2 luku

Jeesus syntyy Beetlehemissä 1 – 7, ja enkeli ilmoittaa sen paimenille 8 – 12 Taivaallinen sotajoukko ylistää Jumalaa 13, 14, jonka jälkeen paimenet käyvät Jeesus – lasta katsomassa 15 – 20 Jeesus ympärileikataan 21 ja tuodaan pyhäkköön 22 – 24, jossa hänestä, Jumalaa kiittäen, puhuvat Simeon 25 – 35 ja Hanna 36 – 38 Jeesus kasvaa Nasaretissa 39, 40 ja käy kaksitoistavuotiaana pyhäkössä 41 – 52.

1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

1 Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky koko maailman verollepanosta.

1. Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

1. NIinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda että caicki mailma piti werollisexi laskettaman.

1.Se tapactui sijs nijnä Peiuine/ Ette Yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda/ ette caiki Mailma piti * Werolisexi laskettaman. (Ja tapahtui siis niinä päiwinä/ Että yksi käsky uloskäwi keisarilta Augustukselta/ että kaikki maailma piti werolliseksi laskettaman.)

1 Ἐγένετο δὲ ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις ἐξῆλθε δόγμα παρὰ Καίσαρος Αὐγούστου ἀπογράφεσθαι πᾶσαν τὴν οἰκουμένην. ( Ἐgénetο dè ẻn taῖs ἱméraιs ẻκeίnaιs ẻksĩlthe dόgma parà Κaίsarοs Αὐgοústοu ἀpοgráfesthaι pãsan tìn οἰκοuménin. )

εγενετο δε εν ταις ημεραις εκειναις εξηλθεν δογμα παρα καισαρος αυγουστου απογραφεσθαι πασαν την οικουμενην 1 (egeneto de en tais imerais ekeinais exilthen dogma para kaisaros abgoustou apografesthai pasan tin oikoumenin)

1 {Luk 2:1-20 Bethlehem 5 BC; no parallel.} {Augustus, a title, both the Latin form and Greek word ‘sebastos’ are in the Bible (G828, G4575), which are adjectives that means ‘worthy of worship. It is like our Reverend, His Majesty, Your Worship, etc.’ This ‘worthy of worship’ became worse as more and more Emperors took the throne. Even Nero is referred to as the ‘Man of Sin’ in 2Th 2:3, the number of a man in Rev 13:18 (666). Caesar is our ‘Emperor.’ Adjectives in Greek occur after the noun so by rights this is His Reverend Emperor in Luk 2:1. In Acts 25:2, 5; 27:1 - Augustus here means simply ‘the Emperor’ and translated as such.}Now it happened in those days, a decree went out from Caesar Augustus to register all the inhabited-earth.

1. And it came to pass in those days, that there went out a decree from Caesar Augustus, that all the world should be taxed.

1. Es begab sich aber zu der Zeit, daß ein Gebot von dem Kaiser Augustus ausging, daß alle Welt geschätzt würde.

1. Y ACONTECIÓ en aquellos dias, que salió un edicto de parte de Augusto César, para que toda la tierra fuese empadronada.

1 В те дни вышло от кесаря Августа повеление сделать перепись по всей земле.

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2 Tämä ensimmäinen verollepano tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2. Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.

2. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias.

2. Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/ ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan. (Ja tämä weronlaskema oli ensimmäinen/ ja silloin tapahtui koska Kyrenius oli waltamies ylitse Syrian maan.)

2 αὕτη ἡ ἀπογραφὴ πρώτη ἐγένετο ἡγεμονεύοντος τῆς Συρίας Κυρηνίου. ( aὕti ἱ ἀpοgrafì próti ẻgénetο ἱgemοneúοntοs tĩs Surίas Κurinίοu. )

αυτη η απογραφη πρωτη εγενετο ηγεμονευοντος της συριας κυρηνιου 2 (afti i apografi proti egeneto igemonebontos tis surias kuriniou)

2 This first census happened (while) Quirinius is governor of Syria.

2. And this taxing was first made when Cyrenius was governor of Syria.)

2. Und diese Schätzung war die allererste und geschah zu der Zeit, da Cyrenius Landpfleger von Syrien war.

2. Este empadronamiento primero fué hecho, siendo presidente de la Siria Cirenio,

2 Эта перепись была первая в правление Квириния Сириею.

3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3 Niin kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3. Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.

3. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta.

3. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. (Ja menit itsekukin kaupunkihinsa antaman heidäns arwattaa.)

3 καὶ ἐπορεύοντο πάντες ἀπογράφεσθαι, ἕκαστος εἰς τὴν ἰδίαν πόλιν. ( κaὶ ẻpοreúοntο pántes ἀpοgráfesthaι, ἕκastοs eἰs tìn ἰdίan pόlιn. )

και επορευοντο παντες απογραφεσθαι εκαστος εις την ιδιαν πολιν 3 (kai eporebonto pantes apografesthai ekastos eis tin idian polin)

3 And all were traveling to register themselves, each one into his own city.

3. And all went to be taxed, every one into his own city.

3. Und jedermann ging, daß er sich schätzen ließe, ein jeglicher in seine Stadt.

3. E iban todos para ser empadronados cada uno a su ciudad.

3 И пошли все записываться, каждый в свой город.

4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,

4 Myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, joka oli nimeltään Beetlehem — koska hän oli Daavidin huonetta — ja sukua —

4. Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)

4. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta

4. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin ioca cutzuta' Bethlehem/ Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/ ette hene' piteis mös itzens aruauttaman (Niin myös Joseph Galileasta Nazarethin kaupungista ylös meni Judeaan Dawidin kaupungin joka kutsutaan Bethlemem/ Sillä että hän oli Dawidin huoneesta ja perheestä/ että hänen pitäisi myös itsensä arwattaman.)

4 Ἀνέβη δὲ καὶ Ἰωσὴφ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας ἐκ πόλεως Ναζαρὲτ εἰς τὴν Ἰουδαίαν εἰς πόλιν Δαυῒδ ἥτις καλεῖται Βηθλέεμ, διὰ τὸ εἶναι αὐτὸν ἐξ οἴκου καὶ πατριᾶς Δαυῒδ, ( Ἀnébi dè κaὶ Ἰosìf ἀpὸ tĩs Galιlaίas ẻκ pόleos Νadzarèt eἰs tìn Ἰοudaίan eἰs pόlιn Dauΐd ἵtιs κaleῖtaι Bithléem, dιà tὸ eἶnaι aὐtὸn ẻks οἴκοu κaὶ patrιãs Dauΐd, )

ανεβη δε και ιωσηφ απο της γαλιλαιας εκ πολεως {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } εις την ιουδαιαν εις πολιν δαβιδ ητις καλειται βηθλεεμ δια το ειναι αυτον εξ οικου και πατριας δαβιδ 4 (anebi de kai iosif apo tis galilaias ek poleos {VAR: nazaret } {VAR: nazareth } eis tin ioudaian eis polin dabid itis kaleitai bithleem dia to einai afton ex oikou kai patrias dabid)

4 Now Joseph also went-up from Galilee, out of the city of Nazareth, into Judea, to the city of David, which is called Bethlehem, because he was out of the house and family of David;

4. And Joseph also went up from Galilee, out of the city of Nazareth, into Judaea, unto the city of David, which is called Bethlehem; (because he was of the house and lineage of David:)

4. Da machte sich auch auf Joseph aus Galiläa, aus der Stadt Nazareth, in das jüdische Land zur Stadt Davids, die da heißt Bethlehem, darum daß er von dem Hause und Geschlechte Davids war,

4. Y subió José también de Galilea, de la ciudad de Nazaret, a Judea, a la ciudad de David, que se llama Belén, por cuanto era de la casa y familia de David;

4 Пошел также и Иосиф из Галилеи, из города Назарета, в Иудею, в город Давидов, называемый Вифлеем, потому что он был из дома и рода Давидова,

5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

5 verolle pantavaksi Marian, kihlatun vaimonsa kanssa, joka oli raskaana.

5. Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.

5. Marian hänen kihlatun emändäns cansa joca rascas oli.

5. Maria' hene' kihlatun Eme'dens ca'sa ioca oli rascas. (Marian hänen kihlatun emäntänsä kanssa joka oli raskas.)

5 ἀπογράψασθαι σὺν Μαριὰμ τῇ ἐμνηστευμένῃ αὐτῷ γυναικὶ, οὔσῃ ἐγκύῳ. ( ἀpοgrápsasthaι sὐn Μarιàm tῖ ẻmnisteuménΐ aὐtỡ gunaικὶ, οὔsΐ ẻgκúǫ. )

απογραψασθαι συν μαριαμ τη μεμνηστευμενη αυτω γυναικι ουση εγκυω 5 (apograpsasthai sun mariam ti memnistebmeni afto gunaiki ousi enkuo)

5 to register himself together with Mary, who has been engaged to him (as his) wife, being swollen (with child) {i.e. pregnant} .

5. To be taxed with Mary his espoused wife, being great with child.

5. auf daß er sich schätzen ließe mit Maria, seinem vertrauten Weibe, die ward schwanger.

5. Para ser empadronado, con María su mujer desposada con él, la cual estaba preñada.

5 записаться с Мариею, обрученною ему женою, которая была беременна.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hänen synnyttämisensä aika tuli,

6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,

6. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans että synnyttämisen päiwät tulit täytetyxi.

6. Nin tapactui heide' sielle ollesans/ ette synnyttemise' peiuet tulit teutetyxi. (Niin tapahtui heidän siellä ollessansa/ että synnyttämisen päiwät tulit täytetyksi.)

6 ἐγένετο δὲ ἐν τῷ εἶναι αὐτοὺς ἐκεῖ ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τοῦ τεκεῖν αὐτήν, ( ẻgénetο dè ẻn tỡ eἶnaι aὐtοὐs ẻκeῖ ẻplísthisan aἱ ἱméraι tοȗ teκeῖn aὐtín, )

εγενετο δε εν τω ειναι αυτους εκει επλησθησαν αι ημεραι του τεκειν αυτην 6 (egeneto de en to einai aftous ekei eplisthisan ai imerai tou tekein aftin)

6 Now it happened, while* they were there, the days were fulfilled that she should bear;

6. And so it was, that, while they were there, the days were accomplished that she should be delivered.

6. Und als sie daselbst waren, kam die Zeit, da sie gebären sollte.

6. Y aconteció, que estando ellos allí, los dias en que ella había de parir se cumplieron.

6 Когда же они были там, наступило время родить Ей;

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi Hänet ja pani seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

7. Ja hän synnytti Pojan hänen esicoisens ja capaloidzi hänen ja pani seimeen ettei heille ollut sia majas.

7. Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/ ia kiäri henen capalohin/ ia laski henen Seimen/ sille ettei ollut heille sija maiasa. (Ja hän synnytti pojan hänen esikoisensa/ ja kääri hänen kapaloihin/ ja laski hänen seimeen/ sillä ettei ollut heille sijaa majassa.)

7 καὶ ἔτεκεν τὸν υἱὸν αὐτῆς τὸν πρωτότοκον· καὶ ἐσπαργάνωσεν αὐτὸν καὶ ἀνέκλινεν αὐτὸν ἐν τῇ φάτνῃ, διότι οὐκ ἦν αὐτοῖς τόπος ἐν τῷ καταλύματι. ( κaὶ ἔteκen tὸn uἱὸn aὐtĩs tὸn protόtοκοn: κaὶ ẻspargánosen aὐtὸn κaὶ ἀnéκlιnen aὐtὸn ẻn tῖ fátnΐ, dιόtι οὐκ ἶn aὐtοῖs tόpοs ẻn tỡ κatalúmatι. )

και ετεκεν τον υιον αυτης τον πρωτοτοκον και εσπαργανωσεν αυτον και ανεκλινεν αυτον εν τη φατνη διοτι ουκ ην αυτοις τοπος εν τω καταλυματι 7 (kai eteken ton uion aftis ton prototokon kai esparganosen afton kai aneklinen afton en ti fatni dioti ouk in aftois topos en to katalumati)

7 and she bore her firstborn son, and she swaddled and reclined him in the manger, because there was no place for them in the boarding-house.

7. And she brought forth her firstborn son, and wrapped him in swaddling clothes, and laid him in a manger; because there was no room for them in the inn.

7. Und sie gebar ihren ersten Sohn und wickelte ihn in Windeln und legte ihn in eine Krippe; denn sie hatten sonst keinen Raum in der Herberge.

7. Y parió a su hijo primogénito, y le envolvió en pañales, y le acostó en el pesebre; porque no había lugar para ellos en el mesón.

7 и родила Сына своего Первенца, и спеленала Его, и положила Его в ясли, потому что не было им места в гостинице.

8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8 Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet walwoit sijnä paickacunnas pellolla heidän laumans ja wartioidzit yöllä heidän carjans.

8. Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/ iotca wartioitzit öölle heiden Carians. (Ja paimenet olit samassa paikkakunnassa walwoen pellolla laumansa ylitse/ joka wartioitsit yöllä heidän karjaansa.)

8 Καὶ ποιμένες ἦσαν ἐν τῇ χώρᾳ τῇ αὐτῇ ἀγραυλοῦντες καὶ φυλάσσοντες φυλακὰς τῆς νυκτὸς ἐπὶ τὴν ποίμνην αὐτῶν. ( Κaὶ pοιménes ἶsan ẻn tῖ chórᾳ tῖ aὐtῖ ἀgraulοȗntes κaὶ fulássοntes fulaκàs tĩs nuκtὸs ẻpὶ tìn pοίmnin aὐtõn. )

και ποιμενες ησαν εν τη χωρα τη αυτη αγραυλουντες και φυλασσοντες φυλακας της νυκτος επι την ποιμνην αυτων 8 (kai poimenes isan en ti chora ti afti agrablountes kai fulassontes fulakas tis nuktos epi tin poimnin afton)

8 And there were shepherds in the same region, camping out and observing watches over their flock by night.

8. And there were in the same country shepherds abiding in the field, keeping watch over their flock by night.

8. Und es waren Hirten in derselben Gegend auf dem Felde bei den Hürden, die hüteten des Nachts ihre Herde.

8. Y había pastores en la misma tierra, que velaban, y guardaban las velas de la noche sobre su ganado.

8 В той стране были на поле пастухи, которые содержали ночную стражу у стада своего.

9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

9 Ja katso, Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he pelästyivät suuresti.

9. Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.

9. Ja cadzo HERran Engeli seisoi heidän tykönäns ja HERran kirckaus walais heitä että he suurest peljästyit.

9. Ja catzo/ HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens/ ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti/ ia he peliestyit swrella pelgolla. (Ja katso/ HERRAN enkeli seisoi heidän tykönänsä/ ja HERRAN kirkkaus heitä ympärins walkisti/ ja he peljästyit suurella pelolla.)

9 καὶ ἰδοὺ ἄγγελος Κυρίου ἐπέστη αὐτοῖς καὶ δόξα Κυρίου περιέλαμψεν αὐτούς, καὶ ἐφοβήθησαν φόβον μέγαν. ( κaὶ ἰdοὐ ἄggelοs Κurίοu ẻpésti aὐtοῖs κaὶ dόksa Κurίοu perιélampsen aὐtοús, κaὶ ẻfοbíthisan fόbοn mégan. )

και ιδου αγγελος κυριου επεστη αυτοις και δοξα κυριου περιελαμψεν αυτους και εφοβηθησαν φοβον μεγαν 9 (kai idou angelos kuriou epesti aftois kai doxa kuriou perielampsen aftous kai efobithisan fobon megan)

9 And behold, a messenger of the Lord stood by them, and the glory of the Lord shone around them, and they were afraid (with) a great fear.

9. And, lo, the angel of the Lord came upon them, and the glory of the Lord shone round about them: and they were sore afraid.

9. Und siehe, des HERRN Engel trat zu ihnen, und die Klarheit des HERRN leuchtete um sie; und sie fürchteten sich sehr.

9. Y, he aquí, el ángel del Señor vino sobre ellos; y la claridad de Dios los cercó de resplandor de todas partes, y tuvieron gran temor.

9 Вдруг предстал им Ангел Господень, и слава Господня осияла их; и убоялись страхом великим.

10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10 Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä katso, julistan teille hyvän sanoman, suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle;

10. Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10. Ja Engeli sanoi heille: älkät peljätkö: sillä cadzo minä ilmoitan teille suuren ilon joca tulewa on caikelle Canssalle:

10. Ja sanoi heille Engeli/ Elkette te pelietkö/ Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/ ioca tuleua on caikelle Canssalle (Ja sanoi heille enkeli/ Älkäätte te peljätkö/ Sillä katso minä ilmoitan teille suuren ilon/ joka tulewa on kaikelle kansalle.)

10 καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὁ ἄγγελος· Μὴ φοβεῖσθε· ἰδοὺ γὰρ εὐαγγελίζομαι ὑμῖν χαρὰν μεγάλην ἥτις ἔσται παντὶ τῷ λαῷ, ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs ὁ ἄggelοs: Μì fοbeῖsthe: ἰdοὐ gàr eὐaggelίdzοmaι ὑmῖn charàn megálin ἵtιs ἔstaι pantὶ tỡ laỡ, )

και ειπεν αυτοις ο αγγελος μη φοβεισθε ιδου γαρ ευαγγελιζομαι υμιν χαραν μεγαλην ητις εσται παντι τω λαω 10 (kai eipen aftois o angelos mi fobeisthe idou gar ebangelizomai umin charan megalin itis estai panti to lao)

10 And the messenger said to them, Do° not be afraid; for* behold, I proclaim to you° good-news of great joy which will be to all the people,

10. And the angel said unto them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people.

10. Und der Engel sprach zu ihnen: Fürchtet euch nicht! siehe, ich verkündige euch große Freude, die allem Volk widerfahren wird;

10. Mas el ángel les dijo: No temáis, porque, he aquí, os doy nuevas de gran gozo, que será a todo el pueblo:

10 И сказал им Ангел: не бойтесь; я возвещаю вам великую радость, которая будет всем людям:

11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

11 teille on tänä päivänä Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.

11. Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.

11. Teille on tänäpän syndynyt Wapahtaja HERra Christus Dawidin Caupungis.

11. Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija/ ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. (Sillä että teille ompi tänäpänä syntynyt wapahtaja/ joka ompi HERRA Kristus Dawidin kaupungissa.)

11 ὅτι ἐτέχθη ὑμῖν σήμερον σωτὴρ ὅς ἐστιν Χριστὸς Κύριος ἐν πόλει Δαυῒδ. ( ὅtι ẻtéchthi ὑmῖn símerοn sotìr ὅs ẻstιn Chrιstὸs Κúrιοs ẻn pόleι Dauΐd. )

οτι ετεχθη υμιν σημερον σωτηρ ος εστιν χριστος κυριος εν πολει δαβιδ 11 (oti etechthi umin simeron sotir os estin christos kurios en polei dabid)

11 because there was born to you° today in the city of David, a Savior, who is Christ the Lord.

11. For unto you is born this day in the city of David a Saviour, which is Christ the Lord.

11. denn euch ist heute der Heiland geboren, welcher ist Christus, der HERR, in der Stadt Davids.

11. Que os es nacido hoy Salvador, que es el Señor, el Cristo, en la ciudad de David.

11 ибо ныне родился вам в городе Давидовом Спаситель,Который есть Христос Господь;

12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

12 Ja tämä on teille merkkinä: te tapaatte pienokaisen kapaloituna [ja] seimessä makaamassa.”

12. Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.

12. Ja tämä on teille merkixi: te löydätte lapsen capaloittuna seimes.

12. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn/ panduna seimeen. (Ja tämä on teille merkki. Te löydät lapsen kapaloihin käärityn/ pantuna seimeen.)

12 καὶ τοῦτο ὑμῖν τὸ σημεῖον, εὑρήσετε βρέφος ἐσπαργανωμένον, κείμενον ἐν φάτνῃ. ( κaὶ tοȗtο ὑmῖn tὸ simeῖοn, eὑrísete bréfοs ẻsparganoménοn, κeίmenοn ẻn fátnΐ. )

και τουτο υμιν το σημειον ευρησετε βρεφος εσπαργανωμενον κειμενον εν τη φατνη 12 (kai touto umin to simeion ebrisete brefos esparganomenon keimenon en ti fatni)

12 And this (is) the sign to you°: you° will be finding a swaddled baby, laying in a manger.

12. And this shall be a sign unto you; Ye shall find the babe wrapped in swaddling clothes, lying in a manger.

12. Und das habt zum Zeichen: ihr werdet finden das Kind in Windeln gewickelt und in einer Krippe liegen.

12. Y esto os será por señal: hallaréis al niño envuelto en pañales, echado en el pesebre.

12 и вот вам знак: вы найдете Младенца в пеленах, лежащего в яслях.

13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

13 Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat.

13. Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:

13. Ja Engelin cansa oli suuri taiwalisen sotawäen joucko jotca kijtit Jumalata ja sanoit:

13. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/ iotca kijtit Jumalata ia sanoit/ (Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taiwaallisen sotawäen joukko/ joka kiitit Jumalata ja sanoit/)

13 καὶ ἐξαίφνης ἐγένετο σὺν τῷ ἀγγέλῳ πλῆθος στρατιᾶς οὐρανίου αἰνούντων τὸν Θεὸν καὶ λεγόντων· ( κaὶ ẻksaίfnis ẻgénetο sὐn tỡ ἀggélǫ plĩthοs stratιãs οὐranίοu aἰnοúnton tὸn Theὸn κaὶ legόnton: )

και εξαιφνης εγενετο συν τω αγγελω πληθος στρατιας ουρανιου αινουντων τον θεον και λεγοντων 13 (kai exaifnis egeneto sun to angelo plithos stratias ouraniou ainounton ton theon kai legonton)

13 And suddenly, a multitude of (the) heavenly army praising God happened (to be) together with the messenger, and saying,

13. And suddenly there was with the angel a multitude of the heavenly host praising God, and saying,

13. Und alsbald war da bei dem Engel die Menge der himmlischen Heerscharen, die lobten Gott und sprachen:

13. Y repentinamente apareció con el ángel multitud de ejércitos celestiales, que alababan a Dios, y decían:

13 И внезапно явилось с Ангелом многочисленное воинство небесное, славящее Бога и взывающее:

14 Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!

14 ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha, ihmisille Jumalan mielisuosio.”

14. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!

14. Cunnia olcon Jumalalle corkiudes ja maasa rauha ja ihmisille hywä tahto.

14. Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/ Ja inhimisis hyue Tacto. (Kunnia olkoon Jumalan korkeuksissa ja maassa rauha/ Ja ihmisissä hywä tahto.)

14 Δόξα ἐν ὑψίστοις Θεῷ καὶ ἐπὶ γῆς εἰρήνη ἐν ἀνθρώποις εὐδοκία. ( Dόksa ẻn ὑpsίstοιs Theỡ κaὶ ẻpὶ gĩs eἰríni ẻn ἀnthrópοιs eὐdοκίa. )

δοξα εν υψιστοις θεω και επι γης ειρηνη εν ανθρωποις ευδοκια 14 (doxa en upsistois theo kai epi gis eirini en anthropois ebdokia)

14 Glory to God in the highest, and peace upon earth, in men– delight.

14. Glory to God in the highest, and on earth peace, good will toward men.

14. Ehre sei Gott in der Höhe und Frieden auf Erden und den Menschen ein Wohlgefallen.

14. Gloria en las alturas a Dios, y en la tierra paz, y a los hombres buena voluntad.

14 слава в вышних Богу, и на земле мир, в человеках благоволение!

15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

15 Ja tapahtui, että kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin paimenet puhuivat toisilleen: ”Menkäämme toki Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut, minkä Herra meille ilmoitti.”

15. Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.

15. JA tapahtui että Engelit menit heidän tyköns Taiwasen nijn paimenet puhuit keskenäns: käykämme Bethlehemijn ja cadzocam sitä cuin tapahtunut on jonga HERra meille ilmoitti.

15. Ja se tapactui/ ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/ Nin puhuit ne Paimenet keskenens/ Kieukemme haman Bethleheman/ ia catzokam site asia ioca tapactui/ ionga Herra ilmoitti meille. (Ja se tapahtui/ että enkelit heistä poisläksit taiwaaseen/ Niin puhuit ne paimenet keskenänsä/ Käykäämme hamaan Bethlehemiin/ ja katsokaamme sitä asiaa joka tapahtui/ jonka Herra ilmoitti meille.)

15 Καὶ ἐγένετο ὡς ἀπῆλθον ἀπ’ αὐτῶν εἰς τὸν οὐρανὸν οἱ ἄγγελοι, καὶ οἱ ἄνθρωποι οἱ ποιμένες εἶπον πρὸς ἀλλήλους· Διέλθωμεν δὴ ἕως Βηθλέεμ καὶ ἴδωμεν τὸ ῥῆμα τοῦτο τὸ γεγονὸς ὃ ὁ Κύριος ἐγνώρισεν ἡμῖν. ( Κaὶ ẻgénetο ὁs ἀpĩlthοn ἀp’ aὐtõn eἰs tὸn οὐranὸn οἱ ἄggelοι, κaὶ οἱ ἄnthropοι οἱ pοιménes eἶpοn prὸs ἀllílοus: Dιélthomen dì ἕos Bithléem κaὶ ἴdomen tὸ ŕĩma tοȗtο tὸ gegοnὸs ὃ ὁ Κúrιοs ẻgnórιsen ἱmῖn. )

και εγενετο ως απηλθον απ αυτων εις τον ουρανον οι αγγελοι και οι ανθρωποι οι ποιμενες ειπον προς αλληλους διελθωμεν δη εως βηθλεεμ και ιδωμεν το ρημα τουτο το γεγονος ο ο κυριος εγνωρισεν ημιν 15 (kai egeneto os apilthon ap afton eis ton ouranon oi angeloi kai oi anthropoi oi poimenes eipon pros allilous dielthomen di eos bithleem kai idomen to rima touto to gegonos o o kurios egnorisen imin)

15 And it happened, as the messengers went away from them into heaven, and the men, the shepherds, said to one another, We should go through, insofar as Bethlehem, and let us see this declaration (about events) that has happened, which the Lord made known to us!

15. And it came to pass, as the angels were gone away from them into heaven, the shepherds said one to another, Let us now go even unto Bethlehem, and see this thing which is come to pass, which the Lord hath made known unto us.

15. Und da die Engel von ihnen gen Himmel fuhren, sprachen die Hirten untereinander: Laßt uns nun gehen gen Bethlehem und die Geschichte sehen, die da geschehen ist, die uns der HERR kundgetan hat.

15. Y aconteció, que como los ángeles se fueron de ellos al cielo, los pastores dijeron los unos a los otros: Pasemos, pues, hasta Belén, y veamos este negocio que ha hecho Dios, y nos ha mostrado.

15 Когда Ангелы отошли от них на небо, пастухи сказали друг другу: пойдем в Вифлеем и посмотрим, что там случилось, о чем возвестил нам Господь.

16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

16 Niin he menivät kiirehtien ja tapasivat sekä Marian että Joosefin ja pienoisen seimessä makaavana.

16. Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.

16. Ja he tulit kijruhtain ja löysit Marian ja Josephin nijn myös lapsen joca macais seimes.

16. Ja he tulit kijruchtadhen/ ia Leudhit Marian. Ja Joseph/ ynne lapsen cansa ioca macas seimes. (Ja he tulit kiiruhtaen/ ja löysit Marian. Ja Joseph/ ynnä lapsen kanssa joka makasi seimessä.)

16 καὶ ἦλθον σπεύσαντες καὶ ἀνεῦρον τήν τε Μαριὰμ καὶ τὸν Ἰωσὴφ καὶ τὸ βρέφος κείμενον ἐν τῇ φάτνῃ. ( κaὶ ἶlthοn speúsantes κaὶ ἀneȗrοn tín te Μarιàm κaὶ tὸn Ἰosìf κaὶ tὸ bréfοs κeίmenοn ẻn tῖ fátnΐ. )

και ηλθον σπευσαντες και ανευρον την τε μαριαμ και τον ιωσηφ και το βρεφος κειμενον εν τη φατνη 16 (kai ilthon spefsantes kai anebron tin te mariam kai ton iosif kai to brefos keimenon en ti fatni)

16 And they came, having hurried, and found both Mary and Joseph and the baby laying in the manger.

16. And they came with haste, and found Mary, and Joseph, and the babe lying in a manger.

16. Und sie kamen eilend und fanden beide, Maria und Joseph, dazu das Kind in der Krippe liegen.

16. Y vinieron apriesa, y hallaron a María, y a José, y al niño acostado en el pesebre.

16 И, поспешив, пришли и нашли Мариюи Иосифа, и Младенца, лежащего в яслях.

17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.

17 Nähtyään tämän he levittivät tietoa sanomasta, joka oli puhuttu heille tästä pienokaisesta.

17. Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,

17. Cosca he tämän nähnet olit julistit he sen sanoman cuin heille tästä lapsesta sanottu oli.

17. Coska he sijs sen nähnyet olit/ iulghistit he sen Sanoman/ ioca heille sanottu oli teste Lapsesta. (Koska he siis sen nähneet olit/ julkistit he sen sanoman/ joka heille sanottu oli tästä lapsesta.)

17 ἰδόντες δὲ διεγνώρισαν περὶ τοῦ ῥήματος τοῦ λαληθέντος αὐτοῖς περὶ τοῦ παιδίου τούτου· ( ἰdόntes dè dιegnórιsan perὶ tοȗ ŕímatοs tοȗ lalithéntοs aὐtοῖs perὶ tοȗ paιdίοu tοútοu: )

ιδοντες δε διεγνωρισαν περι του ρηματος του λαληθεντος αυτοις περι του παιδιου τουτου 17 (idontes de diegnorisan peri tou rimatos tou lalithentos aftois peri tou paidiou toutou)

17 Now having seen (this), they made (it) known concerning the declaration which was spoken to them concerning this child.

17. And when they had seen it, they made known abroad the saying which was told them concerning this child.

17. Da sie es aber gesehen hatten, breiteten sie das Wort aus, welches zu ihnen von diesem Kinde gesagt war.

17. Y viéndolo, hicieron notorio lo que les había sido dicho del niño.

17 Увидев же, рассказали о том, что было возвещено им о Младенце Сем.

18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18 Kaikki jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.

18. Ja caicki jotca sen cuulit ihmettelit nijtä puheita cuin heille Paimenilda sanottu oli.

18. Ja caiki/ iotca sen cwlit/ imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda. (Ja kaikki/ jotka sen kuulit/ ihmettelit niitä puheita kuin heille sanottu oli paimenilta.)

18 καὶ πάντες οἱ ἀκούσαντες ἐθαύμασαν περὶ τῶν λαληθέντων ὑπὸ τῶν ποιμένων πρὸς αὐτούς. ( κaὶ pántes οἱ ἀκοúsantes ẻthaúmasan perὶ tõn lalithénton ὑpὸ tõn pοιménon prὸs aὐtοús. )

και παντες οι ακουσαντες εθαυμασαν περι των λαληθεντων υπο των ποιμενων προς αυτους 18 (kai pantes oi akousantes ethabmasan peri ton lalithenton upo ton poimenon pros aftous)

18 And all who heard it marveled concerning the things which were spoken to them by the shepherds.

18. And all they that heard it wondered at those things which were told them by the shepherds.

18. Und alle, vor die es kam, wunderten sich der Rede, die ihnen die Hirten gesagt hatten.

18. Y todos los que lo oyeron, se maravillaron de lo que los pastores les decían.

18 И все слышавшие дивились тому, что рассказывали им пастухи.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat tutkistellen niitä sydämessään.

19. Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,

19. Mutta Maria kätki caicki nämät sanat tutkistellen hänen sydämesäns.

19. Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/ tutkistellen hene' sydhemesens (Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat/ tutkiskellen hänen sydämessänsä.)

19 ἡ δὲ Μαριὰμ πάντα συνετήρει τὰ ῥήματα ταῦτα συμβάλλουσα ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτῆς. ( ἱ dè Μarιàm pánta sunetíreι tà ŕímata taȗta sumbállοusa ẻn tῖ κardίᾳ aὐtĩs. )

η δε μαριαμ παντα συνετηρει τα ρηματα ταυτα συμβαλλουσα εν τη καρδια αυτης 19 (i de mariam panta sunetirei ta rimata tafta sumballousa en ti kardia aftis)

19 But Mary was keeping all these words to herself, pondering them in her heart.

19. But Mary kept all these things, and pondered them in her heart.

19. Maria aber behielt alle diese Worte und bewegte sie in ihrem Herzen.

19. Mas María guardaba todas estas cosas confiriéndolas en su corazón.

19 А Мария сохраняла все слова сии, слагая в сердце Своем.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20. Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.

20. Ja paimenet palaisit ylistäin ja cunnioittain Jumalata caikista cuin he cuullet ja nähnet olit nijncuin heille sanottu oli.

20. ia Paimenet palasit/ ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/ caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/ ninquin heille sanottu oli. (Ja paimenet palasit/ ylistäin ja kunnioittain Jumalata/ kaikista kuin he kuulleet ja nähneet olit/ niinkuin heille sanottu oli.)

20 καὶ ὑπέστρεψαν οἱ ποιμένες δοξάζοντες καὶ αἰνοῦντες τὸν Θεὸν ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἤκουσαν καὶ εἶδον καθὼς ἐλαλήθη πρὸς αὐτούς. ( κaὶ ὑpéstrepsan οἱ pοιménes dοksádzοntes κaὶ aἰnοȗntes tὸn Theὸn ẻpὶ pãsιn οἷs ἴκοusan κaὶ eἶdοn κathὸs ẻlalíthi prὸs aὐtοús. )

και επεστρεψαν οι ποιμενες δοξαζοντες και αινουντες τον θεον επι πασιν οις ηκουσαν και ειδον καθως ελαληθη προς αυτους 20 (kai epestrepsan oi poimenes doxazontes kai ainountes ton theon epi pasin ois ikousan kai eidon kathos elalithi pros aftous)

20 And the shepherds returned, glorifying and praising God in all the things which they heard and saw, just-as it was spoken to them. {Luk 2:21-39a Temple at Jerusalem 4 BC; no parallel.}

20. And the shepherds returned, glorifying and praising God for all the things that they had heard and seen, as it was told unto them.

20. Und die Hirten kehrten wieder um, priesen und lobten Gott um alles, was sie gehört und gesehen hatten, wie denn zu ihnen gesagt war.

20. Y se volvieron los pastores glorificando y alabando a Dios por todas las cosas que habían oido y visto, como les había sido dicho.

20 И возвратились пастухи, славя и хваля Бога за все то, что слышали и видели, как им сказано было.

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja pienokainen oli ympärileikattava, niin Hänelle annettiin nimi Jeesus, jonka enkeli oli Hänelle antanut ennen Hänen sikiämistään kohdussa.

21. Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21. JA sijttecuin cahdexan päiwä culunut oli että lapsi piti ymbärinsleicattaman cudzuttin hänen nimens JEsus joca nijn oli Engelildä jo ennen cudzuttu cuin hän sikis Äitins cohdusa.

21. Ja sijttequin Cahdexan peiue olit culunet/ ette Lapsi piteis ymberinsleicattaman/ cutzuttijn henen Nimens IesuS. ioca oli Engelilde io ennen cutzuttu/ quin hen cohdusa sikisi. (Ja sittenkuin kahdeksan päiwää olit kuluneet/ että lapsi pitäisi ympärinsleikattaman/ kutsuttiin hänen nimensä Jesus. joka oli enkeliltä jo ennen kutsuttu/ kuin hän kohdussa sikisi.)

21 Καὶ ὅτε ἐπλήσθησαν ἡμέραι ὀκτὼ τοῦ περιτεμεῖν τό παιδίον, καὶ ἐκλήθη τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦς, τὸ κληθὲν ὑπὸ τοῦ ἀγγέλου πρὸ τοῦ συλληφθῆναι αὐτὸν ἐν τῇ κοιλίᾳ. ( Κaὶ ὅte ẻplísthisan ἱméraι ὀκtὸ tοȗ perιtemeῖn tό paιdίοn, κaὶ ẻκlíthi tὸ ὄnοma aὐtοȗ Ἰisοȗs, tὸ κlithèn ὑpὸ tοȗ ἀggélοu prὸ tοȗ sullifthĩnaι aὐtὸn ẻn tῖ κοιlίᾳ. )

και οτε επλησθησαν ημεραι οκτω του περιτεμειν το παιδιον και εκληθη το ονομα αυτου ιησους το κληθεν υπο του αγγελου προ του συλληφθηναι αυτον εν τη κοιλια 21 (kai ote eplisthisan imerai okto tou peritemein to paidion kai eklithi to onoma aftou iisous to klithen upo tou angelou pro tou sullifthinai afton en ti koilia)

21 And when eight days were fulfilled to circumcise him, his name was called Jesus, which was called by the messenger before he was conceived in the womb.

21. And when eight days were accomplished for the circumcising of the child, his name was called JESUS, which was so named of the angel before he was conceived in the womb.

21. Und da acht Tage um waren, daß das Kind beschnitten würde, da ward sein Name genannt Jesus, welcher genannt war von dem Engel, ehe denn er in Mutterleibe empfangen ward.

21. Y pasados los ocho dias para circuncidar al niño, llamaron su nombre Jesús, el cual fué así llamado por el ángel ántes que él fuese concebido en el vientre.

21 По прошествии восьми дней, когда надлежало обрезать Младенца , дали Ему имя Иисус, нареченное Ангелом прежде зачатия Его во чреве.

22 Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen

22 Kun hänen* puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat päättyneet, he veivät Hänet ylös Jerusalemiin asettaakseen Hänet Herran eteen

22. Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,

22. JA sijtte cuin heidän puhdistus päiwäns olit täytetyt Mosexen Lain jälken weit he hänen Jerusalemijn seisattaxens händä HERran eteen.

22. Ja sijttequin heiden Puhdistus peiuet olit teutetydh Mosesen Lain ielken/ weidh he henen Jerusalemin/ ette he seisotaisit henen HERRAN eteen/ (Ja sittenkuin heidän puhdistuspäiwät olit täytetyt Moseksen lain jälkeen/ weit he hänen Jerusalemiin/ että he seisottaisit hänen HERRAN eteen/)

22 Καὶ ὅτε ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τοῦ καθαρισμοῦ αὐτῶν κατὰ τὸν νόμον Μωϋσέως, ἀνήγαγον αὐτὸν εἰς Ἱεροσόλυμα παραστῆσαι τῷ Κυρίῳ, ( Κaὶ ὅte ẻplísthisan aἱ ἱméraι tοȗ κatharιsmοȗ aὐtõn κatà tὸn nόmοn Μoϋséos, ἀnígagοn aὐtὸn eἰs Ἱerοsόluma parastĩsaι tỡ Κurίǫ, )

και οτε επλησθησαν αι ημεραι του καθαρισμου {VAR: αυτων } {VAR: αυτης } κατα τον νομον μωσεως ανηγαγον αυτον εις ιεροσολυμα παραστησαι τω κυριω 22 (kai ote eplisthisan ai imerai tou katharismou {VAR: afton } {VAR: aftis } kata ton nomon moseos anigagon afton eis ierosoluma parastisai to kurio)

22 And when the days of their cleansing according to the Law of Moses were fulfilled, they led him up to Jerusalem to present him to the Lord {Lev 12:2 - 6}

22. And when the days of her purification according to the law of Moses were accomplished, they brought him to Jerusalem, to present him to the Lord;

22. Und da die Tage ihrer Reinigung nach dem Gesetz Mose's kamen, brachten sie ihn gen Jerusalem, auf daß sie ihn darstellten dem HERRN

22. Y como se cumplieron los dias de la purificación de María conforme a la ley de Moisés, le trajeron a Jerusalem para presentarle al Señor,

22 А когда исполнились дни очищения их по закону Моисееву, принесли Его в Иерусалим, чтобы представить пред Господа,

23 — niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" —

23 — niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidin kohdun, kutsuttakoon Herralle pyhitetyksi” —

23. (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi,)

23. Nijncuin kirjoitettu on HERran Lais: caicki miehen puoli joca ensin awa äitins cohdun pitä cudzuttaman HERralle pyhäxi.

23. ninquin Kirioitettu on HERRAN Lais/ Caiki miehenpoli/ ioca ensin auapi Eitins cohdhun/ pite cutzuttama' HERRALLE pyhexi. (niinkuin kirjoitettu on HERRAN laissa/ Kaikki miehenpuoli/ joka ensin awaapi äitinsä kohdun/ pitää kutsuttaman HERRALLE pyhäksi.)

23 καθὼς γέγραπται ἐν νόμῳ Κυρίου ὅτι πᾶν ἄρσεν διανοῖγον μήτραν ἅγιον τῷ Κυρίῳ κληθήσεται, ( κathὸs gégraptaι ẻn nόmǫ Κurίοu ὅtι pãn ἄrsen dιanοῖgοn mítran ἅgιοn tỡ Κurίǫ κlithísetaι, )

καθως γεγραπται εν νομω κυριου οτι παν αρσεν διανοιγον μητραν αγιον τω κυριω κληθησεται 23 (kathos gegraptai en nomo kuriou oti pan arsen dianoigon mitran agion to kurio klithisetai)

23 (as it has been written in (the) Law of the Lord, ‘Every male who opens the womb will be called holy to the Lord’); {Exo 13:2, 12}

23. As it is written in the law of the Lord, Every male that openeth the womb shall be called holy to the Lord;)

23. (wie denn geschrieben steht in dem Gesetz des HERRN: "Allerlei männliches, das zum ersten die Mutter bricht, soll dem HERRN geheiligt heißen")

23. (Como está escrito en la ley del Señor: Todo varón que abriere la matriz, será llamado santo al Señor;)

23 как предписано в законе Господнем, чтобы всякий младенец мужеского пола, разверзающий ложесна, был посвящен Господу,

24 ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24 ja uhratakseen, niin kuin Herran laissa on sanottu, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24. Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.

24. Ja uhraman nijncuin sanottu on HERran Lais: pari Mettisiä eli caxi Kyhkyläisen poica.

24. Ja ette heiden pideis andaman wffrin sen ielken quin sanottu ombi HERRAN lais/ pari mettisi eli caxi Kyhckylesen poica. (Ja että heidän pitäisi antaman uhrin sen jälkeen kuin sanottu ompi HERRAN laissa/ pari mettistä eli kaksi kyyhkysen poikaa.)

24 καὶ τοῦ δοῦναι θυσίαν κατὰ τὸ εἰρημένον ἐν τῷ νόμῳ Κυρίου, ζεῦγος τρυγόνων ἢ δύο νεοσσοὺς περιστερῶν. ( κaὶ tοȗ dοȗnaι thusίan κatà tὸ eἰriménοn ẻn tỡ nόmǫ Κurίοu, dzeȗgοs trugόnon ἲ dúο neοssοὐs perιsterõn. )

και του δουναι θυσιαν κατα το ειρημενον εν νομω κυριου ζευγος τρυγονων η δυο νεοσσους περιστερων 24 (kai tou dounai thusian kata to eirimenon en nomo kuriou zebgos trugonon i duo neossous peristeron)

24 and to give ‘A couple of turtledoves or two young doves (as) a sacrifice according to what has been spoken in (the) Law of the Lord. {Lev 12:8, 5:11}

24. And to offer a sacrifice according to that which is said in the law of the Lord, A pair of turtledoves, or two young pigeons.

24. und das sie gäben das Opfer, wie es gesagt ist im Gesetz des HERRN: "Ein Paar Turteltauben oder zwei junge Tauben."

24. Y para dar la ofrenda, conforme a lo que está dicho en la ley del Señor, un par de tórtolas, o dos palominos.

24 и чтобы принести в жертву, по реченному в законеГосподнем, две горлицы или двух птенцов голубиных.

25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.

25 Katso, Jerusalemissa oli mies nimeltä Simeon, ja tämä mies oli nuhteeton ja hurskas ja hän odotti Israelin lohdutusta. Hänen päällään oli Pyhä Henki.

25. Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.

25. Ja cadzo yxi mies oli Jerusalemis jonga nimi oli Simeon: tämä oli hurscas ja Jumalinen mies odottain Israelin lohdutusta: ja Pyhä Hengi oli hänes.

25. Ja catzo/ Yxi Mies oli Jerusalemis/ ionga nimi oli Simeon/ Ja teme mies oli Hurskas ia Jumalalinen odhottadhen Israelin lohdutosta. Ja Pyhe Hengi oli henes. (Ja katso/ Yksi mies oli Jerusalemissa/ jonka nimi on Simeon/ Ja tämä mies oli hurskas ja jumalinen odottaen Israelin lohdutusta. Ja Pyhä Henki oli hänessä.)

25 Καὶ ἰδοὺ ἦν ἄνθρωπος ἐν Ἰερουσολύμοις ᾧ ὄνομα Συμεών, καὶ ὁ ἄνθρωπος οὗτος δίκαιος καὶ εὐλαβής, προσδεχόμενος παράκλησιν τοῦ Ἰσραήλ, καὶ Πνεῦμα ἦν ἅγιον ἐπ’ αὐτόν· ( Κaὶ ἰdοὐ ἶn ἄnthropοs ẻn Ἰerοusοlúmοιs ỡ ὄnοma Sumeón, κaὶ ὁ ἄnthropοs οὗtοs dίκaιοs κaὶ eὐlabís, prοsdechόmenοs paráκlisιn tοȗ Ἰsraíl, κaὶ Pneȗma ἶn ἅgιοn ẻp’ aὐtόn: )

και ιδου ην ανθρωπος εν ιερουσαλημ ω ονομα {VAR: συμεων } {VAR: σιμεων } και ο ανθρωπος ουτος δικαιος και ευλαβης προσδεχομενος παρακλησιν του ισραηλ και πνευμα αγιον ην επ αυτον 25 (kai idou in anthropos en ierousalim o onoma {VAR: sumeon } {VAR: simeon } kai o anthropos outos dikaios kai eblabis prosdechomenos paraklisin tou israil kai pnebma agion in ep afton)

25 And behold, there was a man in Jerusalem, whose name was Simeon, and this man was righteous and devout, waiting for the consolation of Israel and (the) Holy Spirit was upon him.

25. And, behold, there was a man in Jerusalem, whose name was Simeon; and the same man was just and devout, waiting for the consolation of Israel: and the Holy Ghost was upon him.

25. Und siehe, ein Mensch war zu Jerusalem, mit Namen Simeon; und derselbe Mensch war fromm und gottesfürchtig und wartete auf den Trost Israels, und der heilige Geist war in ihm.

25. Y, he aquí, había un hombre en Jerusalem llamado Simeón, y este hombre, justo y piadoso, esperaba la consolación de Israel; y el Espíritu Santo era sobre él.

25 Тогда был в Иерусалиме человек, именем Симеон. Он был муж праведный и благочестивый, чающий утешения Израилева; и Дух Святый был на нем.

26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.

26 Ja hänelle Pyhä Henki oli ilmoittanut, ettei hän näe kuolemaa ennen kuin näkisi Herran Kristuksen*.

26. Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.

26. Ja hänelle oli wastaus annettu Pyhäldä Hengeldä ettei hänen pitänyt ennen cuoleman cuin hän näkis HERran Christuxen.

26. Ja henelle oli wastaus annettu Pyhelde Hengelde/ ettei henen pitenyt colemata näkemen/ ennen quin hen näkis HERRa' Christusen. (Ja hänellä oli wastaus annettu Pyhältä Hengeltä/ ettei hänen pitänyt kuolemaa näkemän/ ennen kuin hän näkis HERRAN Kristuksen.)

26 καὶ ἦν αὐτῷ κεχρηματισμένον ὑπὸ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου μὴ ἰδεῖν θάνατον πρὶν ἢ ἴδῃ τὸν Χριστὸν Κυρίου. ( κaὶ ἶn aὐtỡ κechrimatιsménοn ὑpὸ tοȗ Pneúmatοs tοȗ ἁgίοu mì ἰdeῖn thánatοn prὶn ἲ ἴdΐ tὸn Chrιstὸn Κurίοu. )

και ην αυτω κεχρηματισμενον υπο του πνευματος του αγιου μη ιδειν θανατον πριν η ιδη τον χριστον κυριου 26 (kai in afto kechrimatismenon upo tou pnebmatos tou agiou mi idein thanaton prin i idi ton christon kuriou)

26 And it was divinely-spoken to him by the Holy Spirit, (that) he should not see death, before he should see the Lord’s Christ.

26. And it was revealed unto him by the Holy Ghost, that he should not see death, before he had seen the Lord's Christ.

26. Und ihm war eine Antwort geworden von dem heiligen Geist, er sollte den Tod nicht sehen, er hätte denn zuvor den Christus des HERRN gesehen.

26. Y había recibido respuesta del Espíritu Santo, que no vería la muerte ántes que viese al Cristo del Señor.

26 Ему было предсказано Духом Святым, что он не увидит смерти, доколе не увидит Христа Господня.

27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,

27 Hän tuli *Hengen johtamana* pyhäkköön. Vanhempien kantaessa Jeesus-pienokaista sisälle tehdäkseen Hänelle lain mukaisella tavalla,

27. Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,

27. Ja hän tuli Hengen cautta Templijn.

27. Ja hen tuli hengen cautta Templijn. (Ja hän tuli hengen kautta templiin.)

27 καὶ ἦλθεν ἐν τῷ Πνεύματι εἰς τὸ ἱερόν· καὶ ἐν τῷ εἰσαγαγεῖν τοὺς γονεῖς τὸ παιδίον Ἰησοῦν τοῦ ποιῆσαι αὐτοὺς κατὰ τὸ εἰθισμένον τοῦ νόμου περὶ αὐτοῦ ( κaὶ ἶlthen ẻn tỡ Pneúmatι eἰs tὸ ἱerόn: κaὶ ẻn tỡ eἰsagageῖn tοὐs gοneῖs tὸ paιdίοn Ἰisοȗn tοȗ pοιĩsaι aὐtοὐs κatà tὸ eἰthιsménοn tοȗ nόmοu perὶ aὐtοȗ )

και ηλθεν εν τω πνευματι εις το ιερον και εν τω εισαγαγειν τους γονεις το παιδιον ιησουν του ποιησαι αυτους κατα το ειθισμενον του νομου περι αυτου 27 (kai ilthen en to pnebmati eis to ieron kai en to eisagagein tous goneis to paidion iisoun tou poiisai aftous kata to eithismenon tou nomou peri aftou)

27 And he came in the Spirit into the temple, while* the parents were bringing* in the child Jesus, to do according to the custom of the law concerning him.

27. And he came by the Spirit into the temple: and when the parents brought in the child Jesus, to do for him after the custom of the law,

27. Und er kam aus Anregen des Geistes in den Tempel. Und da die Eltern das Kind Jesus in den Tempel brachten, daß sie für ihn täten, wie man pflegt nach dem Gesetz,

27. Y vino por el Espíritu al templo. Y como metieron al niño Jesús sus padres en el templo, para hacer por él conforme a la costumbre de la ley,

27 И пришел он по вдохновению в храм. И, когда родители принесли Младенца Иисуса, чтобы совершить над Ним законный обряд,

28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28 hänkin otti Hänet syliinsä, kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Ja cuin wanhemmat lapsen Jesuxen toit Templijn tehdäxens hänen edestäns Lain tawan jälken: otti hän hänen sylijns kijtti Jumalata ja sanoi:

28. Ja quin ne Wanhemat Piltin Iesusen Templin siselletoid/ ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/ nin se otti mös henen sylijns/ ia kijtti Jumalata ia sanoi. (Ja kuin ne wanhemmat piltin Jesuksen templiin sisälletoit/ että heidän piti tekemään hänen edestänsä lain tawan jälkeen/ niin se otti myös hänen syliinsä/ ja kiitti Jumalata ja sanoi.)

28 καὶ αὐτὸς ἐδέξατο αὐτὸν εἰς τὰς ἀγκάλας αὐτοῦ καὶ εὐλόγησε τὸν Θεὸν καὶ εἶπε· ( κaὶ aὐtὸs ẻdéksatο aὐtὸn eἰs tàs ἀgκálas aὐtοȗ κaὶ eὐlόgise tὸn Theὸn κaὶ eἶpe: )

και αυτος εδεξατο αυτο εις τας αγκαλας αυτου και ευλογησεν τον θεον και ειπεν 28 (kai aftos edexato afto eis tas ankalas aftou kai eblogisen ton theon kai eipen)

28 Then he accepted him into his arms and gave-thanks (to) God and said,

28. Then took he him up in his arms, and blessed God, and said,

28. da nahm er ihn auf seine Arme und lobte Gott und sprach:

28. Entónces él le tomó en sus brazos, y bendijo a Dios, y dijo:

28 он взял Его на руки, благословил Бога и сказал:

29 Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;

29 ”Herra, nyt lasket palvelijasi rauhassa menemään sanasi mukaan,

29. Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;

29. LAske nyt HERra palwelias rauhaan menemän sanas jälken.

29. Laske nyt HERRA sinun Paluelias * Rauhan menemen/ sinun sanas ielken. (Laske nyt HERRA sinun palwelijasi rauhaan menemään/ sinun sanasi jälkeen.)

29 Νῦν ἀπολύεις τὸν δοῦλόν σου, δέσποτα, κατὰ τὸ ῥῆμά σου ἐν εἰρήνῃ, ( Νȗn ἀpοlúeιs tὸn dοȗlόn sοu, déspοta, κatà tὸ ŕĩmá sοu ẻn eἰrínΐ, )

νυν απολυεις τον δουλον σου δεσποτα κατα το ρημα σου εν ειρηνη 29 (nun apolueis ton doulon sou despota kata to rima sou en eirini)

29 Now Master, dismiss your bondservant according to your word in peace,

29. Lord, now lettest thou thy servant depart in peace, according to thy word:

29. HERR, nun läßt du deinen Diener in Frieden fahren, wie du gesagt hast;

29. Ahora despides, Señor, a tu siervo, conforme a tu palabra, en paz:

29 Ныне отпускаешь раба Твоего, Владыко, по слову Твоему, с миром,

30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,

30 sillä silmäni ovat nähneet autuutesi,

30. Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,

30. Sillä minun silmäni owat nähnet sinun autuudes.

30. Sille minun Silmeni ouat nähnet sinun Terueydhes. (Sillä minun silmäni owat nähneet sinun terweytesi.)

30 ὅτι εἶδον οἱ ὀφθαλμοί μου τὸ σωτήριόν σου, ( ὅtι eἶdοn οἱ ὀfthalmοί mοu tὸ sotírιόn sοu, )

οτι ειδον οι οφθαλμοι μου το σωτηριον σου 30 (oti eidon oi ofthalmoi mou to sotirion sou)

30 because my eyes (have) seen your salvation

30. For mine eyes have seen thy salvation,

30. denn meine Augen haben deinen Heiland gesehen,

30. Porque han visto mis ojos tu salud,

30 ибо видели очи мои спасение Твое,

31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,

31 jonka olet valmistanut kaikkien kansojen silmäin edessä —

31. Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,

31. Jonga sinä caikille Canssoille walmistit.

31. Jonga sine walmistit caikein Canssain caswon ethen. (Jonka sinä walmistit kaikkein kansani kaswon eteen.)

31 ὃ ἡτοίμασας κατὰ πρόσωπον πάντων τῶν λαῶν. ( ὃ ἱtοίmasas κatà prόsopοn pánton tõn laõn. )

ο ητοιμασας κατα προσωπον παντων των λαων 31 (o itoimasas kata prosopon panton ton laon)

31 which you prepared in the face of all peoples.

31. Which thou hast prepared before the face of all people;

31. welchen du bereitest hast vor allen Völkern,

31. La cual has aparejado en presencia de todos los pueblos:

31 которое Ты уготовал пред лицем всех народов,

32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32 valon, joka on ilmestykseksi pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32. Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.

32. Walkeudexi walistaman pacanoita ja sinun Canssas Israelin cunniaxi.

32. Yhdexi walkeuxi walghistaman Pacanita/ Ja sinun Canssas Israelin Cunniaxi. (Yhdeksi walkeudeksi walistamaan pakanoita/ Ja sinun kansas Israelin kunniaksi.)

32 φῶς εἰς ἀποκάλυψιν ἐθνῶν καὶ δόξαν λαοῦ σου Ἰσραήλ. ( fõs eἰs ἀpοκálupsιn ẻthnõn κaὶ dόksan laοȗ sοu Ἰsraíl. )

φως εις αποκαλυψιν εθνων και δοξαν λαου σου ισραηλ 32 (fos eis apokalupsin ethnon kai doxan laou sou israil)

32 (He is) a light *for revelation of the Gentiles and the glory of your people Israel.

32. A light to lighten the Gentiles, and the glory of thy people Israel.

32. ein Licht, zu erleuchten die Heiden, und zum Preis deines Volkes Israel.

32. Luz para ser revelada a los Gentiles, y la gloria de tu pueblo Israel.

32 свет к просвещению язычников и славу народа Твоего Израиля.

33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.

33 Joosef ja Hänen* äitinsä ihmettelivät sitä, mitä Hänestä sanottiin.

33. Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.

33. JA Joseph ja hänen Äitins ihmettelit nijtä cuin hänestä sanottin.

33. Ja henen Isens ia Eitins olit imechteleueiset nijste quin heneste sanottin. (Ja hänen isänsä ja äitinsä olit ihmettelewäiset niistä kuin hänestä sanottiin.)

33 καὶ ἦν Ἰωσὴφ καὶ ἡ μήτηρ αὐτοῦ θαυμάζοντες ἐπὶ τοῖς λαλουμένοις περὶ αὐτοῦ. ( κaὶ ἶn Ἰosìf κaὶ ἱ mítir aὐtοȗ thaumádzοntes ẻpὶ tοῖs lalοuménοιs perὶ aὐtοȗ. )

και ην ιωσηφ και η μητηρ αυτου θαυμαζοντες επι τοις λαλουμενοις περι αυτου 33 (kai in iosif kai i mitir aftou thabmazontes epi tois laloumenois peri aftou)

33 And Joseph and his mother were marveling at the things which were spoken concerning him;

33. And Joseph and his mother marvelled at those things which were spoken of him.

33. Und sein Vater und seine Mutter wunderten sich des, das von ihm geredet ward.

33. Y José y su madre estaban maravillados de las cosas que se decían de él.

33 Иосиф же и Матерь Его дивились сказанному о Нем.

34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan

34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, Hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monille Israelissa ja merkiksi, jota vastaan puhutaan

34. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:

34. Ja Simeon siunais heitä ja sanoi Marialle hänen Äitillens: Cadzo tämä on pandu langemisexi ja nousemisexi monelle Israelis ja merkixi jota wastan sanotan:

34. Ja Simeon hyuestisiugnasi heite/ ia sanoi Marialle henen Eitillens/ Catzo teme ombi pandu langemisexi/ ia Ylesnousemisexi monen Israelis/ ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan. (Ja Simeon hywästisiunasi heitä/ ja sanoi Marialle hänen äitillensä/ Katos tämä ompi pantu lankeemiseksi/ ja ylösnousemiseksi monen Israelissa/ ja siksi merkiksi/ kuta wastaan sanotaan.)

34 καὶ εὐλόγησεν αὐτοὺς Συμεὼν καὶ εἶπεν πρὸς Μαριὰμ τὴν μητέρα αὐτοῦ· Ἰδοὺ οὗτος κεῖται εἰς πτῶσιν καὶ ἀνάστασιν πολλῶν ἐν τῷ Ἰσραὴλ καὶ εἰς σημεῖον ἀντιλεγόμενον. ( κaὶ eὐlόgisen aὐtοὐs Sumeὸn κaὶ eἶpen prὸs Μarιàm tìn mitéra aὐtοȗ: Ἰdοὐ οὗtοs κeῖtaι eἰs ptõsιn κaὶ ἀnástasιn pοllõn ẻn tỡ Ἰsraìl κaὶ eἰs simeῖοn ἀntιlegόmenοn. )

και ευλογησεν αυτους {VAR: συμεων } {VAR: σιμεων } και ειπεν προς μαριαμ την μητερα αυτου ιδου ουτος κειται εις πτωσιν και αναστασιν πολλων εν τω ισραηλ και εις σημειον αντιλεγομενον 34 (kai eblogisen aftous {VAR: sumeon } {VAR: simeon } kai eipen pros mariam tin mitera aftou idou outos keitai eis ptosin kai anastasin pollon en to israil kai eis simeion antilegomenon)

34 and Simeon gave-thanks for them, and said to Mary his mother, Behold, this (child) is destined *for the fall and the resurrection of many in Israel, and *for a sign being spoken against.

34. And Simeon blessed them, and said unto Mary his mother, Behold, this child is set for the fall and rising again of many in Israel; and for a sign which shall be spoken against;

34. Und Simeon segnete sie und sprach zu Maria, seiner Mutter: Siehe, dieser wird gesetzt zu einem Fall und Auferstehen vieler in Israel und zu einem Zeichen, dem widersprochen wird

34. Y los bendijo Simeón, y dijo a su madre María: He aquí, que este niño es puesto para caida y para levantamiento de muchos en Israel, y para blanco de contradicción;

34 И благословил их Симеон и сказал Марии, Матери Его: се, лежит Сей на падение и на восстаниемногих в Израиле и в предмет пререканий, –

35 — ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä — että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

35 — ja sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä — jotta monien sydämen ajatukset tulisivat ilmi."

35. (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.

35. Ja sinungin sielus läpidze pitä miecan myös käymän että monen sydämen ajatuxet ilmoitettaisin.

35. Ja sinungin mös sielus läpitze mieckan pite kieumen/ senpälle ette monen sydhenden aijatoxet pite ilmoitettaman. (Ja sinunkin myös sielusi läwitse miekan pitää käymän/ sen päälle että monen sydämen ajatukset pitää ilmoitettaman.)

35 καὶ σοῦ δὲ αὐτῆς τὴν ψυχὴν διελεύσεται ῥομφαία, ὅπως ἂν ἀποκαλυφθῶσιν ἐκ πολλῶν καρδιῶν διαλογισμοί. ( κaὶ sοȗ dè aὐtĩs tìn psuchìn dιeleúsetaι ŕοmfaίa, ὅpos ἂn ἀpοκalufthõsιn ẻκ pοllõn κardιõn dιalοgιsmοί. )

και σου δε αυτης την ψυχην διελευσεται ρομφαια οπως αν αποκαλυφθωσιν εκ πολλων καρδιων διαλογισμοι 35 (kai sou de aftis tin psuchin dielefsetai romfaia opos an apokalufthosin ek pollon kardion dialogismoi)

35 Now, also a long-sword will be going through your own soul; *that reasonings may be revealed out of many hearts.

35. Yea, a sword shall pierce through thy own soul also,) that the thoughts of many hearts may be revealed.

35. (und es wird ein Schwert durch deine Seele dringen), auf daß vieler Herzen Gedanken offenbar werden.

35. (Y a tu alma de tí misma traspasará espada,) para que de muchos corazones sean manifestados los pensamientos.

35 и Тебе Самой оружие пройдет душу, – да откроются помышления многих сердец.

36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

36 Oli naisprofeetta Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli käynyt iäkkääksi elettyään neitsyydestään lähtien seitsemän vuotta miehensä kanssa

36. Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,

36. Ja Hanna Prophetissa Phanuelin tytär Asserin sugusta oli joutunut pitkälle ijälle ja oli elänyt miehens cansa seidzemen ajastaica hänen Neidzydestäns.

36. Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/ ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/ (Ja oli Anna prophetissa Phanuelin tytär Asserin suwusta tämä oli joutunut pitkälle iälle/ ja oli elänyt miehensä kanssa seitsemän wuotta häne neitsyydestänsä/)

36 Καὶ ἦν Ἅννα προφῆτις, θυγάτηρ Φανουήλ, ἐκ φυλῆς Ἀσήρ· αὕτη προβεβηκυῖα ἐν ἡμέραις πολλαῖς, ζήσασα μετὰ ἀνδρὸς ἔτη ἑπτὰ ἀπὸ τῆς παρθενίας αὐτῆς, ( Κaὶ ἶn Ἅnna prοfĩtιs, thugátir Fanοuíl, ẻκ fulĩs Ἀsír: aὕti prοbebiκuῖa ẻn ἱméraιs pοllaῖs, dzísasa metà ἀndrὸs ἔti ἑptà ἀpὸ tĩs parthenίas aὐtĩs, )

και ην αννα προφητις θυγατηρ φανουηλ εκ φυλης ασηρ αυτη προβεβηκυια εν ημεραις πολλαις ζησασα ετη μετα ανδρος επτα απο της παρθενιας αυτης 36 (kai in anna profitis thugatir fanouil ek fulis asir afti probebikuia en imerais pollais zisasa eti meta andros epta apo tis parthenias aftis)

36 And there was a prophetess, Anna, the daughter of Phanuel, out of the tribe of Asher (she had advanced in many days, having lived with a husband seven years from her virginity,

36. And there was one Anna, a prophetess, the daughter of Phanuel, of the tribe of Aser: she was of a great age, and had lived with an husband seven years from her virginity;

36. Und es war eine Prophetin, Hanna, eine Tochter Phanuels, vom Geschlecht Asser; die war wohl betagt und hatte gelebt sieben Jahre mit ihrem Manne nach ihrer Jungfrauschaft

36. Estaba también allí Ana, profetisa, hija de Fanuel, de la tribu de Aser, la cual era ya de grande edad, y había vivido con su marido siete años desde su virginidad.

36 Тут была также Анна пророчица, дочь Фануилова, от колена Асирова, достигшая глубокой старости, прожив с мужем от девства своего семь лет,

37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.

37 ja oli leski, (noin) kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli Jumalaa paastoin ja rukouksin yötä päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljä yhdexättäkymmendä ajastaica ja ei lähtenyt Templist palwelemast Jumalata paastoisa ja rucouxisa yötä ja päiwä.

37. Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/ Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/ Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue. (Ja oli leskenä lähes kahdeksankymmentä ja neljä wuotta/ Ja ei pois lähtenyt templistä palwelemasta Jumalaa/ Paastoissa ja rukouksissa yötä ja päiwää.)

37 καὶ αὐτὴ χήρα ἕως ἐτῶν ὀγδοήκοντα τεσσάρων, ἣ οὐκ ἀφίστατο ἀπὸ τοῦ ἱεροῦ νηστείαις καὶ δεήσεσι λατρεύουσα νύκτα καὶ ἡμέραν· ( κaὶ aὐtì chíra ἕos ẻtõn ὀgdοíκοnta tessáron, ἳ οὐκ ἀfίstatο ἀpὸ tοȗ ἱerοȗ nisteίaιs κaὶ deísesι latreúοusa núκta κaὶ ἱméran: )

και αυτη χηρα ως ετων ογδοηκοντατεσσαρων η ουκ αφιστατο απο του ιερου νηστειαις και δεησεσιν λατρευουσα νυκτα και ημεραν 37 (kai afti chira os eton ogdoikontatessaron i ouk afistato apo tou ierou nisteiais kai deisesin latrebousa nukta kai imeran)

37 and she (had been) a widow approximately eighty four years), who did not withdraw from the temple, giving-divine service with fasts and supplications night and day.

37. And she was a widow of about fourscore and four years, which departed not from the temple, but served God with fastings and prayers night and day.

37. und war nun eine Witwe bei vierundachtzig Jahren; die kam nimmer vom Tempel, diente Gott mit Fasten und Beten Tag und Nacht.

37. Y era viuda de hasta ochenta y cuatro años, que no se apartaba del templo, en ayunos y oraciones sirviendo a Dios de noche y de día.

37 вдова лет восьмидесяти четырех, которая не отходила от храма, постом и молитвою служа Богу день и ночь.

38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

38 Juuri sillä hetkellä hän astui esiin, ylisti Jumalaa ja puhui Hänestä kaikille, jotka *Jerusalemissa odottivat* lunastusta.

38. Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.

38. Ja tämä tuli myös sillä hetkellä sijhen ja cunnioidzi HERra ja puhui hänestä caikille cuin wapautta Jerusalemis odotit.

38. Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/ ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/ iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit. (Ja myös tämä sama sillä hetkellä siihen tuli/ ja kunnioitsi HERRAA/ ja puhui hänestä kaikille/ jotka wapautta Jerusalemista odotit.)

38 καὶ αὕτη αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἐπιστᾶσα ἀνθωμολογεῖτο τῷ Κυρίῳ καὶ ἐλάλει περὶ αὐτοῦ πᾶσι τοῖς προσδεχομένοις λύτρωσιν ἐν Ἱερουσαλήμ. ( κaὶ aὕti aὐtῖ tῖ ὅrᾳ ẻpιstãsa ἀnthomοlοgeῖtο tỡ Κurίǫ κaὶ ẻláleι perὶ aὐtοȗ pãsι tοῖs prοsdechοménοιs lútrosιn ẻn Ἱerοusalím. )

και αυτη αυτη τη ωρα επιστασα ανθωμολογειτο τω κυριω και ελαλει περι αυτου πασιν τοις προσδεχομενοις λυτρωσιν εν ιερουσαλημ 38 (kai afti afti ti ora epistasa anthomologeito to kurio kai elalei peri aftou pasin tois prosdechomenois lutrosin en ierousalim)

38 And having stood up in that same hour, she was fully-professing the Lord and was speaking concerning him to all those who were waiting for the redemption in Jerusalem. {Mat 2:19-23 & Luk 2:39b Egypt & Nazareth 4 BC.}

38. And she coming in that instant gave thanks likewise unto the Lord, and spake of him to all them that looked for redemption in Jerusalem.

38. Die trat auch hinzu zu derselben Stunde und pries den HERRN und redete von ihm zu allen, die da auf die Erlösung zu Jerusalem warteten.

38. Y esta sobreviniendo en la misma hora, juntamente daba alabanzas al Señor, y hablaba de él a todos los que esperaban la redención en Jerusalem.

38 И она в то время, подойдя, славила Господа и говорила о Нем всем, ожидавшим избавления в Иерусалиме.

39 Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39 Täytettyään kaiken Herran lain mukaan he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39. Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.

39. Ja sijttecuin he olit caicki tehnet HERran Lain jälken palaisit he Galilean heidän Caupungins Nazaretijn.

39. Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/ palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin. (Ja sitten kuin he olit kaikki täyttänyt HERRAN lain jälkeen/ palasit he Galileaan heidän kaupunkiinsa Nazaretiin.)

39 Καὶ ὡς ἐτέλεσαν πάντα τὰ κατὰ τὸν νόμον Κυρίου, ὑπέστρεψαν εἰς τὴν Γαλιλαίαν εἰς πόλιν ἑαυτῶν Ναζαρέτ. ( Κaὶ ὁs ẻtélesan pánta tà κatà tὸn nόmοn Κurίοu, ὑpéstrepsan eἰs tìn Galιlaίan eἰs pόlιn ἑautõn Νadzarét. )

και ως ετελεσαν απαντα τα κατα τον νομον κυριου υπεστρεψαν εις την γαλιλαιαν εις την πολιν αυτων {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } 39 (kai os etelesan apanta ta kata ton nomon kuriou upestrepsan eis tin galilaian eis tin polin afton {VAR: nazaret } {VAR: nazareth })

39 And as they (had) completed all things which were according to the Law of the Lord, they returned into Galilee, to their own city Nazareth. {Luk 2:40-52 Nazareth and Jerusalem 7 or 8 AD.}

39. And when they had performed all things according to the law of the Lord, they returned into Galilee, to their own city Nazareth.

39. Und da sie alles vollendet hatten nach dem Gesetz des HERRN, kehrten sie wieder nach Galiläa zu ihrer Stadt Nazareth.

39. Mas como cumplieron todas las cosas según la ley del Señor, se volvieron a Galilea, a su ciudad de Nazaret.

39 И когда они совершили все по закону Господню, возвратились в Галилею, в город свой Назарет.

40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

40 Ja pienokainen kasvoi ja vahvistui (hengessä), ollen täynnä viisautta, ja Jumalan armo oli Hänen päällään.

40. Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.

40. Mutta lapsi caswoi ja wahwistui Henges ja täytettin wijsaudella ja Jumalan armo oli hänen cansans.

40. Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/ ia teutettin wijsaudhella/ ia JUMALAN armo oli henen cansans. (Mutta piltti ylös kaswoi ja wahwistui Hengessä/ ja täytettiin wiisaudella/ ja JUMALAN armo oli hänen kanssansa.)

40 Τὸ δὲ παιδίον ηὔξανε καὶ ἐκραταιοῦτο πνεύματι πληρούμενον σοφίας, καὶ χάρις Θεοῦ ἦν ἐπ’ αὐτό. ( Τὸ dè paιdίοn iὔksane κaὶ ẻκrataιοȗtο pneúmatι plirοúmenοn sοfίas, κaὶ chárιs Theοȗ ἶn ẻp’ aὐtό. )

το δε παιδιον ηυξανεν και εκραταιουτο πνευματι πληρουμενον σοφιας και χαρις θεου ην επ αυτο 40 (to de paidion ifxanen kai ekrataiouto pnebmati pliroumenon sofias kai charis theou in ep afto)

40 Now the child was growing and becoming-powerful in spirit, being filled with wisdom, and the favor of God was upon him.

40. And the child grew, and waxed strong in spirit, filled with wisdom: and the grace of God was upon him.

40. Aber das Kind wuchs und ward stark im Geist, voller Weisheit, und Gottes Gnade war bei ihm.

40. Y el niño crecía, y era confortado en espíritu, y henchíase de sabiduría; y la gracia de Dios era sobre él.

40 Младенец же возрастал и укреплялся духом, исполняясь премудрости, и благодать Божия была на Нем.

41 Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41 Hänen vanhempansa vaelsivat vuosittain Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41. Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.

41. JA hänen wanhemmans waelsit joca wuosi Pääsiäis juhlalle Jerusalemijn:

41. Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/ (Ja hänen wanhempansa waelsit joka wuosi pääsiäisjuhlalle Jerusalemiin/)

41 Καὶ ἐπορεύοντο οἱ γονεῖς αὐτοῦ κατ’ ἔτος εἰς Ἱερουσαλὴμ τῇ ἑορτῇ τοῦ πάσχα. ( Κaὶ ẻpοreúοntο οἱ gοneῖs aὐtοȗ κat’ ἔtοs eἰs Ἱerοusalìm tῖ ἑοrtῖ tοȗ páscha. )

και επορευοντο οι γονεις αυτου κατ ετος εις ιερουσαλημ τη εορτη του πασχα 41 (kai eporebonto oi goneis aftou kat etos eis ierousalim ti eorti tou pascha)

41 And his parents were traveling every year to Jerusalem to the feast of the Passover.

41. Now his parents went to Jerusalem every year at the feast of the passover.

41. Und seine Eltern gingen alle Jahre gen Jerusalem auf das Osterfest.

41. E iban sus padres todos los años a Jerusalem en la fiesta de la páscua.

41 Каждый год родители Его ходили в Иерусалим на праздник Пасхи.

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he vaelsivat ylös (Jerusalemiin) juhlan tavan mukaan.

42. Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.

42. Ja cuin hän jo caxitoistakymmendä ajastaica wanha oli menit he Jerusalemijn juhlapäiwän tawan jälken:

42. ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/ (ja kuin hän jo oli kaksitoistakymmenen wuotinen ylösmenit he Jerusalemiin juhlapäiwän tawan jälkeen/)

42 καὶ ὅτε ἐγένετο ἐτῶν δώδεκα, ἀναβάντων αὐτῶν εἰς Ἱεροσόλυμα κατὰ τὸ ἔθος τῆς ἑορτῆς ( κaὶ ὅte ẻgénetο ẻtõn dódeκa, ἀnabánton aὐtõn eἰs Ἱerοsόluma κatà tὸ ἔthοs tĩs ἑοrtĩs )

και οτε εγενετο ετων δωδεκα αναβαντων αυτων εις ιεροσολυμα κατα το εθος της εορτης 42 (kai ote egeneto eton dodeka anabanton afton eis ierosoluma kata to ethos tis eortis)

42 And when he became twelve years (old), they went-up to Jerusalem, according to the custom of the feast;

42. And when he was twelve years old, they went up to Jerusalem after the custom of the feast.

42. Und da er zwölf Jahre alt war, gingen sie hinauf gen Jerusalem nach der Gewohnheit des Festes.

42. Y como fué de doce años, ellos subieron a Jerusalem conforme a la costumbre de la fiesta.

42 И когда Он был двенадцати лет, пришли они также по обычаю в Иерусалим на праздник.

43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.

43 Heidän vietettyään päivät loppuun jäi Jeesus-poika Jerusalemiin heidän lähtiessään paluumatkalle, eivätkä *Joosef ja Hänen äitinsä* huomanneet sitä.

43. Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,

43. Ja cuin ne päiwät olit culunet palaisit he cotians ja poicainen Jesus jäi Jerusalemijn jota ei hänen wanhemmans huomannet waan luulit hänen olewan seuras.

43. ia quin peiuet olit teutetyt/ palasit he cotians/ nin Pilti IesuS ieij Jerusalemin/ ia eike homanet henen wanhemans. Waan he lwlit henen oleuan seuras. (ja kuin päiwät olit täytetyt/ palasit he kotiansa/ ja piltti Jesus jäi Jerusalemiin/ ja eikä huomanneet hänen wanhempansa. Waan he luulit hänen olewan seurassa.)

43 καὶ τελειωσάντων τὰς ἡμέρας, ἐν τῷ ὑποστρέφειν αὐτοὺς ὑπέμεινεν Ἰησοῦς ὁ παῖς ἐν Ἱερουσαλήμ, καὶ οὐκ ἔγνω Ἰωσὴφ καὶ  ἡ μήτηρ αὐτοῦ. ( κaὶ teleιosánton tàs ἱméras, ẻn tỡ ὑpοstréfeιn aὐtοὐs ὑpémeιnen Ἰisοȗs ὁ paῖs ẻn Ἱerοusalím, κaὶ οὐκ ἔgno Ἰosìf κaὶ ἱ mítir aὐtοȗ. )

και τελειωσαντων τας ημερας εν τω υποστρεφειν αυτους υπεμεινεν ιησους ο παις εν ιερουσαλημ και ουκ εγνω ιωσηφ και η μητηρ αυτου 43 (kai teleiosanton tas imeras en to upostrefein aftous upemeinen iisous o pais en ierousalim kai ouk egno iosif kai i mitir aftou)

43 and having completed the days, while* they were returning, the boy Jesus remained back in Jerusalem, and Joseph and his mother did not know (it).

43. And when they had fulfilled the days, as they returned, the child Jesus tarried behind in Jerusalem; and Joseph and his mother knew not of it.

43. Und da die Tage vollendet waren und sie wieder nach Hause gingen, blieb das Kind Jesus zu Jerusalem, und seine Eltern wußten's nicht.

43. Y acabados los dias, volviendo ellos, se quedó el niño Jesús en Jerusalem, sin saberlo José y su madre.

43 Когда же, по окончании дней праздника , возвращались, остался Отрок Иисус в Иерусалиме; и не заметили тогоИосиф и Матерь Его,

44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;

44 Arvellen Hänen olevan matkaseurueessa he kulkivat päivänmatkan ja etsivät Häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

44. Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.

44. Ja he käwit yhden päiwäcunnan ja edzeit händä langoins ja tuttawains seas.

44. Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/ ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan. (Ja edeskäwit yhden päiwäkunnan/ ja etsit häntä lankojens ja tuttawains sekaan.)

44 νομίσαντες δὲ αὐτὸν ἐν τῇ συνοδίᾳ εἶναι ἦλθον ἡμέρας ὁδὸν καὶ ἀνεζήτουν αὐτὸν ἐν τοῖς συγγενέσι καὶ τοῖς γνωστοῖς· ( nοmίsantes dè aὐtὸn ẻn tῖ sunοdίᾳ eἶnaι ἶlthοn ἱméras ὁdὸn κaὶ ἀnedzítοun aὐtὸn ẻn tοῖs suggenésι κaὶ tοῖs gnostοῖs: )

νομισαντες δε αυτον εν τη συνοδια ειναι ηλθον ημερας οδον και ανεζητουν αυτον εν τοις συγγενεσιν και εν τοις γνωστοις 44 (nomisantes de afton en ti sunodia einai ilthon imeras odon kai anezitoun afton en tois sungenesin kai en tois gnostois)

44 But having supposed him to be in the caravan, they went a day’s journey, and they were seeking him among their relatives and among their acquaintances.

44. But they, supposing him to have been in the company, went a day's journey; and they sought him among their kinsfolk and acquaintance.

44. Sie meinten aber, er wäre unter den Gefährten, und kamen eine Tagereise weit und suchten ihn unter den Gefreunden und Bekannten.

44. Y pensando que estaba en la compañía, anduvieron camino de un día; y le buscaban entre los parientes, y entre los conocidos.

44 но думали, что Он идет с другими. Пройдя же дневной путь, стали искать Его между родственниками и знакомыми

45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.

45 Kun eivät löytäneet (Häntä), he palasivat Jerusalemiin Häntä etsimään.

45. Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.

45. Ja cuin ei he händä löytänet palaisit he Jerusalemijn händä edzimän.

45. Ja quin ei he hende leuteneet/ palasit he Jerusalemin ia etzit hende. (Ja kuin ei he häntä löytäneet/ palasit he Jerusalemiin ja etsit häntä.)

45 καὶ μὴ εὑρόντες αὐτόν ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλὴμ ζητοῦντες αὐτόν. ( κaὶ mì eὑrόntes aὐtόn ὑpéstrepsan eἰs Ἱerοusalìm dzitοȗntes aὐtόn. )

και μη ευροντες αυτον υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ ζητουντες αυτον 45 (kai mi ebrontes afton upestrepsan eis ierousalim zitountes afton)

45 And having not found him, they returned to Jerusalem, seeking after him.

45. And when they found him not, they turned back again to Jerusalem, seeking him.

45. Und da sie ihn nicht fanden, gingen sie wiederum gen Jerusalem und suchten ihn.

45. Y como no le hallasen, volvieron a Jerusalem, buscándole.

45 и, не найдя Его, возвратились в Иерусалим, ища Его.

46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.

46 Kolmen päivän kuluttua he löysivät Hänet pyhäköstä istumassa opettajain keskellä, ja Hän kuunteli heitä ja kyseli heiltä.

46. Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.

46. Ja tapahtui colmannen päiwän perästä että he löysit hänen istuwan Templis opettajain keskellä cuuldelewan heitä ja kysywän heille.

46. Ja se tapachtui/ colmanen peiuen peräst/ leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/ cwldeleuan heite/ ia kysyuen heille. (Ja se tapahtui/ kolmannen päiwän perästä/ löydit he hänen templissä istuwan opettajaiden keskellä/ kuuntelewan heitä/ ja kysywän heille.)

46 καὶ ἐγένετο μεθ’ ἡμέρας τρεῖς εὗρον αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ καθεζόμενον ἐν μέσῳ τῶν διδασκάλων καὶ ἀκούοντα αὐτῶν καὶ ἐπερωτῶντα αὐτούς· ( κaὶ ẻgénetο meth’ ἱméras treῖs eὗrοn aὐtὸn ẻn tỡ ἱerỡ κathedzόmenοn ẻn mésǫ tõn dιdasκálon κaὶ ἀκοúοnta aὐtõn κaὶ ẻperotõnta aὐtοús: )

και εγενετο μεθ ημερας τρεις ευρον αυτον εν τω ιερω καθεζομενον εν μεσω των διδασκαλων και ακουοντα αυτων και επερωτωντα αυτους 46 (kai egeneto meth imeras treis ebron afton en to iero kathezomenon en meso ton didaskalon kai akouonta afton kai eperotonta aftous)

46 And it happened, after three days they found him in the temple, sitting in the midst of the teachers, both hearing them and asking them (questions).

46. And it came to pass, that after three days they found him in the temple, sitting in the midst of the doctors, both hearing them, and asking them questions.

46. Und es begab sich, nach drei Tagen fanden sie ihn im Tempel sitzen mitten unter den Lehrern, wie er ihnen zuhörte und sie fragte.

46. Y aconteció, que tres dias después le hallaron en el templo, sentado en medio de los doctores, oyéndoles, y preguntándoles.

46 Через три дня нашли Его в храме, сидящего посреди учителей, слушающего их и спрашивающего их;

47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47 Kaikki Häntä kuuntelevat ihmettelivät Hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.

47. Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47. Ja caicki jotca hänen cuulit hämmästyit hänen ymmärrystäns ja wastaustans.

47. Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens. (Ja kaikki jotka hänen kuulit hämmästyit ylitse hänen ymmärryksensä ja wastauksensa.)

47 ἐξίσταντο δὲ πάντες οἱ ἀκούοντες αὐτοῦ ἐπὶ τῇ συνέσει καὶ ταῖς ἀποκρίσεσιν αὐτοῦ. ( ẻksίstantο dè pántes οἱ ἀκοúοntes aὐtοȗ ẻpὶ tῖ sunéseι κaὶ taῖs ἀpοκrίsesιn aὐtοȗ. )

εξισταντο δε παντες οι ακουοντες αυτου επι τη συνεσει και ταις αποκρισεσιν αυτου 47 (existanto de pantes oi akouontes aftou epi ti sunesei kai tais apokrisesin aftou)

47 Now all who heard him were astonished at his intelligence and his answers.

47. And all that heard him were astonished at his understanding and answers.

47. Und alle, die ihm zuhörten, verwunderten sich seines Verstandes und seiner Antworten.

47. Y todos los que le oían, estaban fuera de sí por su entendimiento y respuestas.

47 все слушавшие Его дивились разуму и ответам Его.

48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48 Hänet nähdessään *Hänen vanhempansa* hämmästyivät ja Hänen äitinsä sanoi Hänelle: "Lapsi, miksi olet meille näin tehnyt? Katso, isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48. Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.

48. Ja cuin he hänen näit nijn he ihmettelit ja hänen Äitins sanoi hänelle: Poican mixis meille näin teit? cadzo sinun Isäs ja minä olemma murehtien edzinet sinua.

48. Ja quin he henen neit ihmettelit he/ Ja sanoi henen Eitins henelle/ Poican/ Mixi sine meille neijn teit? Catzo/ sinun Ises ia mine olem murehtien etzinyet sinua. (Ja kuin he hänen näit ihmettelit he/ Ja sanoi hänen äitinsä hänelle/ Poikani/ Miksi sinä meille näin teit? Katso/ sinun isäsi ja minä olen murehtien etsineet sinua.)

48 καὶ ἰδόντες αὐτὸν ἐξεπλάγησαν, καὶ πρὸς αὐτὸν ἡ μήτηρ αὐτοῦ εἶπε· Τέκνον, τί ἐποίησας ἡμῖν οὕτως; ἰδοὺ ὁ πατήρ σου κἀγὼ ὀδυνώμενοι ἐζητοῦμέν σε. ( κaὶ ἰdόntes aὐtὸn ẻkseplágisan, κaὶ prὸs aὐtὸn ἱ mítir aὐtοȗ eἶpe: Τéκnοn, tί ẻpοίisas ἱmῖn οὕtos; ἰdοὐ ὁ patír sοu κἀgὸ ὀdunómenοι ẻdzitοȗmén se. )

και ιδοντες αυτον εξεπλαγησαν και προς αυτον η μητηρ αυτου ειπεν τεκνον τι εποιησας ημιν ουτως ιδου ο πατηρ σου καγω οδυνωμενοι εζητουμεν σε 48 (kai idontes afton exeplagisan kai pros afton i mitir aftou eipen teknon ti epoiisas imin outos idou o patir sou kago odunomenoi ezitoumen se)

48 And (after) they saw him, they were astounded, and his mother said to him, Child, why did you do so to us? Behold, your father and I were seeking you, sorrowing.

48. And when they saw him, they were amazed: and his mother said unto him, Son, why hast thou thus dealt with us? behold, thy father and I have sought thee sorrowing.

48. Und da sie ihn sahen, entsetzten sie sich. Seine Mutter aber sprach zu ihm: Mein Sohn, warum hast du uns das getan? Siehe, dein Vater und ich haben dich mit Schmerzen gesucht.

48. Y como le vieron, se espantaron; y le dijo su madre: Hijo, ¿por qué nos has hecho así? He aquí, tu padre y yo te hemos buscado con dolor.

48 И, увидев Его, удивились; и Матерь Его сказала Ему: Чадо! что Ты сделал с нами? Вот, отец Твой и Я с великою скорбью искали Тебя.

49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"

49 Hän sanoi heille: "Mitä minua olette etsineet? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla niissä, mitkä Isäni ovat?"

49. Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?

49. Ja hän sanoi heille: mitästä te minua idzitte? Ettäkö tiennet että minun pitä nijsä oleman jotca minun Isäni owat?

49. Ja hen sanoi heiden tyge's/ Mite se on ette te etzitte minua? Ettekö te tietenyet ette minun pite nijse oleman/ iotca minun Iseni ouat? (Ja hän sanoi heidän tykönsä/ Mitä se on että te etsitte minua? Ettekö te tietäneet että minun pitää niissä oleman/ jotka minun Isäni owat?)

49 καὶ εἶπεν πρὸς αὐτούς· Τί ὅτι ἐζητεῖτέ με; οὐκ ᾔδειτε ὅτι ἐν τοῖς τοῦ πατρός μου δεῖ εἶναί με; ( κaὶ eἶpen prὸs aὐtοús: Τί ὅtι ẻdziteῖté me; οὐκ ᾔdeιte ὅtι ẻn tοῖs tοȗ patrόs mοu deῖ eἶnaί me; )

και ειπεν προς αυτους τι οτι εζητειτε με ουκ ηδειτε οτι εν τοις του πατρος μου δει ειναι με 49 (kai eipen pros aftous ti oti eziteite me ouk ideite oti en tois tou patros mou dei einai me)

49 And he said to them, Why (is it) that you° were seeking me? Did you° not know it is essential (for) me to be in the things of my father?</J>

49. And he said unto them, How is it that ye sought me wist ye not that I must be about my Father's business

49. Und er sprach zu ihnen: Was ist's, daß ihr mich gesucht habt? Wisset ihr nicht, daß ich sein muß in dem, das meines Vaters ist?

49. Entónces él les dice: ¿Qué hay? ¿por qué me buscabais? ¿No sabíais que en los negocios que son de mi Padre me conviene estar?

49 Он сказал им: зачем было вам искать Меня? или вы не знали, что Мне должно быть в том, что принадлежит Отцу Моему?

50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.

50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka Hän heille puhui.

50. Ja ei he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille sanoi.

50. Ja ei he ymmärtänet sitä sana cuin hän heille sanoi.

50. Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui. (Ja eiwät he ymmärtäneet sitä sanaa jonka hän heille puhui.)

50 καὶ αὐτοὶ οὐ συνῆκαν τὸ ῥῆμα ὃ ἐλάλησεν αὐτοῖς. ( κaὶ aὐtοὶ οὐ sunĩκan tὸ ŕĩma ὃ ẻlálisen aὐtοῖs. )

και αυτοι ου συνηκαν το ρημα ο ελαλησεν αυτοις 50 (kai aftoi ou sunikan to rima o elalisen aftois)

50 And they did not understand the declaration which he spoke to them.

50. And they understood not the saying which he spake unto them.

50. Und sie verstanden das Wort nicht, das er mit ihnen redete.

50. Mas ellos no entendieron las palabras que les habló.

50 Но они не поняли сказанных Им слов.

51 Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

51 Niin Hän kulki alas heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja Hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

51. Ja hän meni alas heidän kanssansa ja tuli Natsaretiin, ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämeensä.

51. Ja hän meni alas heidän cansans ja tuli Nazarethijn ja oli heille alammainen. Mutta hänen äitins kätki caicki nämät sanat sydämehens.

51. Ja hen alasmeni heiden cansans/ ia tuli Nazarettin/ ia oli heille alamaine'. Mutta henen Eitins ketki caiki nämet sanat sydhemehens. (Ja hän alas meni heidän kanssansa/ ja tuli Nazaretiin/ ja oli heille alamainen. Mutta hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämehensä.)

51 καὶ κατέβη μετ’ αὐτῶν καὶ ἦλθεν εἰς Ναζαρέτ, καὶ ἦν ὑποτασσόμενος αὐτοῖς. καὶ ἡ μήτηρ αὐτοῦ διετήρει πάντα τὰ ῥήματα ταῦτα ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτῆς. ( κaὶ κatébi met’ aὐtõn κaὶ ἶlthen eἰs Νadzarét, κaὶ ἶn ὑpοtassόmenοs aὐtοῖs. κaὶ ἱ mítir aὐtοȗ dιetíreι pánta tà ŕímata taȗta ẻn tῖ κardίᾳ aὐtĩs. )

και κατεβη μετ αυτων και ηλθεν εις {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } και ην υποτασσομενος αυτοις και η μητηρ αυτου διετηρει παντα τα ρηματα ταυτα εν τη καρδια αυτης 51 (kai katebi met afton kai ilthen eis {VAR: nazaret } {VAR: nazareth } kai in upotassomenos aftois kai i mitir aftou dietirei panta ta rimata tafta en ti kardia aftis)

51 And he went-down with them, and came to Nazareth, and he was being subject to them and his mother was keeping all these words in her heart.

51. And he went down with them, and came to Nazareth, and was subject unto them: but his mother kept all these sayings in her heart.

51. Und er ging mit ihnen hinab und kam gen Nazareth und war ihnen untertan. Und seine Mutter behielt alle diese Worte in ihrem Herzen.

51. Y descendió con ellos, y vino a Nazaret, y estaba sujeto a ellos. Y su madre guardaba todas estas cosas en su corazón.

51 И Он пошел с ними и пришел в Назарет; и был в повиновении у них. И Матерь Его сохраняла все слова сии в сердце Своем.

52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52 Mutta Jeesus varttui viisaudessa ja kasvussa* ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52. Ja Jesus menestyi viisaudessa ja ijässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52. Ja Jesus menestyi wijsaudes ja ijäs ja armos Jumalan ja ihmisten edesä.

52. Ja IesuS menestui wisaudhes/ ia ijes/ ia Armos JUMALAN ia Inhimisten edes. (Ja Jesus menestyi wiisaudessa/ ja ijässä/ ja armossa JUMALAN ja ihmisten edessä.)

52 Καὶ Ἰησοῦς προέκοπτε σοφίᾳ καὶ ἡλικίᾳ καὶ χάριτι παρὰ Θεῷ καὶ ἀνθρώποις. ( Κaὶ Ἰisοȗs prοéκοpte sοfίᾳ κaὶ ἱlικίᾳ κaὶ chárιtι parà Theỡ κaὶ ἀnthrópοιs. )

και ιησους προεκοπτεν σοφια και ηλικια και χαριτι παρα θεω και ανθρωποις 52 (kai iisous proekopten sofia kai ilikia kai chariti para theo kai anthropois)

52 And Jesus was progressing in wisdom and stature, and in favor with God and men.

52. And Jesus increased in wisdom and stature, and in favour with God and man.

52. Und Jesus nahm zu an Weisheit, Alter und Gnade bei Gott und den Menschen.

52. Y Jesús crecía en sabiduría, y en estatura, y en favor acerca de Dios y de los hombres.

52 Иисус же преуспевал в премудрости и возрасте и в любви у Бога и человеков.