall not receive the kingdom of God as a little child, he shall not enter therein.

15. Wahrlich ich sage euch: Wer das Reich Gottes nicht empfängt wie ein Kindlein, der wird nicht hineinkommen.

15. De cierto os digo, que el que no recibiere el reino de Dios como un niño, no entrará en él.

15 Истинно говорю вам: кто не примет Царствия Божия, как дитя, тот не войдет в него.

16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

16 Ja Hän otti heitä syliinsä, pani kätensä* heidän päälleen ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä sylijns ja pani kätens heidän päällens ja siunais heitä.

16. Ja hen otti heidhet sylijns/ ia pani kätens heidhen pälens/ ia siugnasi heijet. (Ja hän otti heidät syliinsä/ ja pani kätensä heidän päällensä/ ja siunasi heidät.)

16. καὶ ἐναγκαλισάμενος αὐτὰ κατηυλόγει τιθεὶς τὰς χεῖρας ἐπ’ αὐτά.

16. και εναγκαλισαμενος αυτα τιθεις τας χειρας επ αυτα ηυλογει αυτα 16. kai enagkalisamenos aυta titheis tas cheiras ep aυta eυlogei aυta

16 And having wrapped them in (his) arms, and laying his hands upon them, he was blessing them. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

16. And he took them up in his arms, put his hands upon them, and blessed them.

16. Und er herzte sie und legte die Hände auf sie und segnete sie.

16. Y tomándolos en los brazos, poniendo las manos sobre ellos, los bendecia.

16 И, обняв их, возложил руки на них и благословил их.

17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

17 Hänen mennessään tielle, muuan mies riensi ulos, polvistui Hänen eteensä ja kysyi Häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iäisen elämän?"

17. Ja kuin hän oli lähtenyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari! mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

17. JA cuin hän tielle lähtenyt oli tuli yxi juosten cumarsi händä kysyi hänelle ja sanoi: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän perisin ?

17. Ja quin hen vloslechtenyt oli tielle/ edhesiooxi yxi/ ia cumarsi hende ia kysyi henelle/ Hyue Mestari/ mite minun tekemen pite/ että mine ijancaikisen eleme' omistaisin? (Ja kuin hän ulos lähtenyt oli tielle/ edesjuoksi yksi/ ja kumarsi häntä ja kysyi häneltä/ Hywä Mestari/ mitä minun tekemän pitää/ että minä iankaikkisen elämän omistaisin?)

17. Καὶ ἐκπορευομένου αὐτοῦ εἰς ὁδὸν προσδραμὼν εἷς καὶ γονυπετήσας αὐτὸν ἐπηρώτα αὐτόν· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ποιήσω ἵνα ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω;

17. και εκπορευομενου αυτου εις οδον προσδραμων εις και γονυπετησας αυτον επηρωτα αυτον διδασκαλε αγαθε τι ποιησω ινα ζωην αιωνιον κληρονομησω 17. kai ekporeυomenoυ aυtoυ eis odon prosdramon eis kai gonυpetesas aυton eperota aυton didaskale agathe ti poieso ina zoen aionion kleronomeso

17 And (while) traveling toward (the) road, one ran up to him and knelt (before) him, and asked him, Good Teacher, what should I practice in order that I may inherit everlasting life?

17. And when he was gone forth into the way, there came one running, and kneeled to him, and asked him, Good Master, what shall I do that I may inherit eternal life?

17. Und da er hinausgegangen war auf den Weg, lief einer herzu, kniete, vor ihn und fragte ihn: Guter Meister, was soll ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

17. Y saliendo él para ir su camino, llegóse uno corriendo, e hincando la rodilla delante de él, le preguntó: Maestro bueno, ¿qué haré para poseer la vida eterna?

17 Когда выходил Он в путь, подбежал некто, пал пред Ним на колени и спросил Его: Учитель благий! что мне делать, чтобы наследовать жизнь вечную?

18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

18 Mutta Jeesus sanoi 'hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi yksi, Jumala."

18. Niin Jesus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? Ei kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.

18. Nijn Jesus sanoi hänelle: mixis sanot minun hywäxi ? Ei kengän ole hywä mutta ainoa Jumala.

18. Nin Iesus sanoi henelle/ Mixi sine sanot minu' hyuexi? Eikengen ole hyue/ mutta se ainoa JUMALA. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Miksi sinä sanot minun hywäksi? Ei kenkään ole hywä/ mutta se ainoa JUMALA.)

18. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς ὁ Θεός.

18. ο δε ιησους ειπεν αυτω τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος 18. o de iesoυs eipen aυto ti me legeis agathon oυdeis agathos ei me eis o theos

18 But Jesus said to him, Why do you call* me good? None is good except one, (our) God.

18. And Jesus said unto him, Why callest thou me good there is none good but one, that is, God.

18. Aber Jesus sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott.

18. Y Jesús le dijo: ¿Por qué me dices bueno? Ninguno hay bueno, sino uno, Dios.

18 Иисус сказал ему: что ты называешь Меня благим? Никто не благ, как только один Бог.

19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19 Käskyt tunnet: *'Älä tee aviorikosta', 'Älä tapa”, 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä anasta', kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19. Kylläs käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitiäs.

19. Kylläs käskyt tiedät: Älä tee huorin älä tapa älä warasta älä wäärä todistust sano älä wiettele cunnioita Isäs ja äitiäs.

19. Kylles keskyt tiedhet. Ei pidhe sinun hoori tekemen/ ei tappaman/ ei warghastaman/ ei wäre todhistust sanoman/ ei wiettelemen/ Cunnioita Ises ia eites. (Kylläs käskyt tiedät. Ei pidä sinun huorin tekemän/ ei tappaman/ ei warastaman/ ei wäärää todistusta sanoman/ ei wiettelemän/ Kunnioita isääsi ja äitiäsi.)

19. τὰς ἐντολὰς οἶδας· μὴ μοιχεύσῃς, μὴ φονεύσῃς, μὴ κλέψῃς, μὴ ψευδομαρτυρήσῃς, μὴ ἀποστερήσῃς, τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα.

19. τας εντολας οιδας μη μοιχευσης μη φονευσης μη κλεψης μη ψευδομαρτυρησης μη αποστερησης τιμα τον πατερα σου και την μητερα 19. tas entolas oidas me moicheυses me foneυses me klepses me pseυdomartυreses me apostereses tima ton patera soυ kai ten metera

19 You know the commandments: ‘Do not commit adultery. Do not murder. Do not steal. Do not falsely testify. Do not defraud. Honor your father and mother.’ {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20}

19. Thou knowest the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Defraud not, Honour thy father and mother.

19. Du weißt ja die Gebote wohl: "Du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht töten; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis reden; du sollst niemand täuschen; ehre Vater und Mutter."

19. Sabes los mandamientos: No adulteres: No mates: No hurtes: No digas falso testimonio: No defraudes: Honra a tu padre, y a tu madre.

19 Знаешь заповеди: не прелюбодействуй, не убивай, не кради, не лжесвидетельствуй, не обижай, почитай отца твоего и мать.

20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

20 Mutta hän (vastasi ja) sanoi Hänelle: "Opettaja, näitä kaikkia olen seurannut nuoresta asti."

20. Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämä kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestani.

20. Se wastais ja sanoi hänelle: Mestari nämät caicki olen minä pitänyt hamast minun nuorudestani.

20. Nin se wastasi ia sanoi henelle/ Mestari/ nemet caiki olen mine pitenyt hamast Norudhestani. (Niin se wastasi ja sanoi hänelle/ Mestari/ nämät kaikki olen minä pitänyt hamasta nuoruudestani.)

20. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ· Διδάσκαλε, ταῦτα πάντα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου.

20. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτω διδασκαλε ταυτα παντα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου 20. o de apokritheis eipen aυto didaskale taυta panta efυlaksamen ek neotetos moυ

20 But he answered and said to him, Teacher, I (have) observed all these things from my youth.

20. And he answered and said unto him, Master, all these have I observed from my youth.

20. Er aber antwortete und sprach zu ihm: Meister, das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf.

20. El entónces respondiendo, le dijo: Maestro, todo esto he guardado desde mi mocedad.

20 Он же сказал Ему в ответ: Учитель! все это сохранил я от юности моей.

21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule (,ota risti) ja seuraa minua".

21 Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa. Tule sitten (,ota risti) ja seuraa minua."

21. Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.

21. Mutta cosca Jesus cadzahti hänen päällens racasti hän händä ja sanoi hänelle: yxi sinulda puuttu mene ja myy caicki mitä sinulla on ja anna waiwaisten ja sinä saat tawaran Taiwas ja tule minua seuraman ottain risti.

21. Mutta Iesus quin hen catzachti hene' pälens/ racasti hende ia sanoi henelle * Yxi sinulda puuttupi/ Mene/ ia myy caiki mite sinulla ombi ia anna waiuasten/ ia sine saadh rickaudhen Taiuahas/ ia tule seuraman minua/ ottadhen hartiolles risti. (Mutta Jesus kuin hän katsahti hänen päällensä/ rakasti häntä ja sanoi hänelle/ Yksi sinulta puuttuupi/ Mene/ ja myy kaikki mitä sinulla ompi ja anna waiwasten/ ja sinä saat rikkauden taiwahassa/ ja tulee seuraamaan minua/ ottaen hartioillesi risti.)

21. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐμβλέψας αὐτῷ ἠγάπησεν αὐτὸν καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἕν σοι ὑστερεῖ· εἰ θέλεις τέλειος εἶναι, ὕπαγε, ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ δὸς πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι, ἄρας τὸν σταυρόν σου.

21. ο δε ιησους εμβλεψας αυτω ηγαπησεν αυτον και ειπεν αυτω εν σοι υστερει υπαγε οσα εχεις πωλησον και δος τοις πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι αρας τον σταυρον 21. o de iesoυs emβlepsas aυto egapesen aυton kai eipen aυto en soi υsterei υpage osa echeis poleson kai dos tois ptochois kai ekseis thesaυron en oυrano kai deυro akoloυthei moi aras ton staυron

21 Now Jesus, having looked at him, loved* him, and said to him, You are lacking in one thing. Go, sell as many things as you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven. And come-here, follow me, having lifted up your cross.

21. Then Jesus beholding him loved him, and said unto him, One thing thou lackest: go thy way, sell whatsoever thou hast, and give to the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come, take up the cross, and follow me.

21. Und Jesus sah ihn an und liebte ihn und sprach zu ihm: Eines fehlt dir. Gehe hin, verkaufe alles, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben, und komm, folge mir nach und nimm das Kreuz auf dich.

21. Entónces Jesús mirándole, le amó, y le dijo: Una cosa te falta: vé, todo lo que tienes vende, y dá a los pobres, y tendrás tesoro en el cielo; y ven, toma tu cruz, y sígueme.

21 Иисус, взглянув на него, полюбил его и сказал ему: одного тебе недостает: пойди, все, что имеешь, продай и раздай нищим, и будешь иметь сокровище на небесах; и приходи, последуй за Мною, взяв крест.

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22. Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

22. Mutta hän tuli sijtä puhesta murhellisexi ja meni pois murehisans: sillä hänellä oli paljo tawarata.

22. Mutta hen tuli murehesans sen puhen tedhen/ ia murehisans poismeni. Sille henelle oli palio Tauarata. (Mutta hän tuli murheessansa sen puheen tähden/ ja murheessansa pois meni. Sillä hänellä oli paljon tawarata.)

22. ὁ δὲ στυγνάσας ἐπὶ τῷ λόγῳ ἀπῆλθε λυπούμενος· ἦν γὰρ ἔχων κτήματα πολλά.

22. ο δε στυγνασας επι τω λογω απηλθεν λυπουμενος ην γαρ εχων κτηματα πολλα 22. o de stυgnasas epi to logo apelthen lυpoυmenos en gar echon ktemata polla

22 But he was dismal upon the word, (and) went away (and) was sorrowing; for* he had many properties.

22. And he was sad at that saying, and went away grieved: for he had great possessions.

22. Er aber ward unmutig über die Rede und ging traurig davon; denn er hatte viele Güter.

22. Mas él, entristecido por esta palabra, se fué triste, porque tenía muchas posesiones.

22 Он же, смутившись от сего слова, отошел с печалью, потому что у него было большое имение.

23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"

23 Silloin Jeesus ympärilleen katsoen sanoi opetuslapsilleen: ”Kuinka vaikeasti pääsevätkään Jumalan valtakuntaan ne, joilla on varakkuutta."

23. Ja kuin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne, joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan!

23. JA cuin Jesus cadzahti ymbärins sanoi hän Opetuslapsillens: cuinga työläst rickat tulewat Jumalan waldacundan.

23. Ja quin IesuS ymberinscatzachti sanoi hen Opetuslapsillens/ Quinga tölest ne rickat tuleuat JUMALAN Waldakundan. (Ja kuin Jesus ympäriinsä katsahti sanoi hän opetuslapsillensa/ Kuinka työläästi ne rikkaat tulewat JUMALAN waltakuntaan.)

23. καὶ περιβλεψάμενος ὁ Ἰησοῦς λέγει τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Πῶς δυσκόλως οἱ τὰ χρήματα ἔχοντες εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελεύσονται!

23. και περιβλεψαμενος ο ιησους λεγει τοις μαθηταις αυτου πως δυσκολως οι τα χρηματα εχοντες εις την βασιλειαν του θεου εισελευσονται 23. kai periβlepsamenos o iesoυs legei tois mathetais aυtoυ pos dυskolos oi ta chremata echontes eis ten βasileian toυ theoυ eiseleυsontai

23 And Jesus, having looked around, says to his disciples, How those who have wealth will hardly enter into the kingdom of God!

23. And Jesus looked round about, and saith unto his disciples, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!

23. Und Jesus sah um sich und sprach zu seinen Jüngern: Wie schwer werden die Reichen in das Reich Gottes kommen!

23. Entónces Jesús mirando al derredor, dice a sus discípulos: ¡Cuán dificilmente entrarán en el reino de Dios los que tienen riquezas!

23 И, посмотрев вокруг, Иисус говоритученикам Своим: как трудно имеющим богатство войти в Царствие Божие!

24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24 Opetuslapset hämmästyivät Hänen sanoistaan. Mutta Jeesus alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niitten, jotka luottavat varakkuuteensa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24. Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jesus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinkas työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.

24. Mutta Opetuslapset hämmästyit hänen sanastans. Nijn Jesus taas wastaten sanoi heille: rackat pojat cuinga työläs on nijden tulla Jumalan waldacundan jotca tawaroihins uscaldawat.

24. Mutta Opetuslapset he hämmestyit hene' sanans päle. Nin IesuS taas wastaten sanoi heille/ Rackat poijat/ quinga töles on heille sisellekieudhe JUMALAn Waldakundan/ iotca vskaldauat peningihin. (Mutta opetuslapset he hämmästyit hänen sanansa päälle. Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Rakkaat pojat/ kuinka työläs on heille sisälle käydä JUMALAN waltakuntaan/ jotka uskaltawat penninkeihin.)

24. οἱ δὲ μαθηταὶ ἐθαμβοῦντο ἐπὶ τοῖς λόγοις αὐτοῦ. ὁ δὲ Ἰησοῦς πάλιν ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς· Τέκνα, πῶς δύσκολόν ἐστι τοὺς πεποιθότας ἐπὶ χρήμασιν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν·

24. οι δε μαθηται εθαμβουντο επι τοις λογοις αυτου ο δε ιησους παλιν αποκριθεις λεγει αυτοις τεκνα πως δυσκολον εστιν τους πεποιθοτας επι τοις χρημασιν εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 24. oi de mathetai ethamβoυnto epi tois logois aυtoυ o de iesoυs palin apokritheis legei aυtois tekna pos dυskolon estin toυs pepoithotas epi tois chremasin eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

24 Now the disciples were being amazed upon his words. But Jesus again answered and says to them, Children, how hard it is (for) those who have confidence in wealth to enter into the kingdom of God!

24. And the disciples were astonished at his words. But Jesus answereth again, and saith unto them, Children, how hard is it for them that trust in riches to enter into the kingdom of God!

24. Die Jünger aber entsetzten sich über seine Rede. Aber Jesus antwortete wiederum und sprach zu ihnen: Liebe Kinder, wie schwer ist's, daß die, so ihr Vertrauen auf Reichtum setzen, ins Reich Gottes kommen!

24. Y los discípulos se espantaron de sus palabras: mas Jesús respondiendo, les volvió a decir: ¡Hijos, cuán dificil es entrar en el reino de Dios, los que confian en las riquezas!

24 Ученики ужаснулись от слов Его. Но Иисус опять говорит им в ответ: дети! как трудно надеющимся на богатство войти в Царствие Божие!

25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25. Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

25. Huokiambi on Camelin käydä neulan silmän läpidze cuin rickan Jumalan waldacundan.

25. Keuiembi on Camelin neulan silmen lepitze kieudhe/ quin rickan/ JUmalan Waldakunnan sisellekieudhe. (Keweämpi on kamelin neulan silmän läwitse käydä/ kuin rikkaan/ Jumalan waltakuntaan sisälle käydä.)

25. εὐκοπώτερόν ἐστι κάμηλον διὰ τρυμαλιᾶς ῥαφίδος εἰσελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν.

25. ευκοπωτερον εστιν καμηλον δια της τρυμαλιας της ραφιδος {VAR1: εισελθειν } {VAR2: διελθειν } η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 25. eυkopoteron estin kamelon dia tes trυmalias tes rafidos {VAR1: eiselthein } {VAR2: dielthein } e ploυsion eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

25 It is easier (for) a camel to enter through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

25. It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

25. Es ist leichter, daß ein Kamel durch ein Nadelöhr gehe, denn daß ein Reicher ins Reich Gottes komme.

25. Más fácil es pasar un camello por el ojo de una aguja, que el rico entrar en el reino de Dios.

25 Удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царствие Божие.

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat keskenään: "Kuka sitten voi pelastua?"

26. Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?

26. Mutta he ihmettelit wielä sijtte sangen suurest keskenäns sanoden: cuca taita autuaxi tulla ?

26. Mutta he wiele sijtte ylitze mären imehtelit sanoden keskenens/ Ja cuca woipi wapaxi tulla? (Mutta he wielä siitä ylitse määrän ihmettelit sanoen keskenänsä/ Ja kuka woipi wapaaksi tulla?)

26. οἱ δὲ περισσῶς ἐξεπλήσσοντο λέγοντες πρὸς ἑαυτούς· Καὶ τίς δύναται σωθῆναι;

26. οι δε περισσως εξεπλησσοντο λεγοντες προς εαυτους και τις δυναται σωθηναι 26. oi de perissos ekseplessonto legontes pros eaυtoυs kai tis dυnatai sothenai

26 Now they were being astounded even-more with themselves, saying to him, Then who is able to be saved?

26. And they were astonished out of measure, saying among themselves, Who then can be saved?

26. Sie entsetzten sich aber noch viel mehr und sprachen untereinander: Wer kann denn selig werden?

26. Y ellos se espantaban más y más, diciendo dentro de sí: ¿Y quién podrá salvarse?

26 Они же чрезвычайно изумлялись и говорили между собою: кто же может спастись?

27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".

27 Katsoen heihin Jeesus sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista."

27. Niin Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nijn Jesus cadzahti heidän päällens ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin mutta ei Jumalan tykönä: sillä caicki cappalet owat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nin IesuS catzachti heiden pälens ia sanoi/ Inhimisten tykene ombi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykene/ Sille caiki cappalet ouat mahdoliset JUMALAN tykene. (Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi/ Ihmisten tykönä ompi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykönä/ Sillä kaikki kappaleet owat mahdolliset JUMALAN tykönä.)

27. ἐμβλέψας αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς λέγει· Παρὰ ἀνθρώποις ἀδύνατον, ἀλλ’ οὐ παρὰ Θεῷ· πάντα γὰρ δυνατά ἐστι παρὰ τῷ Θεῷ.

27. εμβλεψας δε αυτοις ο ιησους λεγει παρα ανθρωποις αδυνατον αλλ ου παρα τω θεω παντα γαρ δυνατα εστιν παρα τω θεω 27. emβlepsas de aυtois o iesoυs legei para anthropois adυnaton all oυ para to theo panta gar dυnata estin para to theo

27 But Jesus, having looked at them, says, (It is) impossible with men, but not with God; for* all things are possible with God.

27. And Jesus looking upon them saith, With men it is impossible, but not with God: for with God all things are possible.

27. Jesus aber sah sie an und sprach: Bei den Menschen ist's unmöglich, aber nicht bei Gott; denn alle Dinge sind möglich bei Gott.

27. Entónces Jesús mirándolos, dice: Acerca de los hombres, es imposible; mas acerca de Dios, no; porque todas cosas son posibles acerca de Dios.

27 Иисус, воззрев на них, говорит: человекам это невозможно, но не Богу, ибо все возможно Богу.

28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".

28 Niin Pietari alkoi puhua Hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua."

28. Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua.

28. NIjn Petari rupeis sanoman hänelle: cadzo me olemma caicki ylönandanet ja seurannet sinua.

28. Nin rupeis Petari sanoman henelle/ Catzo me olema caiki ylen andaneet/ ia seuranuet olema sinua. (Niin rupesi Petari sanomaan heille/ Katso me olemme kaikki ylen antaneet/ ja seuranneet olemme sinua.)

28. Ἤρξατο ὁ Πέτρος λέγειν αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πάντα καὶ ἠκολουθήκαμέν σοι.

28. και ηρξατο ο πετρος λεγειν αυτω ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι 28. kai erksato o petros legein aυto idoυ emeis afekamen panta kai ekoloυthesamen soi

28 Peter began to say to him, Behold, we left all and followed you.

28. Then Peter began to say unto him, Lo, we have left all, and have followed thee.

28. Da sagte Petrus zu ihm: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt.

28. Entónces Pedro comenzó a decirle: He aquí, nosotros hemos dejado todas las cosas, y te hemos seguido.

28 И начал Петр говорить Ему: вот, мыоставили все и последовали за Тобою.

29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,

29 Jeesus (vastasi ja) sanoi: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka minun vuokseni ja ilosanoman vuoksi on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai *isästä tai äidistä* (tai vaimosta) tai lapsista tai pelloista

29. Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,

29. Jesus wastais ja sanoi: totisest sanon minä teille: ei ole kengän joca jätti huonens taicka weljens eli sisarens taicka Isäns eli äitins taicka waimons eli lapsens taicka peldons minun ja Evangeliumin tähden.

29. Nin IesuS wastasi ia sanoi/ Totisesta mine sanon teille/ Eikengen ole/ ioca iätti hone's/ taicka welie's eli Sisare's/ taicka Isens eli Eitens/ taicka waimo's eli lapsens/ taicka pello's minun ia Eua'geliumin tehde'/ (Niin Jesus wastasi ja sanoi/ Totisesti minä sanon teille/ Ei kenkään ole/ joka jätti huoneensa/ taikka weljensä eli sisarensa/ taikka isänsä eli äitinsä/ taikka waimonsa eli lapsensa/ taikka peltonsa minun ja ewankeliumin tähden/)

29. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐδείς ἐστιν ὃς ἀφῆκεν οἰκίαν ἢ ἀδελφοὺς ἢ ἀδελφὰς ἢ πατέρα ἢ μητέρα ἢ γυναῖκα ἢ τέκνα ἢ ἀγροὺς ἕνεκεν ἐμοῦ καὶ ἕνεκεν τοῦ εὐαγγελίου,

29. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αμην λεγω υμιν ουδεις εστιν ος αφηκεν οικιαν η αδελφους η αδελφας η πατερα η μητερα η γυναικα η τεκνα η αγρους ενεκεν εμου και του ευαγγελιου 29. apokritheis de o iesoυs eipen amen lego υmin oυdeis estin os afeken oikian e adelfoυs e adelfas e patera e metera e gυnaika e tekna e agroυs eneken emoυ kai toυ eυaggelioυ

29 Jesus answered and said, Assuredly I am saying to you°, There is no one who (has) left (his) house or brethren or sisters or father or mother or wife or children or fields, because of me and because of the good-news,

29. And Jesus answered and said, Verily I say unto you, There is no man that hath left house, or brethren, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my sake, and the gospel's,

29. Jesus antwortete und sprach: Wahrlich, ich sage euch: Es ist niemand, so er verläßt Haus oder Brüder oder Schwestern oder Vater oder Mutter oder Weib oder Kind oder Äcker um meinetwillen und um des Evangeliums willen,

29. Y respondiendo Jesús, dijo: De cierto os digo, que ninguno hay que haya dejado casa, o hermanos, o hermanas, o padre, o madre, o mujer, o hijos, o heredades por causa de mí y del evangelio,

29 Иисус сказал в ответ: истинно говорю вам: нет никого, кто оставил бы дом, илибратьев, или сестер, или отца, или мать, или жену, или детей, или земли, ради Меня и Евангелия,

30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.

30 saamatta satakertaisesti nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja vainojen keskellä ja tulevassa maailmanajassa iäistä elämää.

30. Ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä , ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän.

30. Ellei hän saa jällens nyt tällä ajalla satakertaisest huoneita ja weljiä sisarita ja äitiä lapsia ja peldoja wastoinkäymisellä ja tulewaises mailmas ijancaickisen elämän.

30. ellei hen ielles saa sada'kerdaiset nyt telle aijalla honet ia weliet/ sisaret ia eitet/ lapset ia pellot * wastoinkieumisen cansa/ ia tuleuaises mailmas ijancaikisen elemen. (ellei hän jällens saa sadankertaiset nyt tällä ajalla huoneet ja weljet/ sisaret ja äitit/ lapset ja pellot wastoinkäymisen kanssa/ ja tulewaisessa maailmassa iankaikkisen elämän.)

30. ἐὰν μὴ λάβῃ ἑκατονταπλασίονα νῦν ἐν τῷ καιρῷ τούτῳ οἰκίας καὶ ἀδελφοὺς καὶ ἀδελφὰς καὶ πατέρα καὶ μητέρα καὶ τέκνα καὶ ἀγροὺς μετὰ διωγμῶν, καὶ ἐν τῷ αἰῶνι τῷ ἐρχομένῳ ζωὴν αἰώνιον.

30. εαν μη λαβη εκατονταπλασιονα νυν εν τω καιρω τουτω οικιας και αδελφους και αδελφας και μητερας και τεκνα και αγρους μετα διωγμων και εν τω αιωνι τω ερχομενω ζωην αιωνιον 30. ean me laβe ekatontaplasiona nυn en to kairo toυto oikias kai adelfoυs kai adelfas kai meteras kai tekna kai agroυs meta diogmon kai en to aioni to erchomeno zoen aionion

30 who may not receive a hundred-times (that) now in this time, houses and brethren and sisters and mothers and children and fields, with persecutions, and everlasting life in the world to come.

30. But he shall receive an hundredfold now in this time, houses, and brethren, and sisters, and mothers, and children, and lands, with persecutions; and in the world to come eternal life.

30. der nicht hundertfältig empfange: jetzt in dieser Zeit Häuser und Brüder und Schwestern und Mütter und Kinder und Äcker mitten unter Verfolgungen, und in der zukünftigen Welt das ewige Leben.

30. Que no reciba cien tantos, ahora en este tiempo, casa, y hermanos, y hermanas, y madres, e hijos, y heredades, con persecuciones; y en el siglo venidero, vida eterna.

30 и не получил бы ныне, во время сие, среди гонений, во сто крат более домов, и братьев и сестер, и отцов, и матерей, и детей, и земель, а в веке грядущем жизни вечной.

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31. Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimäiseksi.

31. Mutta monda ensimäistä tule jälkimäisexi ja jälkimäistä ensimäisexi.

31. Mutta monda nite ensimeiste tuleuat ielkimeisexi/ ia ne ielkimeiset esimeisixi. (Mutta monta niitä ensimmäisistä tulewat jälkimmäiseksi/ ja ne jälkimmäiset ensimmäisiksi.)

31. πολλοὶ δὲ ἔσονται πρῶτοι ἔσχατοι καὶ ἔσχατοι πρῶτοι.

31. πολλοι δε εσονται πρωτοι εσχατοι και οι εσχατοι πρωτοι 31. polloi de esontai protoi eschatoi kai oi eschatoi protoi

31 But many (who are) first will be last, and (the) last will be first. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

31. But many that are first shall be last; and the last first.

31. Viele aber werden die Letzten sein, die die Ersten sind, und die Ersten sein, die die Letzten sind.

31. Empero muchos primeros serán postreros, y postreros primeros.

31 Многие же будут первые последними, и последние первыми.

32 Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:

32 Ja he olivat matkalla menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään. Mutta he olivat hämmästyneitä ja seurasivat* peloissaan. Otettuaan taas luokseen ne kaksitoista Hän alkoi puhua heille mitä Hänelle oli tapahtuva:

32. Mutta he olivat tiellä menemässä ylös Jerusalemiin; ja Jesus kävi heidän edellänsä, ja he hämmästyivät, ja seurasivat häntä ja pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä ja rupesi heille sanomaan, mitä hänelle tapahtuva oli:

32. JA he olit tiellä menemäs Jerusalemijn ja Jesus käwi heidän edelläns ja he hämmästyit ja seuraisit händä ja pelkäisit.

32. Ja he olit tielle meneueiset Jerosoliman/ Ja IesuS heiden edelenskeui/ ia he olit hämmestynyet/ seurasit hende ia pelkesit. (Ja he olit tielle menewäiset Jerusalemiin/ Ja Jesus heidän edellänsä käwi/ ja he olit hämmästyneet/ seurasit häntä ja pelkäsit.)

32. Ἦσαν δὲ ἐν τῇ ὁδῷ ἀναβαίνοντες εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ ἦν προάγων αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἐθαμβοῦντο, καὶ ἀκολουθοῦντες ἐφοβοῦντο. καὶ παραλαβὼν πάλιν τοὺς δώδεκα ἤρξατο αὐτοῖς λέγειν τὰ μέλλοντα αὐτῷ συμβαίνειν,

32. ησαν δε εν τη οδω αναβαινοντες εις ιεροσολυμα και ην προαγων αυτους ο ιησους και εθαμβουντο και ακολουθουντες εφοβουντο και παραλαβων παλιν τους δωδεκα ηρξατο αυτοις λεγειν τα μελλοντα αυτω συμβαινειν 32. esan de en te odo anaβainontes eis ierosolυma kai en proagon aυtoυs o iesoυs kai ethamβoυnto kai akoloυthoυntes efoβoυnto kai paralaβon palin toυs dodeka erksato aυtois legein ta mellonta aυto sυmβainein

32 Now they were on the road, going-up to Jerusalem, and Jesus was leading them and they were being amazed, and following, were afraid. And he took again the twelve, and began to tell them the things (which are) about to befall him,

32. And they were in the way going up to Jerusalem; and Jesus went before them: and they were amazed; and as they followed, they were afraid. And he took again the twelve, and began to tell them what things should happen unto him,

32. Sie waren aber auf dem Wege und gingen hinauf gen Jerusalem; und Jesus ging vor ihnen, und sie entsetzten sich, folgten ihm nach und fürchteten sich. Und Jesus nahm abermals zu sich die Zwölf und sagte ihnen, was ihm widerfahren würde:

32. Y estaban en el camino subiendo a Jerusalem; y Jesús iba delante de ellos, y se espantaban, y le seguían con miedo: entónces volviendo a tomar a los doce aparte les comenzó a decir las cosas que le habían de acontecer:

32 Когда были они на пути, восходя в Иерусалим, Иисусшел впереди их, а они ужасались и, следуя за Ним, были в страхе. Подозвав двенадцать, Он опять начал им говорить о том, что будет с Ним:

33 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;

33 ”Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat Hänet kuolemaan ja antavat Hänet pakanain käsiin.

33. Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylön pappein päämiehille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänen kuolemaan ja antavat ylön hänen pakanoille;

33. Ja Jesus otti taas ne caxitoistakymmendä tygöns ja rupeis heille sanoman mitä hänelle tapahtuwa oli. Cadzo me menem ylös Jerusalemijn ja ihmisen Poica ylönannetan Pappein päämiehille ja Kirjanoppenuille ja he duomidzewat hänen cuolemaan ja ylönandawat pacanoille.

33. Ja Iesus otti taas ne caxitoistakymende tygens/ rupesi heille sanoman/ mitke henelle tapachtuman piti. Catzo/ me ylesmene'me Jerusalemijn/ ia Inhimisen Poica ylenannetaan Pappein Pämiehille ia Kirianoppenuille. Ja he domitzeuat henen colemaha'/ ia he ylenandauat henen pacanoille/ (Ja Jesus otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä/ rupesi heille sanomaan/ mitkä hänelle tapahtumaan piti. Katso/ me ylösmenemme Jerusalemiin/ ja Ihmisen Poika ylenannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille. Ja he tuomitsewat hänet kuolemahan/ ja he ylenantawat hänen pakanoille/)

33. ὅτι Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἱεροσόλυμα καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδοθήσεται τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι, καὶ κατακρινοῦσιν αὐτὸν θανάτῳ καὶ παραδώσουσιν αὐτὸν τοῖς ἔθνεσι,

33. οτι ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και ο υιος του ανθρωπου παραδοθησεται τοις αρχιερευσιν και τοις γραμματευσιν και κατακρινουσιν αυτον θανατω και παραδωσουσιν αυτον τοις εθνεσιν 33. oti idoυ anaβainomen eis ierosolυma kai o υios toυ anthropoυ paradothesetai tois archiereυsin kai tois grammateυsin kai katakrinoυsin aυton thanato kai paradosoυsin aυton tois ethnesin

33 (saying), Behold, we are going-up to Jerusalem, and the Son of Man will be given up to the high-priests and scribes, and they will be condemning him to death and will be giving him to the Gentiles,

33. saying, Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be delivered unto the chief priests, and unto the scribes; and they shall condemn him to death, and shall deliver him to the Gentiles:

33. Siehe, wir gehen hinauf gen Jerusalem, und des Menschen Sohn wird überantwortet werden den Hohenpriestern und Schriftgelehrten; und sie werden ihn verdammen zum Tode und überantworten den Heiden.

33. He aquí, subimos a Jerusalem, y el Hijo del hombre será entregado a los príncipes de los sacerdotes, y a los escribas, y le condenarán a muerte, y le entregarán a los Gentiles;

33 вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть, и предадут Его язычникам,

34 ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös."

34 Ne pilkkaavat Häntä ja *ruoskivat Häntä ja sylkevät* Häntä ja tappavat Hänet. Mutta kolmantena päivänä Hän on nouseva ylös.”

34. Ja he pilkkaavat häntä, ja pieksävät hänen, ja sylkevät hänen päällensä, ja tappavat hänen; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.

34. Ja he pilckawat händä ja piexewät hänen ja sylkewät hänen päällens ja tappawat hänen ja colmandena päiwänä hän ylösnouse.

34. ia he pilcauat hende/ ia piexeuet henen ia sylkeuet henehen ia tappauat/ Ja colmandena peiuen hen ylesnouse. (Ja he pilkkaawat häntä/ ja pieksäwät hänen ja sylkewät hänehen ja tappawat/ Ja kolmantena päiwän hän ylösnousee.)

34. καὶ ἐμπαίξουσιν αὐτῷ καὶ μαστιγώσουσιν αὐτὸν καὶ ἐμπτύσουσιν αὐτῷ καὶ ἀποκτενοῦσιν αὐτὸν, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστήσεται.

34. και εμπαιξουσιν αυτω και μαστιγωσουσιν αυτον και εμπτυσουσιν αυτω και αποκτενουσιν αυτον και τη τριτη ημερα αναστησεται 34. kai empaiksoυsin aυto kai mastigosoυsin aυton kai emptυsoυsin aυto kai apoktenoυsin aυton kai te trite emera anastesetai

34 and they will be mocking him and will be scourging him and will be spitting on him and will be killing him, and he will rise* up in the third day.

34. And they shall mock him, and shall scourge him, and shall spit upon him, and shall kill him: and the third day he shall rise again.

34. Die werden ihn verspotten und geißeln und verspeien und töten; und am dritten Tag wird er auferstehen.

34. Los cuales le escarnecerán, y le azotarán, y escupirán en él, y le matarán; mas al tercero día resucitará.

34 и поругаются над Ним, и будут бить Его, и оплюют Его, и убьют Его; и в третий день воскреснет.

35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".

35 Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät Hänen luokseen ja sanoivat [Hänelle]: "Opettaja, haluamme, että tekisit meille mitä [sinulta] pyydämme."

35. Niin tuli hänen tykönsä Jakob ja Johannes, Zebedeuksen pojat, sanoen: Mestari! me tahdomme, ettäs meille tekisit, mitä me anomme.

35. NIjn tuli hänen tygöns Jacobus ja Johannes Zebedeuxen pojat sanoden: Mestari me tahdomma ettäs meille tekisit mitä me anomma.

35. Nin edheskeuit henen tygens Jacobus ia Johannes Zebedeusen poijat sanoden/ Mestari/ me tadhoma ettes teet meille mite me anoma. (Niin edeskäwit hänen tykönsä Jakobus ja Johannes Zebedeuksen pojat sanoen/ Mestari/ me tahdomme ettäs teet meille mitä me anomme.)

35. Καὶ προσπορεύονται αὐτῷ Ἰάκωβος καὶ Ἰωάννης υἱοὶ Ζεβεδαίου λέγοντες· Διδάσκαλε, θέλομεν ἵνα ὃ ἐὰν αἰτήσωμεν ποιήσῃς ἡμῖν.

35. και προσπορευονται αυτω ιακωβος και ιωαννης οι υιοι ζεβεδαιου λεγοντες διδασκαλε θελομεν ινα ο εαν αιτησωμεν ποιησης ημιν 35. kai prosporeυontai aυto iakoβos kai ioannes oi υioi zeβedaioυ legontes didaskale thelomen ina o ean aitesomen poieses emin

35 And James and John, the sons of Zebedee, travel before him, saying, Teacher, we wish that* whatever we ask, you might do (it) for us.

35. And James and John, the sons of Zebedee, come unto him, saying, Master, we would that thou shouldest do for us whatsoever we shall desire.

35. Da gingen zu ihm Jakobus und Johannes, die Söhne des Zebedäus, und sprachen: Meister, wir wollen, daß du uns tuest, was wir dich bitten werden.

35. Entónces Santiago y Juan, hijos de Zebedeo, se llegaron a él, diciendo: Maestro, querríamos que nos hagas lo que pidieremos.

35 Тогда подошли к Нему сыновья Зеведеевы Иаков и Иоанн и сказали: Учитель! мы желаем, чтобы Ты сделал нам, о чем попросим.

36 Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"

36 Hän sanoi heille: "Mitä haluatte minun tekevän teille?"

36. Niin hän sanoi heille: mitä te tahdotte minua teillenne tekemään?

36. Hän sanoi heille: mitä te tahdotta minua teillen tekemän ?

36. Hen sanoi heille/ Mite te tahdotta ette minun pite tekemen teille? (Hän sanoi heille/ Mitä te tahdotte että minun pitää tekemän teille?)

36. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Τί θέλετε ποιῆσαί με ὑμῖν;

36. ο δε ειπεν αυτοις τι θελετε ποιησαι με υμιν 36. o de eipen aυtois ti thelete poiesai me υmin

36 But he said to them, What are you° wishing me to do for you°?

36. And he said unto them, What would ye that I should do for you

36. Er sprach zu ihnen: Was wollt ihr, daß ich euch tue?

36. Y él les dijo: ¿Qué queréis que os haga?

36 Он сказал им: что хотите, чтобы Я сделал вам?

37 Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".

37 Niin he sanoivat Hänelle: "Anna meidän istua toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi kirkkaudessasi."

37. Vaan he sanoivat hänelle: anna toisen meistä istua oikialla ja toisen vasemmalla puolellas sinun kunniassas.

37. He sanoit hänelle: Anna toisen meistä istua sinun oikialla ja toisen wasemalla puolellas sinun cunniasas.

37. Nin sanoit he henelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ia toinen wasemella polelas istu'ma sinun cunniasas. (Niin sanoit he hänelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ja toinen wasemmalla puolellas istuman sinun kunniassasi.)

37. οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Δὸς ἡμῖν ἵνα εἷς ἐκ δεξιῶν καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων σου καθίσωμεν ἐν τῇ δόξῃ σου.

37. οι δε ειπον αυτω δος ημιν ινα εις εκ δεξιων σου και εις εξ ευωνυμων σου καθισωμεν εν τη δοξη σου 37. oi de eipon aυto dos emin ina eis ek deksion soυ kai eis eks eυonυmon soυ kathisomen en te dokse soυ

37 Now they said to him, Give to us that* we may sit, one at your right (hand) and one at your left (hand) in your glory.

37. They said unto him, Grant unto us that we may sit, one on thy right hand, and the other on thy left hand, in thy glory.

37. Sie sprachen zu ihm: Gib uns, daß wir sitzen einer zu deiner Rechten und einer zu deiner Linken in deiner Herrlichkeit.

37. Y ellos le dijeron: Dános que en tu gloria nos sentemos el uno a tu diestra, y el otro a tu siniestra.

37 Они сказали Ему: дай нам сесть у Тебя, одному по правую сторону, а другому по левую в славе Твоей.

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon ja tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38. Mutta Jesus sanoi heille: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minä juon, ja sillä kasteella kastettaa, jolla minä kastetaan?

38. Jesus sanoi heille: et te tiedä mitä te anotta woitteco juoda sen Calkin cuin minä juon: ja sillä Castella castetta jolla minä castetan ?

38. Nin sanoi IesuS heille/ Ei te tiedhe mite te anotta/ Woitteco te ioodha sen calkin ionga mine ioon/ ia sille castella castetta iolla mine castettan? (Niin sanoi Jesus heille/ Ei te tiedä mitä te anotte/ Woitteko te juoda sen kalkin jonka minä juon/ ja sillä kasteella kastettaa jolla minä kastetaan?)

38. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε. δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ πίνω, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθῆναι;

38. ο δε ιησους ειπεν αυτοις ουκ οιδατε τι αιτεισθε δυνασθε πιειν το ποτηριον ο εγω πινω και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθηναι 38. o de iesoυs eipen aυtois oυk oidate ti aiteisthe dυnasthe piein to poterion o ego pino kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthenai

38 But Jesus said to them, You° do not know what you° are asking for yourselves. Are you° able to drink the cup that I am drinking? And to be immersed* in the immersion* that I am immersed* in?

38. But Jesus said unto them, Ye know not what ye ask: can ye drink of the cup that I drink of and be baptized with the baptism that I am baptized with

38. Jesus aber sprach zu ihnen: Ihr wisset nicht, was ihr bittet. Könnt ihr den Kelch trinken, den ich trinke, und euch taufen lassen mit der Taufe, mit der ich getauft werde?

38. Entónces Jesús les dijo: No sabéis lo que pedís: ¿Podéis beber la copa que yo bebo, y ser bautizados del bautismo de que yo soy bautizado?

38 Но Иисус сказал им: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которую Я пью, и креститься крещением, которым Я крещусь?

39 He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;

39 He vastasivat Hänelle: "Voimme." Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin.

39. Vaan he sanoivat hänelle: voimme. Niin sanoi Jesus heille: sen kalkin tosin te juotte, jonka minä juon, ja sillä kasteella te kastetaan, jolla minä kastetaan;

39. He sanoit: woimma. Sanoi Jesus heille: sen Calkin tosin te juotta jonga minäkin juon: ja sillä Castella te castetan jolla minäkin castetan:

39. Nin he sanoit/ Me wooimma. Nin sanoi heille IesuS/ sen calkin tosin te iootta ionga mine ioon/ ia sille castella te castetat iolla mine castetan/ (Niin he sanoit/ Me woimme. Niin sanoi heille Jesus/ sen kalkin tosin te juotte jonka minä juon/ ja sillä kasteella te kastetaan jolla minä kastetaan/)

39. οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Δυνάμεθα. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Τὸ μὲν ποτήριον ὃ ἐγὼ πίνω πίεσθε, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθήσεσθε·

39. οι δε ειπον αυτω δυναμεθα ο δε ιησους ειπεν αυτοις το μεν ποτηριον ο εγω πινω πιεσθε και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθησεσθε 39. oi de eipon aυto dυnametha o de iesoυs eipen aυtois to men poterion o ego pino piesthe kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthesesthe

39 Now they said to him, We are able. But Jesus said to them, Indeed the cup that I am drinking, you° will be drinking, and the immersion* that I am immersed* (in), you° will be immersed* (in).

39. And they said unto him, We can. And Jesus said unto them, Ye shall indeed drink of the cup that I drink of; and with the baptism that I am baptized withal shall ye be baptized:

39. Sie sprachen zu ihm: Ja, wir können es wohl. Jesus aber sprach zu ihnen: Ihr werdet zwar den Kelch trinken, den ich trinke, und getauft werden mit der Taufe, mit der ich getauft werde;

39. Y ellos le dijeron: Podemos. Y Jesús les dijo: A la verdad la copa que yo bebo, beberéis; y del bautismo de que yo soy bautizado, seréis bautizados;

39 Они отвечали: можем. Иисус же сказал им: чашу, которую Я пью, будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься;

40 mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".

40 Mutta oikealla ja* vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille joille se on valmistettu."

40. Mutta istua minun oikialla ja vasemmalla puolellani, ei ole minun antamisellani, mutta niille, joille se valmistettu on.

40. Mutta istua minun oikialla ja wasemalla puolellani ei ole minun andamisellani mutta se tapahtu nijlle joille se walmistettu on.

40. Mutta istuman minun oikealle ia minu' wasemalle poleleni/ ei se ole minun andamallani/ mutta nijlle se tapachtu/ ioille walmistettu on. (Mutta istuman minun oikealla ja minun wasemmalla puolelleni/ ei se ole minun antamallani/ mutta niille se tapahtui/ joille walmistettu on.)

40. τὸ δὲ καθίσαι ἐκ δεξιῶν μου καὶ ἐξ εὐωνύμων οὐκ ἔστιν ἐμὸν δοῦναι, ἀλλ’ οἷς ἡτοίμασται.

40. το δε καθισαι εκ δεξιων μου και εξ ευωνυμων μου ουκ εστιν εμον δουναι αλλ οις ητοιμασται 40. to de kathisai ek deksion moυ kai eks eυonυmon moυ oυk estin emon doυnai all ois etoimastai

40 But to sit at my right and at (my) left is not mine to give, but (it is for them) for whom it has been prepared.

40. But to sit on my right hand and on my left hand is not mine to give; but it shall be given to them for whom it is prepared.

40. zu sitzen aber zu meiner Rechten und zu meiner Linken stehet mir nicht zu, euch zu geben, sondern welchen es bereitet ist.

40. Mas que os sentéis a mi diestra, y a mi siniestra, no es mío darlo, sino a los que está aparejado por mi Padre.

40 а дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит , но кому уготовано.

41 Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41 Kuultuaan tämän ne kymmenen alkoivat närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41. Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, rupesivat he närkästymään Jakobin ja Johanneksen tähden.

41. JA cuin ne kymmenen sen cuulit rupeisit he närkästymän Jacobin ja Johannexen tähden.

41. Ja quin ne Kymenen sen cwlit/ rupesit he närckestymen Jacobist ia Johannesest. (Ja kuin ne kymmenen sen kuulit/ rupesit he närkästymään Jakobista ja Johanneksesta.)

41. καὶ ἀκούσαντες οἱ δέκα ἤρξαντο ἀγανακτεῖν περὶ Ἰακώβου καὶ Ἰωάννου.

41. και ακουσαντες οι δεκα ηρξαντο αγανακτειν περι ιακωβου και ιωαννου 41. kai akoυsantes oi deka erksanto aganaktein peri iakoβoυ kai ioannoυ

41 And having heard (it), the ten began to be indignant concerning James and John.

41. And when the ten heard it, they began to be much displeased with James and John.

41. Und da das die Zehn hörten, wurden sie unwillig über Jakobus und Johannes.

41. Y como lo oyeron los diez, comenzaron a enojarse de Santiago y de Juan.

41 И, услышав, десять начали негодовать на Иакова и Иоанна.

42 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: "Tiedätte, että ne, joita pidetään kansojen ruhtinaina, herroina niitä hallitsevat ja niitten mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42. Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.

42. Mutta cosca Jesus cudzui heidän tygöns sanoi hän heille: te tiedätte että mailmaiset päämiehet hallidzewat ja ne jotca woimalliset owat heidän seasans nijllä on walda

42. Mutta coska IesuS cutzui heite tygens/ sanoi hen heille/ Te tiedhettä ette mailmaiset Pämiehet waldauat/ Ja ne iotca woimaliset ouat heiden seasans/ Nijlle on walda/ (Mutta koska Jesus kutsui heitä tykönsä/ sanoi hän heille/ Te tiedätte että maailmaiset päämiehet waltaawat/ Ja ne jotka woimalliset owat heidän seassansa/ Niillä on walta/)

42. ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτοὺς λέγει αὐτοῖς· Οἴδατε ὅτι οἱ δοκοῦντες ἄρχειν τῶν ἐθνῶν κατακυριεύουσιν αὐτῶν καὶ οἱ μεγάλοι αὐτῶν κατεξουσιάζουσιν αὐτῶν.

42. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτους λεγει αυτοις οιδατε οτι οι δοκουντες αρχειν των εθνων κατακυριευουσιν αυτων και οι μεγαλοι αυτων κατεξουσιαζουσιν αυτων 42. o de iesoυs proskalesamenos aυtoυs legei aυtois oidate oti oi dokoυntes archein ton ethnon katakυrieυoυsin aυton kai oi megaloi aυton kateksoυsiazoυsin aυton

42 Now having called them to him, Jesus says to them, You° know that those who seem to rule over the Gentiles are lording it over them, and their great ones are wielding authority over them.

42. But Jesus called them to him, and saith unto them, Ye know that they which are accounted to rule over the Gentiles exercise lordship over them; and their great ones exercise authority upon them.

42. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach zu ihnen: Ihr wisset, daß die weltlichen Fürsten herrschen und die Mächtigen unter ihnen haben Gewalt.

42. Mas Jesús llamándolos, les dice: Sabéis que los que se ven ser príncipes en las naciones, se enseñorean de ellas; y los que entre ellas son grandes, tienen sobre ellas potestad.

42 Иисус же, подозвав их, сказал им: вы знаете, что почитающиеся князьями народов господствуют над ними, и вельможи их властвуют ими.

43 Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;

43 Mutta niin älköön olko teidän keskellänne, vaan joka teidän joukossanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne.

43. Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.

43. Mutta ei nijn pidä oleman teidän keskenän waan joca teidän seasan tahto suurin olla sen pitä teidän palwelian oleman:

43. Mutta ei nin pidhe oleman teiden keskenen/ waan ioca teiden seasan tachtopi swrin olla/ sen pite teiden palwelian oleman/ (Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenän/ waan joka teidän seassan tahtoopi suurin olla/ sen pitää teidän palwelijan oleman/)

43. οὐχ οὕτω δὲ ἔσται ἐν ὑμῖν, ἀλλ’ ὃς ἐὰν θέλῃ γενέσθαι μέγας ἐν ὑμῖν, ἔσται ὑμῶν διάκονος,

43. ουχ ουτως δε εσται εν υμιν αλλ ος εαν θελη γενεσθαι μεγας εν υμιν εσται διακονος υμων 43. oυch oυtos de estai en υmin all os ean thele genesthai megas en υmin estai diakonos υmon

43 But it will not be so among you°, but (rather,) whoever wishes to become great among you° will be your° servant;

43. But so shall it not be among you: but whosoever will be great among you, shall be your minister:

43. Aber also soll es unter euch nicht sein. Sondern welcher will groß werden unter euch, der soll euer Diener sein;

43. Mas no será así entre vosotros, ántes cualquiera que quisiere hacerse grande entre vosotros, será vuestro servidor.

43 Но между вами да не будет так: а кто хочет быть большим между вами, да будем вам слугою;

44 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.

44 Ja joka teistä tahtoo tulla ensimmäiseksi, olkoon kaikkien orja.

44. Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;

44. Ja joca teistä tahto olla ensimäinen hänen pitä caickein orja oleman.

44. Ja ioca teiste tachto olla ensimeinen/ henen pite caikein oriana oleman. (Ja joka teistä tahtoo olla ensimmäinen/ hänen pitää kaikkein orjana oleman.)

44. καὶ ὃς ἐὰν θέλῃ ὑμῶν γενέσθαι πρῶτος, ἔσται πάντων δοῦλος·

44. και ος αν θελη υμων γενεσθαι πρωτος εσται παντων δουλος 44. kai os an thele υmon genesthai protos estai panton doυlos

44 and whoever wishes to become first among you° will be bondservant of all.

44. And whosoever of you will be the chiefest, shall be servant of all.

44. und welcher unter euch will der Vornehmste werden, der soll aller Knecht sein.

44. Y cualquiera de vosotros que quisiere hacerse el primero, será siervo de todos.

44 и кто хочет быть первым между вами, да будет всем рабом.

45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

45 Sillä Ihmisen Poikakaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien puolesta.”

45. Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä.

45. Sillä ei ihmisen Poica ole tullut palwelda mutta palweleman ja andaman hengens lunastuxexi monen edestä.

45. Sille että Inhimisen Poica ei ole tullut paluelta/ mutta että hen paluele/ ia annais henen Hengens lunastuxexi monen edheste. (Sillä että Ihmisen Poika ei ole tullut palweltaa/ mutta että hän palwelee/ ja antais hänen henkensä lunastukseksi monen edestä.)

45. καὶ γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἦλθε διακονηθῆναι, ἀλλὰ διακονῆσαι καὶ δοῦναι τὴν ψυχὴν αὐτοῦ λύτρον ἀντὶ πολλῶν.

45. και γαρ ο υιος του ανθρωπου ουκ ηλθεν διακονηθηναι αλλα διακονησαι και δουναι την ψυχην αυτου λυτρον αντι πολλων 45. kai gar o υios toυ anthropoυ oυk elthen diakonethenai alla diakonesai kai doυnai ten psυchen aυtoυ lυtron anti pollon

45 For* the Son of Man also did not come to be served, but to serve, and to give his life (as) a redemption in exchange-for many. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

45. For even the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many.

45. Denn auch des Menschen Sohn ist nicht gekommen, daß er sich dienen lasse, sondern daß er diene und gebe sein Leben zur Bezahlung für viele.

45. Porque el Hijo del hombre tampoco vino para ser servido, sino para servir, y dar su vida en rescate por muchos.

45 Ибо и Сын Человеческий не для того пришел, чтобы Ему служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих.

46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.

46 Sitten he tulivat Jerikoon. Hänen lähtiessään Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon kanssa, sokea mies*, Bartimeus, Timeuksen poika, istui tien vieressä (kerjäten).

46. Ja he tulivat Jerikoon. Ja kuin hän läksi Jerikosta ja hänen opetuslapsensa ja paljo kansaa, niin istui tien ohessa sokia, Bartimeus Timein poika, kerjäten.

46. JA he tulit Jerichoon. Ja cuin hän läxi Jerichost ja hänen Opetuslapsens ja suuri joucko Canssa. Nijn istui tien ohes yxi sokia Bartimeus Timein poica ja kerjäis.

46. Ja he tulit Jericon. Ja quin hen vloskeui Jericon Caupungist/ ia hene' Opetuslapsens/ ia swri iocko Canssa. Nin istui tien ohesa yxi Sockia Bartimeus Timein poica ia keriesi/ (Ja he tulit Jerikoon. Ja kuin hän uloskäwi Jerikon kaupungista/ ja hänen opetuslapsensa/ ja suuri joukko kansaa. Niin istui tien ohessa yksi sokea Bartimeus Timein poika ja kerjäsi/)

46. Καὶ ἔρχονται εἰς Ἰεριχώ· καὶ ἐκπορευομένου αὐτοῦ ἀπὸ Ἰεριχὼ καὶ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ καὶ ὄχλου ἱκανοῦ, ὁ υἱὸς Τιμαίου Βαρτιμαῖος τυφλὸς ἐκάθητο παρὰ τὴν ὁδὸν προσαιτῶν.

46. και ερχονται εις ιεριχω και εκπορευομενου αυτου απο ιεριχω και των μαθητων αυτου και οχλου ικανου υιος τιμαιου βαρτιμαιος ο τυφλος εκαθητο παρα την οδον προσαιτων 46. kai erchontai eis iericho kai ekporeυomenoυ aυtoυ apo iericho kai ton matheton aυtoυ kai ochloυ ikanoυ υios timaioυ βartimaios o tυflos ekatheto para ten odon prosaiton

46 And they come into Jericho, and (while) traveling from Jericho (with) his disciples and a considerable crowd, Bartimaeus, the blind son of Timaeus, was sitting (and) begging beside the road.

46. And they came to Jericho: and as he went out of Jericho with his disciples and a great number of people, blind Bartimaeus, the son of Timaeus, sat by the highway side begging.

46. Und sie kamen gen Jericho. Und da er aus Jericho ging, er und seine Jünger und ein großes Volk, da saß ein Blinder, Bartimäus, des Timäus Sohn, am Wege und bettelte.

46. Entónces vienen a Jericó; y saliendo él de Jericó con sus discípulos y una gran multitud, Bartimeo el ciego, hijo de Timeo, estaba sentado junto al camino mendigando.

46 Приходят в Иерихон. И когда выходил Он из Иерихонас учениками Своими и множеством народа, Вартимей, сын Тимеев, слепой сидел у дороги, прося милостыни .

47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".

47 Kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa ja sanoa: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua."

47. Ja kuin hän kuuli, että se oli Jesus Natsaretista, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: Jesus, Davidin poika, armahda minua.

47. Ja cosca hän cuuli että se oli Jesus Nazaretist rupeis hän huutaman ja sanoman: Jesu Dawidin Poica armahda minua.

47. ia coska hen cwli ette se oli Iesus Nazaretist/ Rupesi hen hwtaman ia sanoman/ Iesu Dauidin Poica/ armadha minua. (Ja koska hän kuuli että se oli Jesus Nazaretista/ Rupesi hän huutamaan ja sanomaan/ Jesus Dawidin Poika/ armahda minua.)

47. καὶ ἀκούσας ὅτι Ἰησοῦς ὁ Ναζωραῖός ἐστιν, ἤρξατο κράζειν καὶ λέγειν· Υἱὲ Δαυῒδ Ἰησοῦ, ἐλέησόν με.

47. και ακουσας οτι ιησους ο ναζωραιος εστιν ηρξατο κραζειν και λεγειν ο υιος δαβιδ ιησου ελεησον με 47. kai akoυsas oti iesoυs o nazoraios estin erksato krazein kai legein o υios daβid iesoυ eleeson me

47 And having heard that it is Jesus the Nazarene, he began to cry out and say, Jesus, you, (the) son of David, show-mercy (to) me.

47. And when he heard that it was Jesus of Nazareth, he began to cry out, and say, Jesus, thou Son of David, have mercy on me.

47. Und da er hörte, daß es Jesus von Nazareth war, fing er an, zu schreien und zu sagen: Jesu, du Sohn Davids, erbarme dich mein!

47. Y oyendo que era Jesús el Nazareno, comenzó a dar voces, y decir: Jesús, Hijo de David, ten misericordia de mí.

47 Услышав, что это Иисус Назорей, он начал кричать и говорить: Иисус, Сын Давидов! помилуй меня.

48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".

48 Monet nuhtelivat häntä, jotta hän vaikenisi. Mutta hän huusi sitäkin enemmän: "Daavidin Poika, armahda minua."

48. Ja moni nuhteli häntä, että hän olis ollut ääneti. Mutta hän huusi paljoa enemmin: Davidin Poika, armahda minua.

48. Ja moni nuhteli händä että hän olis ollut äneti. Mutta hän huusi sitä enämmin: Dawidin Poica armahda minua.

48. Ja moni hende nuchteli/ ette henen piti waickeneman. Mutta site enämin hen hwsi/ Dauidin poica armadha minua. (Ja moni häntä nuhteli/ että hänen piti waikeneman. Mutta sitä enemmin hän huusi/ Dawidin poika armahda minua.)

48. καὶ ἐπετίμων αὐτῷ πολλοὶ ἵνα σιωπήσῃ· ὁ δὲ πολλῷ μᾶλλον ἔκραζεν· Υἱὲ Δαυῒδ, ἐλέησόν με.

48. και επετιμων αυτω πολλοι ινα σιωπηση ο δε πολλω μαλλον εκραζεν υιε δαβιδ ελεησον με 48. kai epetimon aυto polloi ina siopese o de pollo mallon ekrazen υie daβid eleeson me

48 And many were rebuking him, in order that he should be silent, but he was crying out much more, Son of David, show-mercy to me.

48. And many charged him that he should hold his peace: but he cried the more a great deal, Thou Son of David, have mercy on me.

48. Und viele bedrohten ihn, er sollte stillschweigen. Er aber schrie viel mehr: Du Sohn Davids, erbarme dich mein!

48. Y muchos le reñían, para que callase; mas él daba mayores voces: Hijo de David, ten misericordia de mí.

48 Многие заставляли его молчать; но он еще более стал кричать: Сын Давидов! помилуй меня.

49 Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".

49 Silloin Jeesus seisahtui ja *käski kutsua hänet.* Ja he kutsuivat sokean sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse, Hän kutsuu sinua."

49. Ja Jesus seisahti ja käski kutsua häntä. Ja he kutsuivat sokian ja sanoivat hänelle: ole hyvällä mielellä, nouse! hän kutsuu sinua.

49. Ja Jesus seisatti ja käski cudzua händä. Ja he cudzuit sen sokian ja sanoit hänelle: ole hywällä mielellä nouse hän cudzu sinua.

49. Ja IesuS seisatti ia käski hende cutzu. Ja he cutzuit sen sockian ia sanoit henelle/ Ole hyues mieles/ nouse hen cutzu sinua. (Ja Jesus seisahti ja käski hänen kutsua. Ja he kutsuit sen sokean ja sanoit hänelle/ Ole hywässä mielessä/ nouse hän kutsuu sinua.)

49. καὶ στὰς ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Φωνήσατε αὐτόν· καὶ φωνοῦσιν τὸν τυφλὸν λέγοντες αὐτῷ· Θάρσει, ἔγειρε· φωνεῖ σε.

49. και στας ο ιησους ειπεν αυτον φωνηθηναι και φωνουσιν τον τυφλον λεγοντες αυτω θαρσει εγειραι φωνει σε 49. kai stas o iesoυs eipen aυton fonethenai kai fonoυsin ton tυflon legontes aυto tharsei egeirai fonei se

49 And Jesus stood still and asked for him to be summoned. And they summon the blind man, saying to him, Have courage. Lift yourself up! He is summoning you.

49. And Jesus stood still, and commanded him to be called. And they call the blind man, saying unto him, Be of good comfort, rise; he calleth thee.

49. Und Jesus stand still und ließ ihn rufen. Und sie riefen den Blinden und sprachen zu ihm: Sei getrost! stehe auf, er ruft dich!

49. Entónces Jesús parándose, mandó llamarle; y llaman al ciego, diciéndole: Ten confianza: levántate, que te llama.

49 Иисус остановился и велел его позвать. Зовут слепого и говорят ему: не бойся, вставай, зовет тебя.

50 Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.

50 Niin hän heitti vaippansa päältään, nousi* ja tuli Jeesuksen luo.

50. Niin hän heitti pois vaatteensa yltänsä, nousi ja tuli Jesuksen tykö.

50. Nijn hän heitti pois waattens yldäns nousi ja tuli Jesuxen tygö.

50. Nin hen poisheitti waattens yldens/ nousi ia tuli Iesusen tyge. (Niin hän pois heitti waatteensa yltänsä/ nousi ja tuli Jesuksen tykö.)

50. ὁ δὲ ἀποβαλὼν τὸ ἱμάτιον αὐτοῦ ἀναστὰς ἦλθε πρὸς τὸν Ἰησοῦν.

50. ο δε αποβαλων το ιματιον αυτου αναστας ηλθεν προς τον ιησουν 50. o de apoβalon to imation aυtoυ anastas elthen pros ton iesoυn

50 Now he came to Jesus, having cast away his garment, (and) having stood up.

50. And he, casting away his garment, rose, and came to Jesus.

50. Und er warf sein Kleid von sich, stand auf und kam zu Jesu.

50. El entónces echando a un lado su capa, se levantó, y vino a Jesús.

50 Он сбросил с себя верхнюю одежду, встал и пришел к Иисусу.

51 Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".

51 Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä haluat että tekisin sinulle?" Niin sokea sanoi Hänelle: "Rabbuuni*, että saisin näköni jälleen."

51. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mitäs tahdot, että minä sinulle tekisin? Niin sokia sanoi hänelle: Rabboni, että minä saisin näköni.

51. Ja Jesus sanoi hänelle: mitäs tahdot että minä sinulle tekisin ? Sokia sanoi hänelle: Rabboni että minä saisin näkyni.

51. Ja wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Mites tachtot minua sinun tekemen? Nin se sockia sanoi henelle/ Rabboni/ ette mine saisin näköni. (Ja wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Mitäs tahdot minua sinun tekemän? Niin se sokea sanoi hänelle/ Rabboni/ että minä saisin näköni.)

51. καὶ ἀποκριθεὶς λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Τί σοι θέλεις ποιήσω; ὁ δὲ τυφλὸς εἶπεν αὐτῷ· Ραββουνι, ἵνα ἀναβλέψω.

51. και αποκριθεις λεγει αυτω ο ιησους τι θελεις ποιησω σοι ο δε τυφλος ειπεν αυτω ραββονι ινα αναβλεψω 51. kai apokritheis legei aυto o iesoυs ti theleis poieso soi o de tυflos eipen aυto raββoni ina anaβlepso

51 And Jesus answered and says to him, What do you wish (that) I might do for you? Now the blind (man) said to him, Rabboni, that* I may recover my sight.

51. And Jesus answered and said unto him, What wilt thou that I should do unto thee The blind man said unto him, Lord, that I might receive my sight.

51. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Was willst du, daß ich dir tun soll? Der Blinde sprach zu ihm: Rabbuni, daß ich sehend werde.

51. Y respondiendo Jesús, le dice: ¿Qué quieres que te haga? El ciego le dice: Señor, que vea yo.

51 Отвечая ему, Иисус спросил: чего ты хочешь от Меня? Слепой сказал Ему: Учитель! чтобы мне прозреть.

52 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

52 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, uskosi on sinut pelastanut." Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi Jeesusta* tiellä."

52. Mutta Jesus sanoi hänelle: mene, sinun uskos vapahti sinun. Ja hän sai kohta näkönsä jälleen, ja seurasi Jesusta tiellä.

52. Jesus sanoi hänelle: mene sinun uscos teki sinun terwexi. Ja hän sai cohta näkyns jällens ja seurais Jesusta tiellä.

52. Nin sanoi IesuS henelle/ Mene/ sinun vskos teki sinun teruexi. Ja cochta hen näköns ielle'ssai/ ia hen seurasi IesuSTA tiellä. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Mene/ sinun uskosi teki sinun terweeksi. Ja kohta hän näkönsä jällens sai/ ja hän seurasi Jesusta tiellä.)

52. καὶ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ὕπαγε, ἡ πίστις σου σέσωκέ σε. καὶ εὐθέως ἀνέβλεψε, καὶ ἠκολούθει τῷ Ἰησοῦ ἐν τῇ ὁδῷ.

52. ο δε ιησους ειπεν αυτω υπαγε η πιστις σου σεσωκεν σε και ευθεως ανεβλεψεν και ηκολουθει τω ιησου εν τη οδω 52. o de iesoυs eipen aυto υpage e pistis soυ sesoken se kai eυtheos aneβlepsen kai ekoloυthei to iesoυ en te odo

52 Now Jesus said to him, Go; your faith has cured you. And immediately he recovered his sight and was following Jesus on the road.

52. And Jesus said unto him, Go thy way; thy faith hath made thee whole. And immediately he received his sight, and followed Jesus in the way.

52. Jesus aber sprach zu ihm: Gehe hin; dein Glaube hat dir geholfen. Und alsbald ward er sehend und folgte ihm nach auf dem Wege.

52. Y Jesús le dijo: Vé: tu fé te ha sanado. Y luego vió, y seguía a Jesús en el camino.

52 Иисус сказал ему: иди, вера твоя спасла тебя. И он тотчас прозрел и пошел за Иисусом по дороге.