2 luku

Jaakob neuvoo, ettei saa katsoa henkilöön 1 – 7, vaan että tulee osoittaa rakkautta kaikkia kohtaan ja noudattaa kaikkia Herran käskyjä 8 – 13; sekä näyttää, että usko ilman tekoja on kuollut 14 – 26.

1 Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.

1 Veljeni, *älkää omistako kirkastetun Herramme Kristuksen uskoa niin, että katsotte henkilöön.

1. Rakkaat veljeni, älkäät muodonkatsomisessa pitäkö uskoa kunnian Herran Jesuksen Kristuksen päälle.

1. RAckat weljeni älkät sitä sixi pitäkö että usco Jesuxen Christuxen meidän HERran päälle cunnialisuteen taita muodon cadzomist kärsiä.

1. RAckat Welieni/ Elket site sixi pitekö/ ette Usko IesuSEN CHRISTUSEn meidhe' HErran päle Cunnialisuteen taitapi Inhimisten modhon catzomisen kersie. (Rakkaat weljeni/ Älkäät sitä siksi pitäkö/ että usko Jesuksen KRISTUKSEN meidän Herran päälle kunniallisuuteen taitaapi ihmisten muodon katsomisen kärsiä.)

1. Ἀδελφοί μου, μὴ ἐν προσωποληψίαις ἔχετε τὴν πίστιν τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ τῆς δόξης.

1. αδελφοι μου μη εν προσωποληψιαις εχετε την πιστιν του κυριου ημων ιησου χριστου της δοξης 1. adelfoi moυ me en prosopolepsiais echete ten pistin toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ tes dokses

1 My brethren, do° not have the faith of our Lord Jesus Christ, (the Lord) of glory, in favoritism.

1. My brethren, have not the faith of our Lord Jesus Christ, the Lord of glory, with respect of persons.

1. Liebe Brüder, haltet nicht dafür, daß der Glaube an Jesum Christum, unsern HERRN der Herrlichkeit, Ansehung der Person leide.

1. HERMANOS míos, no tengáis la fé de nuestro Señor Jesu Cristo glorioso en acepción de personas.

1 Братия мои! имейте веру в Иисуса Христа нашего Господа славы, не взирая на лица.

2 Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,

2 Sillä jos kokoukseenne tulee loistavapukuinen mies kultasormus sormessaan, mutta tulee myös köyhä likaisissa vaatteissa,

2. Sillä jos teidän seurakuntaanne tulis joku mies, kantain kultasormusta, ja kiiltävällä vaatteella puetettu; ja tulis myös köyhä ryysyllä,

2. Sillä jos teidän Seuracundaan tulis jocu mies candain culdasormusta ja kijldäwällä waattella puetettu.

2. Sille ios teiden Seuracunnan siseltulis iocu Mies cantadhen Culta Sormusta/ ia kijldeuelle watelle puetettu. (Sillä jos teidän seurakunnan sisälle tulisi joku mies kantaen kultasormusta/ ja kiiltäwällä waatteelle puetettu.)

2. ἐὰν γὰρ εἰσέλθῃ εἰς τὴν συναγωγὴν ὑμῶν ἀνὴρ χρυσοδακτύλιος ἐν ἐσθῆτι λαμπρᾷ, εἰσέλθῃ δὲ καὶ πτωχὸς ἐν ῥυπαρᾷ ἐσθῆτι,

2. εαν γαρ εισελθη εις την συναγωγην υμων ανηρ χρυσοδακτυλιος εν εσθητι λαμπρα εισελθη δε και πτωχος εν ρυπαρα εσθητι 2. ean gar eiselthe eis ten sυnagogen υmon aner chrυsodaktυlios en estheti lampra eiselthe de kai ptochos en rυpara estheti

2 For* if a man should enter into your° congregation (with) a gold ring, in bright apparel and (if) a poor (person) in filthy apparel also should enter,

2. For if there come unto your assembly a man with a gold ring, in goodly apparel, and there come in also a poor man in vile raiment;

2. Denn so in eure Versammlung käme ein Mann mit einem goldenen Ringe und mit einem herrlichen Kleide, es käme aber auch ein Armer in einem unsauberen Kleide,

2. Porque si en vuestra congregación entra algún varón, que trae anillo de oro, vestido de preciosa ropa, y también entra un pobre vestido de vestidura vil,

2 Ибо, если в собрание ваше войдет человек с золотым перстнем, в богатой одежде, войдет же и бедный в скудной одежде,

3 ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen",

3 ja te katsotte sen puoleen, joka kantaa loistavaa pukua ja sanotte (hänelle): "istu sinä tähän mukavasti" ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa" tai: "Istu tähän alas jalkajakkarani viereen,"

3. Ja te katsoisitte sitä, joka kiiltävissä vaatteissa on, ja sanoisitte hänelle: istu tässä hyvästi; ja sille köyhälle sanoisitte: seiso sinä siellä, taikka istu tässä minun jaloissani:

3. Ja tulis yxi köyhä ryysyllä ja te cadzoisitta sitä joca kijldäwis waatteis on ja sanoisitta hänelle: istu täsä hywästi. Ja sille köyhälle sanoisitta: seiso sinä siellä taicka istu täsä minun jalgoisani.

3. Nijn tulis mös siselle yxi Kieuhä Rysylle/ ia te catzoisitta hene' polens ioca kijldeuet Waatet candapi/ ia sanoisitta henelle/ Istu Sine tesse hyuesti. Ja sille Kieuhelle sanoisitta/ seiso Sine sielle/ taicka jstu tesse minun Jalghoisani. (Niin tulisi myös sisälle yksi köyhä ryysylle/ ja te katsoisitte hänen puoleensa joka kiiltäwät waatteet kantaapi/ ja sanoisitte hänelle/ Istu sinä tässä hywästi. Ja sille köyhälle sanoisitte/ seiso sinä siellä/ taikka istu tässä minun jaloissani.)

3. καὶ ἐπιβλέψητε ἐπὶ τὸν φοροῦντα τὴν ἐσθῆτα τὴν λαμπρὰν καὶ εἴπητε αὐτῷ, σὺ κάθου ὧδε καλῶς, καὶ τῷ πτωχῷ εἴπητε, σὺ στῆθι ἐκεῖ ἢ κάθου ὧδε ὑπὸ τὸ ὑποπόδιόν μου,

3. και επιβλεψητε επι τον φορουντα την εσθητα την λαμπραν και ειπητε αυτω συ καθου ωδε καλως και τω πτωχω ειπητε συ στηθι εκει η καθου ωδε υπο το υποποδιον μου 3. kai epiβlepsete epi ton foroυnta ten estheta ten lampran kai eipete aυto sυ kathoυ ode kalos kai to ptocho eipete sυ stethi ekei e kathoυ ode υpo to υpopodion moυ

3 you° might look upon the one who is wearing the bright apparel and might say to him, Sit here; good; and you° might say to the poor (person), Stand there or sit here under my footstool.

3. And ye have respect to him that weareth the gay clothing, and say unto him, Sit thou here in a good place; and say to the poor, Stand thou there, or sit here under my footstool:

3. und ihr sähet auf den, der das herrliche Kleid trägt, und sprächet zu ihm: Setze du dich her aufs beste! und sprächet zu dem Armen: Stehe du dort! oder setze dich her zu meinen Füßen!

3. Y pusiereis los ojos en el que trae la vestidura preciosa, y le dijereis: Tú asiéntate aquí honoríficamente; y dijereis al pobre: Estáte tú allí en pié; o, siéntate aquí debajo del estrado de mis piés:

3 и вы, смотря на одетого в богатую одежду, скажете ему: тебе хорошо сесть здесь, а бедному скажете: ты стань там, или садись здесь, у ног моих, –

4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?

4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareja?

4. Niin ette sitä oikein ajattele, vaan te tulette tuomariksi ja teette pahan eroituksen.

4. Nijn et te sitä oikein ajattele waan te tulette Duomarixi ja teette pahan eroituxen.

4. Ja eipe te site Oikein aiattele/ Waan te tuletta Domarixi/ ia teette pahan eroituxen. (Ja eipä te sitä oikein ajattele/ Waan te tulette tuomariksi/ ja teette pahan eroituksen.)

4. καὶ οὐ διεκρίθητε ἐν ἑαυτοῖς καὶ ἐγένεσθε κριταὶ διαλογισμῶν πονηρῶν;

4. και ου διεκριθητε εν εαυτοις και εγενεσθε κριται διαλογισμων πονηρων 4. kai oυ diekrithete en eaυtois kai egenesthe kritai dialogismon poneron

4 And did you° not discern among yourselves and (then) became judges from evil reasonings?

4. Are ye not then partial in yourselves, and are become judges of evil thoughts?

4. ist's recht, daß ihr solchen Unterschied bei euch selbst macht und richtet nach argen Gedanken?

4. ¿Vosotros, no hacéis ciertamente distinción dentro de vosotros mismos, y sois hechos jueces de pensamientos malos?

4 то не пересуживаете ли вы в себе и не становитесь лисудьями с худыми мыслями?

5 Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?

5 Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut *tämän maailman* köyhiä olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka Hän on luvannut niille, jotka Häntä rakastavat?

5. Kuulkaat, rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tämän maailman köyhiä valinnut, jotka uskossa rikkaat ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hän lupasi niille, jotka häntä rakastavat?

5. Cuulcat rackat weljeni eikö Jumala ole tämän mailman köyhiä walinnut jotca uscosa rickat ja waldacunnan perilliset owat jonga hän nijlle lupais joilda hän racastetan?

5. Cwlcatta minun rackat Welieni/ eikö Jumala ole wlosualinut temen Mailman Kieuhie iotca Uskosa rickat ouat/ ia Waldakunnan periliset/ ionga hen lupasi nijlle ioilda hen racastetan? (Kuulkaatte minun rakkaat weljeni/ eikö Jumala ole ulos walinnut tämän maailman köyhiä jotka uskossa rikkaat owat/ ja waltakunnan perilliset/ jonka hän lupasi niille joilta hän rakastetaan?)

5. Ἀκούσατε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί. οὐχ ὁ Θεὸς ἐξελέξατο τοὺς πτωχοὺς τοῦ κόσμου πλουσίους ἐν πίστει καὶ κληρονόμους τῆς βασιλείας ἧς ἐπηγγείλατο τοῖς ἀγαπῶσιν αὐτόν;

5. ακουσατε αδελφοι μου αγαπητοι ουχ ο θεος εξελεξατο τους πτωχους του κοσμου τουτου πλουσιους εν πιστει και κληρονομους της βασιλειας ης επηγγειλατο τοις αγαπωσιν αυτον 5. akoυsate adelfoi moυ agapetoi oυch o theos ekseleksato toυs ptochoυs toυ kosmoυ toυtoυ ploυsioυs en pistei kai kleronomoυs tes βasileias es epeggeilato tois agaposin aυton

5 Listen°, my beloved brethren. Did God not choose the poor of the world (to be) rich in faith and heirs of the kingdom which he promised to those who love* him?

5. Hearken, my beloved brethren, Hath not God chosen the poor of this world rich in faith, and heirs of the kingdom which he hath promised to them that love him?

5. Höret zu, meine lieben Brüder! Hat nicht Gott erwählt die Armen auf dieser Welt, die am Glauben reich sind und Erben des Reichs, welches er verheißen hat denen, die ihn liebhaben?

5. Hermanos míos amados, oid: ¿No ha elegido Dios los pobres de este mundo, que sean ricos en fé, y herederos del reino que ha prometido a los que le aman?

5 Послушайте, братия мои возлюбленные: не бедных ли мира избрал Бог быть богатыми верою и наследниками Царствия, которое Он обещал любящим Его?

6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen?

6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö rikkaat sorra teitä ja vedä teitä tuomioistuinten eteen?

6. Mutta te olette häväisseet köyhän. Eikö rikkaat ole väkivaltaiset teitä polkemaan ja vetämään teitä oikeuden eteen?

6. Mutta te oletta häwäisnet köyhän. Eikö rickat ole wäkiwallaiset wetämän teitä oikeuden eteen?

6. Mutta te oletta sen Keuhen heueisnyet. Eikö ne Rickat wäkiwalda teidhen wastan pruca ia wedhe teite Oikeudhen eten? (Mutta te olette sen köyhän häwäisseet. Eikö ne rikkaat wäkiwaltaa teidän wastaan pruukaa ja wedä teitä oikeuden eteen?)

6. ὑμεῖς δὲ ἠτιμάσατε τὸν πτωχόν. οὐχ οἱ πλούσιοι καταδυναστεύουσιν ὑμῶν, καὶ αὐτοὶ ἕλκουσιν ὑμᾶς εἰς κριτήρια;

6. υμεις δε ητιμασατε τον πτωχον ουχ οι πλουσιοι καταδυναστευουσιν υμων και αυτοι ελκουσιν υμας εις κριτηρια 6. υmeis de etimasate ton ptochon oυch oi ploυsioi katadυnasteυoυsin υmon kai aυtoi elkoυsin υmas eis kriteria

6 But you° dishonored the poor. Are the rich not oppressing you°? And are they themselves (not) dragging you° into (the) courts?

6. But ye have despised the poor. Do not rich men oppress you, and draw you before the judgment seats?

6. Ihr aber habt dem Armen Unehre getan. Sind nicht die Reichen die, die Gewalt an euch üben und ziehen euch vor Gericht?

6. Mas vosotros habéis afrentado al pobre. ¿Los ricos no os oprimen con tiranía, y ellos mismos os arrastran a los juzgados?

6 А вы презрели бедного. Не богатые ли притесняют вас, и не они ли влекут вас в суды?

7 Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?

7 Eivätkö he pilkkaa sitä jaloa nimeä, *jonka mukaan teidät on nimitetty*?

7. Eikö he pilkkaa sitä hyvää nimeä, josta te nimitetyt olette?

7. Eikö he puhu pahoin sijtä hywästäkän nimestä josta te nimitetyt oletta?

7. Eikö he mös pahasti puhu sijte hyueste Nimeste/ ioista te nimitetut oletta? (Eikö he myös pahasti puhu siitä hywästä nimestä/ joista te nimitetyt olette?)

7. οὐκ αὐτοὶ βλασφημοῦσι τὸ καλὸν ὄνομα τὸ ἐπικληθὲν ἐφ’ ὑμᾶς;

7. ουκ αυτοι βλασφημουσιν το καλον ονομα το επικληθεν εφ υμας 7. oυk aυtoi βlasfemoυsin to kalon onoma to epiklethen ef υmas

7 Are they not blaspheming the good name, the one which was surnamed upon you°? {Act 11:26}

7. Do not they blaspheme that worthy name by the which ye are called?

7. Verlästern sie nicht den guten Namen, nach dem ihr genannt seid?

7. ¿No blasfeman ellos el buen nombre que es invocado sobre vosotros?

7 Не они ли бесславят доброе имя, которым вы называетесь?

8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;

8 Jos kuitenkin täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", niin teette hyvin,

8. Jos te kuninkaallisen lain, Raamatun jälkeen, täytätte: rakasta lähimmäistäs niinkuin itsiäs, niin te hyvin teette.

8. Jos te Cuningalisen Lain Ramatun jälken täytätte. Racasta sinun lähimmäistäs nijncuin idziäs ja nijn te hywin teette.

8. Jos te sen Kuningalisen Lain teutette Ramatun ielkin. Racasta sinun Lehimeises ninquin itze sinus/ nin te hyuestiteet/ (Jos te sen kuninkaallisen lain täytätte Raamatun jälkeen. Rakasta sinun lähimmäisesi niinkuin itse sinuasi/ niin te hywästi teet/)

8. εἰ μέντοι νόμον τελεῖτε βασιλικὸν κατὰ τὴν γραφήν, ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν, καλῶς ποιεῖτε·

8. ει μεντοι νομον τελειτε βασιλικον κατα την γραφην αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον καλως ποιειτε 8. ei mentoi nomon teleite βasilikon kata ten grafen agapeseis ton plesion soυ os seaυton kalos poieite

8 Nevertheless, if you° complete the royal law, according to the Scripture, ‘You will love* your neighbor like yourself,’ you° are doing well. {Lev 19:18}

8. If ye fulfil the royal law according to the scripture, Thou shalt love thy neighbour as thyself, ye do well:

8. So ihr das königliche Gesetz erfüllet nach der Schrift: "Liebe deinen Nächsten wie dich selbst," so tut ihr wohl;

8. Si ciertamente vosotros cumplís la ley real conforme a la Escritura, es a saber: Amarás a tu prójimo como a tí mismo; bien hacéis;

8 Если вы исполняете закон царский, по Писанию: возлюбиближнего твоего, как себя самого, – хорошо делаете.

9 mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.

9 mutta jos henkilöön katsotte, teette syntiä, ja laki osoittaa teidät lain rikkojiksi.

9. Mutta jos te ihmisten muotoa katsotte, niin te syntiä teette ja rangaistaan lailta, niinkuin sen rikkojat.

9. Mutta jos te ihmisten muotoa cadzotte nijn te syndiä teette ja rangaistan Lailda nijncuin sen rickojat.

9. Mutta ios te Inhimisten Mooto catzotta/ nin te synditeet/ ia rangaistan Lailda ninquin ylitzekeupeiset. (Mutta jos te ihmisten muotoon katsotte/ niin te syntiä teet/ ja rangaistaan lailta niinkuin ylitsekäywäiset.)

9. εἰ δὲ προσωποληπτεῖτε, ἁμαρτίαν ἐργάζεσθε, ἐλεγχόμενοι ὑπὸ τοῦ νόμου ὡς παραβάται.

9. ει δε προσωποληπτειτε αμαρτιαν εργαζεσθε ελεγχομενοι υπο του νομου ως παραβαται 9. ei de prosopolepteite amartian ergazesthe elegchomenoi υpo toυ nomoυ os paraβatai

9 But if you° are showing-favoritism, you° are working sin, being convicted by the law as transgressors.

9. But if ye have respect to persons, ye commit sin, and are convinced of the law as transgressors.

9. so ihr aber die Person ansehet, tut ihr Sünde und werdet überführt vom Gesetz als Übertreter.

9. Mas si hacéis acepción de personas, cometéis pecado, y sois acusados de la ley como transgresores.

9 Но если поступаете с лицеприятием, то грех делаете, и перед законом оказываетесь преступниками.

10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.

10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhdessä kohtaa, hän on syypää kaikkeen.

10. Sillä jos joku koko lain pitää, ja rikkoo yhdessä, hän on vikapää kaikissa.

10. Sillä jos jocu coco Lain pitä ja ricko yhdes hän on wikapää caikis.

10. Sille ios iocu coco Lain pite/ ia rickopi ydhes/ se on caikista Wicapä. (Sillä jos joku koko lain pitää/ ja rikkoopi yhdessä/ se on kaikista wikapää.)

10. ὅστις γὰρ ὅλον τὸν νόμον τηρήσῃ, πταίσῃ δὲ ἐν ἑνί, γέγονε πάντων ἔνοχος.

10. οστις γαρ ολον τον νομον τηρησει πταισει δε εν ενι γεγονεν παντων ενοχος 10. ostis gar olon ton nomon teresei ptaisei de en eni gegonen panton enochos

10 For* who(ever) will be keeping the whole law and yet will trip in one (point), he has become liable to all (of it).

10. For whosoever shall keep the whole law, and yet offend in one point, he is guilty of all.

10. Denn so jemand das ganze Gesetz hält und sündigt an einem, der ist's ganz schuldig.

10. Porque cualquiera que hubiere guardado toda la ley, y sin embargo se deslizare en un punto, es hecho culpado de todos.

10 Кто соблюдает весь закон и согрешит в одном чем-нибудь, тот становится виновным во всем.

11 Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.

11 Sillä Hän joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa". Jos et teekään aviorikosta, mutta tapat, sinusta on tullut lain rikkoja.

11. Sillä se, joka sanoi: ei sinun pidä huorin tekemän, hän on myös sanonut: ei sinun pidä tappaman. Jos et sinä huorin tee, mutta tapat, niin sinä olet lainrikkojaksi tullut.

11. Sillä se joca sanoi: Ei sinun pidä huorin tekemän: hän on myös sanonut: Ei sinun pidä tappaman. Jos et sinä huorin tee mutta tapat nijn sinä olet Lain rickojaxi tullut.

11. Sille ette se ioca sanoi/ Ei pidhe sinun Horitekemen. Hen ombi mös sanonut/ Ei pidhe sinun Tappama'. Jos et sine nyt Hooriatee/ mutta tapat/ nin sine olet Lain ylitzekieupiaxi tullut. (Sillä että se joka sanoi/ Ei pidä sinun huorintekemän. Hän ompi myös sanonut/ Ei pidä sinun tappaman. Jos et sinä nyt huorin tee/ mutta tapat/ niin sinä olet lain ylitsekäywäksi tullut.)

11. ὁ γὰρ εἰπών μὴ μοιχεύσῃς, εἶπε καί μὴ φονεύσῃς· εἰ δὲ οὐ μοιχεύσεις, φονεύσεις δέ, γέγονας παραβάτης νόμου.

11. ο γαρ ειπων μη μοιχευσης ειπεν και μη φονευσης ει δε ου μοιχευσεις φονευσεις δε γεγονας παραβατης νομου 11. o gar eipon me moicheυses eipen kai me foneυses ei de oυ moicheυseis foneυseis de gegonas paraβates nomoυ

11 For* he who said, 'Do not commit adultery,' also said, 'Do not murder.' {Exo 20:13-14, Deu 5:17-18} But if you will not commit adultery, but (yet) you will (commit) murder, you have become a transgressor of (the) law.

11. For he that said, Do not commit adultery, said also, Do not kill. Now if thou commit no adultery, yet if thou kill, thou art become a transgressor of the law.

11. Denn der da gesagt hat: "Du sollst nicht ehebrechen," der hat auch gesagt: "Du sollst nicht töten." So du nun nicht ehebrichst, tötest aber, bist du ein Übertreter des Gesetzes.

11. Porque el que dijo: No cometas adulterio, también ha dicho: No mates. Y si no hubieres cometido adulterio, empero hubieres matado, ya eres hecho transgresor de la ley.

11 Ибо Тот же, Кто сказал: не прелюбодействуй, сказал и: не убей; посему, если ты не прелюбодействуешь, но убьешь, то ты также преступник закона.

12 Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.

12 Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.

12. Näin te puhukaat ja näin te tehkäät, niinkuin ne, jotka vapauden lain kautta pitää tuomittaman.

12. Näin te puhucat ja näin te tehkät nijncuin ne jotca wapauden Lain cautta pitä duomittaman.

12. Nein te puhucat/ ia nein te tehket/ ninquin ne iotca wapaudhen Lain cautta pite Domittaman. (Näin te puhukaat/ ja näin te tehkäät/ niinkuin ne jotka wapauden lain kautta pitää tuomittaman.)

12. οὕτω λαλεῖτε καὶ οὕτω ποιεῖτε, ὡς διὰ νόμου ἐλευθερίας μέλλοντες κρίνεσθαι·

12. ουτως λαλειτε και ουτως ποιειτε ως δια νομου ελευθεριας μελλοντες κρινεσθαι 12. oυtos laleite kai oυtos poieite os dia nomoυ eleυtherias mellontes krinesthai

12 Speak° so and practice° so, as one who is about to be judged by (the) law of freedom.

12. So speak ye, and so do, as they that shall be judged by the law of liberty.

12. Also redet und also tut, als die da sollen durchs Gesetz der Freiheit gerichtet werden.

12. Así hablád, y así obrád como los que habéis de ser juzgados por la ley de libertad.

12 Так говорите и так поступайте, как имеющие быть судимы по закону свободы.

13 Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.

13 Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt. (Mutta) laupeus kerskaa tuomiota vastaan.

13. Sillä armotoin tuomio pitää hänen päällensä tuleman, joka ei laupiutta tehnyt; ja laupius kehuu tuomiota vastaan.

13. Mutta yxi angara duomio pitä hänen päällens tuleman joca ei ole laupiutta tehnyt. Sillä laupius kehu duomiota wastan.

13. Mutta yxi laupiatoin Domio pite henen ylitzens kieumen ioca ei ole Laupiutta tehnyt. Ja Laupius kehupi Domiota wastan. (Mutta yksi laupiatoin tuomio pitää hänen ylitsensä käymän joka ei ole laupiutta tehnyt. Ja laupius kehuupi tuomiota wastaan.)

13. ἡ γὰρ κρίσις ἀνέλεος τῷ μὴ ποιήσαντι ἔλεος· κατακαυχᾶται ἔλεος κρίσεως.

13. η γαρ κρισις ανιλεως τω μη ποιησαντι ελεος και κατακαυχαται ελεος κρισεως 13. e gar krisis anileos to me poiesanti eleos kai katakaυchatai eleos kriseos

13 For* the judgment (is) merciless to the one who did not practice mercy; mercy wins over judgment.

13. For he shall have judgment without mercy, that hath shewed no mercy; and mercy rejoiceth against judgment.

13. Es wird aber ein unbarmherziges Gericht über den ergehen, der nicht Barmherzigkeit getan hat; und die Barmherzigkeit rühmt sich wider das Gericht.

13. Porque juicio sin misericordia será hecho a aquel que no hiciere misericordia; y la misericordia se gloría contra el juicio.

13 Ибо суд без милости не оказавшему милости; милость превозносится над судом.

14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?

14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo, että hänellä on usko — mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kai usko voi häntä pelastaa?

14. Mitä se auttaa, rakkaat veljeni, jos joku sanoo hänellänsä uskon olevan, ja ei hänellä kuitenkaan ole töitä? Taitaako usko hänen autuaaksi saattaa?

14. MItä se autta rackat weljeni jos jocu sano hänelläns vscon olewan.

14. Mite se autta rackat Welieni/ ios iocu sanopi henellens Uskon oleuan/ (Mitä se auttaa rakkaat weljeni/ jos joku sanoopi hänelläns uskon olewan/)

14. Τί τὸ ὄφελος, ἀδελφοί μου, ἐὰν πίστιν λέγῃ τις ἔχειν, ἔργα δὲ μὴ ἔχῃ; μὴ δύναται ἡ πίστις σῶσαι αὐτόν;

14. τι το οφελος αδελφοι μου εαν πιστιν λεγη τις εχειν εργα δε μη εχη μη δυναται η πιστις σωσαι αυτον 14. ti to ofelos adelfoi moυ ean pistin lege tis echein erga de me eche me dυnatai e pistis sosai aυton

14 My brethren, what is the profit, if someone says he has faith, but does not have works? Is that faith able to save him?

14. What doth it profit, my brethren, though a man say he hath faith, and have not works? can faith save him?

14. Was hilfst, liebe Brüder, so jemand sagt, er habe den Glauben, und hat doch die Werke nicht? Kann auch der Glaube ihn selig machen?

14. Hermanos míos, ¿qué aprovechará si alguno dice que tiene fé, y no tiene obras? ¿Podrá la fé salvarle?

14 Что пользы, братия мои, если кто говорит, что он имеет веру, а дел не имеет? может ли этавера спасти его?

15 Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla

15 Jos veli tai sisar on alaston ja (on) vailla jokapäiväistä ravintoa

15. Mutta jos veli taikka sisar alasti olis ja puuttuis jokapäiväistä ravintoa,

15. Ja ei hänellä cuitengan ole töitä? Taitaco vsco hänen autuaxi saatta?

15. ia ei quitengan henelle Töite ole? Taitaco se Usko henen Autuaxi saatta? (ja ei kuitenkaan hänellä toitä ole? Taitaako se usko hänen autuaaksi saattaa?)

15. ἐὰν δὲ ἀδελφὸς ἢ ἀδελφὴ γυμνοὶ ὑπάρχωσι καὶ λειπόμενοι ὦσι τῆς ἐφημέρου τροφῆς,

15. εαν δε αδελφος η αδελφη γυμνοι υπαρχωσιν και λειπομενοι ωσιν της εφημερου τροφης 15. ean de adelfos e adelfe gυmnoi υparchosin kai leipomenoi osin tes efemeroυ trofes

15 But if a brother or sister is* naked and may be deficient of daily nourishment,

15. If a brother or sister be naked, and destitute of daily food,

15. So aber ein Bruder oder eine Schwester bloß wäre und Mangel hätte der täglichen Nahrung,

15. Porque si el hermano, o la hermana estuvieren desnudos, o necesitados del mantenimiento de cada día,

15 Если брат или сестра наги и не имеют дневного пропитания,

16 ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?

16 ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja syökää itsenne kylläisiksi," mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, mitä hyötyä siitä on?

16. Jos joku teistä heille sanois: menkäät rauhassa, lämmittäkäät ja ravitkaat teitänne; ja ette kuitenkaan anna heille mitään ruumiin tarvetta: mitä se heitä auttais?

16. Mutta jos yxi weli taicka sisar alasti olis ja puuttuis jocapäiwäistä rawindota ja jocu teistä heille sanois: Jumala teitä auttacon lämmittäkät teitän ja rawitcat teitän ja et te cuitengan anna heille mitän ruumin tarwetta.

16. Mutta ios nyt yxi weli taicka Sisar alasti olisit/ ia putuisit iocapeiueste Rauindota/ ia iocu teiste sanois heille/ Jumala teite autacon/ lemmittäke teiten/ ia rauitca teiten/ Ja ette te quitengan anna heille miteken Rumijn taruetta. (Mutta jos nyt yksi weli taikka sisar alasti olisit/ ja puuttuisit jokapäiwäistä rawintoa/ ja joku teistä sanoisi heille/ Jumala teitä auttakoon/ lämmittäkää teitän/ ja rawitkaa teitän/ Ja ette te kuitenkaan anna heille mitäkään ruumiin tarwetta.)

16. εἴπῃ δέ τις αὐτοῖς ἐξ ὑμῶν, ὑπάγετε ἐν εἰρήνῃ, θερμαίνεσθε καὶ χορτάζεσθε, μὴ δῶτε δὲ αὐτοῖς τὰ ἐπιτήδεια τοῦ σώματος, τί τὸ ὄφελος;

16. ειπη δε τις αυτοις εξ υμων υπαγετε εν ειρηνη θερμαινεσθε και χορταζεσθε μη δωτε δε αυτοις τα επιτηδεια του σωματος τι το οφελος 16. eipe de tis aυtois eks υmon υpagete en eirene thermainesthe kai chortazesthe me dote de aυtois ta epitedeia toυ somatos ti to ofelos

16 and anyone out of you° may say to them, Go° away in peace. Be° warmed and be° fully-fed, but do° not give to them the body’s requirements; what is the profit?

16. And one of you say unto them, Depart in peace, be ye warmed and filled; notwithstanding ye give them not those things which are needful to the body; what doth it profit?

16. und jemand unter euch spräche zu ihnen: Gott berate euch, wärmet euch und sättiget euch! ihr gäbet ihnen aber nicht, was des Leibes Notdurft ist: was hülfe ihnen das?

16. Y alguno de vosotros les dijere: Id en paz, calentáos, y hartáos, empero no les diéreis las cosas que son necesarias para el cuerpo, ¿qué les aprovechará?

16 а кто-нибудь из вас скажет им: „идите с миром, грейтесь и питайтесь", но не даст им потребного для тела: что пользы?

17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

17. Näin myös usko, jos ei hänellä töitä ole, on kuollut itsessänsä.

17. Mitä se heitä auttais? Näin myös vsco cosca ei hänellä töitä ole nijn hän on cuollu idzesäns.

17. Mite se heite autais? Nein mös Usko coska ei henelle Töite ole/ ombi hen itzesens coollu. (Mitä se heitä auttaisi? Näin myös usko koska ei hänellä työtä ole/ ompi hän itsessänsä kuollut.)

17. οὕτω καὶ ἡ πίστις, ἐὰν μὴ ἔργα ἔχῃ, νεκρά ἐστι καθ’ ἑαυτήν.

17. ουτως και η πιστις εαν μη εργα εχη νεκρα εστιν καθ εαυτην 17. oυtos kai e pistis ean me erga eche nekra estin kath eaυten

17 So also (your) faith, if it does not have works, is dead in itself.

17. Even so faith, if it hath not works, is dead, being alone.

17. Also auch der Glaube, wenn er nicht Werke hat, ist er tot an ihm selber.

17. Así también la fé, si no tuviere obras, es muerta por sí misma.

17 Так и вера, если не имеет дел, мертва сама по себе.

18 Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

18 Mutta joku sanoo: "Sinulla on usko ja minulla on teot. Näytä minulle uskosi ilman tekojasi*, niin minä näytän sinulle teoistani uskoni."

18. Mutta sanokaan joku: sinulla on usko, ja minulla on työt: osoita minulle sinun uskos sinun töilläs, niin minäkin tahdon minun uskoni osoittaa minun töilläni.

18. Mutta sanocan jocu: sinulla on vsco ja minulla on työt. Osota minulle sinun vscos sinun töilläs nijn minäkin tahdon minun vsconi osotta minun töilläni

18. Mutta nyt macta iocu sanoa/ Sinulla ombi Usko/ ia minulla ombi Tööt/ Osota minulle sinun Uskos sinun Töilles/ Nin mineki mös tadhon minun wskon osotta minun Töilleni. (Mutta nyt mahtaa joku sanoa/ Sinulla ompi usko/ ja minulla ompi työt/ Osota minulle sinun uskosi sinun töillesi/ Niin minäkin myös tahdon minun uskon osoittaa minun töilleni.)

18. ἀλλ’ ἐρεῖ τις· σὺ πίστιν ἔχεις, κἀγὼ ἔργα ἔχω· δεῖξόν μοι τὴν πίστιν σου ἐκ τῶν ἔργων σου, κἀγὼ δείξω σοι ἐκ τῶν ἔργων μου τὴν πίστιν μου.

18. αλλ ερει τις συ πιστιν εχεις καγω εργα εχω δειξον μοι την πιστιν σου {VAR1: εκ } {VAR2: χωρις } των εργων σου καγω δειξω σοι εκ των εργων μου την πιστιν μου 18. all erei tis sυ pistin echeis kago erga echo deikson moi ten pistin soυ {VAR1: ek } {VAR2: choris } ton ergon soυ kago deikso soi ek ton ergon moυ ten pistin moυ

18 But someone will say, You have faith, and I have works. Show me your faith away from your works. I will also show you my faith from my works.

18. Yea, a man may say, Thou hast faith, and I have works: shew me thy faith without thy works, and I will shew thee my faith by my works.

18. Aber es möchte jemand sagen: Du hast den Glauben, und ich habe die Werke; zeige mir deinen Glauben ohne die Werke, so will ich dir meinen Glauben zeigen aus meinen Werken.

18. Mas alguno dirá: Tú tienes fé, y yo tengo obras; muéstrame tu fé sin tus obras; y yo te mostraré mi fé por mis obras.

18 Но скажет кто-нибудь: „ты имеешь веру, а я имею дела": покажи мне веру твою бездел твоих, а я покажу тебе веру мою из дел моих.

19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Teet oikein; riivaajatkin uskovat — ja vapisevat.

19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.

19. Sinä uscot että yxi Jumala on sen sinä oikein teet ja Perkelet myös sen uscowat ja wapisewat.

19. Sine wskot ette ainoa Jumala ombi/ Sen sine oikein teet/ Ja Perkelet mös sen wskouat ia wapiseuat. (Sinä uskot että ainoa Jumala ompi/ Sen sinä oikein teet/ Ja perkeleet myös sen uskowat ja wapisewat.)

19. σὺ πιστεύεις ὅτι ὁ Θεὸς εἷς ἐστι· καλῶς ποιεῖς· καὶ τὰ δαιμόνια πιστεύουσι καὶ φρίσσουσι.

19. συ πιστευεις οτι ο θεος εις εστιν καλως ποιεις και τα δαιμονια πιστευουσιν και φρισσουσιν 19. sυ pisteυeis oti o theos eis estin kalos poieis kai ta daimonia pisteυoυsin kai frissoυsin

19 You believe that God is one; you are doing well. The demons also believe and they are shuddering.

19. Thou believest that there is one God; thou doest well: the devils also believe, and tremble.

19. Du glaubst, daß ein einiger Gott ist? Du tust wohl daran; die Teufel glauben's auch und zittern.

19. Tú crees que Dios es uno: haces bien: también los demonios lo creen, y tiemblan.

19 Ты веруешь, что Бог един: хорошо делаешь; и бесы веруют, и трепещут.

20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

20 Mutta tahdotko tietää, sinä tyhjänpäiväinen ihminen, että usko ilman tekoja on kuollut*?

20. Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?

20. Mutta tahdotcos tietä sinä turha ihminen että vsco ilman töitä cuollut on.

20. Mutta tadhockos tiete sine turha Inhiminen/ ette wsko ilma' Töite coollu ombi. (Mutta tahdotkos tietää sinä turha ihminen/ että usko ilman töitä kuollut ompi.)

20. θέλεις δὲ γνῶναι, ὦ ἄνθρωπε κενέ, ὅτι ἡ πίστις χωρὶς τῶν ἔργων νεκρά ἐστιν;

20. θελεις δε γνωναι ω ανθρωπε κενε οτι η πιστις χωρις των εργων νεκρα εστιν 20. theleis de gnonai o anthrope kene oti e pistis choris ton ergon nekra estin

20 But O vain man, are you willing to know that faith is dead without works?

20. But wilt thou know, O vain man, that faith without works is dead?

20. Willst du aber erkennen, du eitler Mensch, daß der Glaube ohne Werke tot sei?

20. ¿Mas, oh hombre vano, quieres saber, que la fé sin las obras es muerta?

20 Но хочешь ли знать, неосновательный человек, что вера без дел мертва?

21 Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?

21 Eikö isämme Aabraham vanhurskautunut teoista viedessään poikansa lisakin uhrialttarille?

21. Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?

21. Eikö Abraham meidän Isäm töiden cautta wanhurscaxi tullut cosca hän Poicans Isaachin Altarille uhrais?

21. Eikö Abraham meiden Isen Töidhen cautta ole Wanhurskatettu/ coska hen Poiansa Isaachin Altarille wffrasi? (Eikö Abraham meidän Isän töiden kautta ole wanhurskautettu/ koska hän Poikansa Isachin alttarille uhrasi?)

21. Ἀβραὰμ ὁ πατὴρ ἡμῶν οὐκ ἐξ ἔργων ἐδικαιώθη, ἀνενέγκας Ἰσαὰκ τὸν υἱὸν αὐτοῦ ἐπὶ τὸ θυσιαστήριον;

21. αβρααμ ο πατηρ ημων ουκ εξ εργων εδικαιωθη ανενεγκας ισαακ τον υιον αυτου επι το θυσιαστηριον 21. aβraam o pater emon oυk eks ergon edikaiothe anenegkas isaak ton υion aυtoυ epi to thυsiasterion

21 Was not Abraham our father made righteous from works, having offered up Isaac his son upon the altar?

21. Was not Abraham our father justified by works, when he had offered Isaac his son upon the altar?

21. Ist nicht Abraham, unser Vater, durch die Werke gerecht geworden, da er seinen Sohn Isaak auf dem Altar opferte?

21. Abraham, nuestro padre, ¿no fué justificado por las obras, cuando ofreció a su hijo Isaac sobre el altar?

21 Не делами ли оправдался Авраам, отец наш, возложив на жертвенник Исаака, сына своего?

22 Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;

22 *Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi.

22. Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?

22. Sijnä sinä näet että vsco on myös waicuttanut hänen töisäns ja että vsco on töistä täydellisexi tullut.

22. Sijne sine näet/ ette Usko ombi ynnewaicuttanut henen Töidhens cansa/ ia ette Usko ombi Töiste teudhelisexi tullut. (Siinä sinä näet/ että usko ompi ynnä waikuttanut hänen töidensä kanssa/ ja että usko ompi töistä täydelliseksi tullut.)

22. βλέπεις ὅτι ἡ πίστις συνήργει τοῖς ἔργοις αὐτοῦ, καὶ ἐκ τῶν ἔργων ἡ πίστις ἐτελειώθη,

22. βλεπεις οτι η πιστις συνηργει τοις εργοις αυτου και εκ των εργων η πιστις ετελειωθη 22. βlepeis oti e pistis sυnergei tois ergois aυtoυ kai ek ton ergon e pistis eteleiothe

22 Do you see that faith was working together with his works and (his) faith was completed from (his) works?

22. Seest thou how faith wrought with his works, and by works was faith made perfect?

22. Da siehst du, daß der Glaube mitgewirkt hat an seinen Werken, und durch die Werke ist der Glaube vollkommen geworden;

22. ¿No ves que la fé obró con sus obras, y que por las obras la fé fué perfecta?

22 Видишь ли, что вера содействовала делам его, и делами вера достигла совершенства?

23 ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.

23 Näin toteutui Raamattu, joka sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä kutsuttiin Jumalan ystäväksi.

23. Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.

23. Ja se Ramattu on täytetty joca sano: Abraham vscoi Jumalan ja se luettin hänelle wanhurscaudexi ja Jumalan ystäwäxi cudzuttin.

23. Ja ombi se Ramattu teutetty ioca sano/ Abraham wskoi Jumalan/ ia se luetin henelle Wanhurskaudhexi/ ia Jumalan Ysteuexi cutzutin. (Ja ompi se Raamattu täytetty joka sanoo/ Abraham uskoi Jumalan/ ja se luettiin hänelle wanhurskaudeksi/ ja Jumalan ystäwäksi kutsuttiin.)

23. καὶ ἐπληρώθη ἡ γραφὴ ἡ λέγουσα· ἐπίστευσε δὲ Ἀβραὰμ τῷ Θεῷ, καὶ ἐλογίσθη αὐτῷ εἰς δικαιοσύνην, καὶ φίλος Θεοῦ ἐκλήθη.

23. και επληρωθη η γραφη η λεγουσα επιστευσεν δε αβρααμ τω θεω και ελογισθη αυτω εις δικαιοσυνην και φιλος θεου εκληθη 23. kai eplerothe e grafe e legoυsa episteυsen de aβraam to theo kai elogisthe aυto eis dikaiosυnen kai filos theoυ eklethe

23 And the Scripture was fulfilled which says, ‘And Abraham believed God and it was counted to him *for righteousness,' and he was called the friend of God. {Gen 15:6}

23. And the scripture was fulfilled which saith, Abraham believed God, and it was imputed unto him for righteousness: and he was called the Friend of God.

23. und ist die Schrift erfüllt, die da spricht: "Abraham hat Gott geglaubt, und das ist ihm zur Gerechtigkeit gerechnet," und er ward ein Freund Gottes geheißen.

23. Y la Escritura fué cumplida, que dice: Abraham creyó a Dios, y le fué imputado a justicia, y fué llamado el amigo de Dios.

23 И исполнилось слово Писания: „веровал Авраам Богу, и это вменилось ему в праведность, и он наречен другом Божиим".

24 Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.

24 Näette (siis), että ihminen vanhurskautuu teoista eikä ainoastaan uskosta.

24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.

24. Nijn te sijs näette että ihminen töistä wanhurscaxi tule ja ei ainostans vscosta.

24. Nijn te sijs näette/ ette Inhiminen Töiste Wanhurskatan/ ia ei waiuoin Uskosta/ (Niin te siis näette/ että ihminen töistä wanhurskautetaan/ ja ei waiwoin uskosta/)

24. ὁρᾶτε τοίνυν ὅτι ἐξ ἔργων δικαιοῦται ἄνθρωπος καὶ οὐκ ἐκ πίστεως μόνον.

24. ορατε τοινυν οτι εξ εργων δικαιουται ανθρωπος και ουκ εκ πιστεως μονον 24. orate toinυn oti eks ergon dikaioυtai anthropos kai oυk ek pisteos monon

24 Now-then, are you° seeing that a man is made righteous from works and not from faith only?

24. Ye see then how that by works a man is justified, and not by faith only.

24. So sehet ihr nun, daß der Mensch durch die Werke gerecht wird, nicht durch den Glauben allein.

24. Vosotros, pues, veis, que por las obras es justificado el hombre, y no solamente por la fé.

24 Видите ли, что человек оправдывается делами, а не верою только?

25 Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?

25 Eikö myös portto Raahab samoin vanhurskautunut teoista ottaessaan lähettiläät luokseen ja päästäessään heidät toista tietä menemään?

25. Niin myös portto Rahab, eikö hän töiden kautta vanhurskautetuksi nähty, koska hän korjasi ne vakoojat ja toista tietä heidät päästi ulos?

25. Nijn myös portto Rahab eikö hän töistä wanhurscaxi tullut cosca hän corjais ne wacojat ja toista tietä heidän ulospäästi?

25. Samalmoto mös se Porto Rahab/ eikö hen Töiste Wanhurskattu ole coska hen coriasi ne Sana'candaiat/ ia toista Tijete möte heite wloslaski? (Samalla muotoa myös se portto Rahab/ eikö hän töistä wanhurskattu ole koska hän korjasi ne sanankantajat/ ja toista tietä myöten heitä ulos laski?)

25. ὁμοίως δὲ καὶ Ραὰβ ἡ πόρνη οὐκ ἐξ ἔργων ἐδικαιώθη, ὑποδεξαμένη τοὺς ἀγγέλους καὶ ἑτέρᾳ ὁδῷ ἐκβαλοῦσα;

25. ομοιως δε και ρααβ η πορνη ουκ εξ εργων εδικαιωθη υποδεξαμενη τους αγγελους και ετερα οδω εκβαλουσα 25. omoios de kai raaβ e porne oυk eks ergon edikaiothe υpodeksamene toυs aggeloυs kai etera odo ekβaloυsa

25 Now likewise, was not Rahab the prostitute also made righteous from works, (after) she accepted the messengers and had put them out a different way? {Jos 2:1, 6:17, 23}

25. Likewise also was not Rahab the harlot justified by works, when she had received the messengers, and had sent them out another way?

25. Desgleichen die Hure Rahab, ist sie nicht durch die Werke gerecht geworden, da sie die Boten aufnahm und ließ sie einen andern Weg hinaus?

25. Semejantemente también Raab la ramera, ¿no fué justificada por obras, cuando recibió los mensajeros, y los echó fuera por otro camino?

25 Подобно и Раав блудница не делами ли оправдалась,приняв соглядатаев и отпустив их другим путем?

26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

26 Sillä niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

26. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko on ilman töitä kuollut.

26. Sillä nijncuin ruumis ilman hengetä on cuollut nijn myös vsco on ilman töitä cuollut.

26. Sille ninquin Rumis ilman Hengete coollut on/ Nin mös Usko on ilman Töite coollut. (Sillä niinkuin ruumis ilman hengettä kuollut on/ Niin myös usko on ilman töitä kuollut.)

26. ὥσπερ γὰρ τὸ σῶμα χωρὶς πνεύματος νεκρόν ἐστιν, οὕτω καὶ ἡ πίστις χωρὶς τῶν ἔργων νεκρά ἐστι.

26. ωσπερ γαρ το σωμα χωρις πνευματος νεκρον εστιν ουτως και η πιστις χωρις των εργων νεκρα εστιν 26. osper gar to soma choris pneυmatos nekron estin oυtos kai e pistis choris ton ergon nekra estin

26 For* just-as the body without a spirit is dead, so faith without works is also dead.

26. For as the body without the spirit is dead, so faith without works is dead also.

26. Denn gleichwie der Leib ohne Geist tot ist, also ist auch der Glaube ohne Werke tot.

26. Porque como el cuerpo sin espíritu está muerto, así también la fé sin obras es muerta.

26 Ибо, как тело без духа мертво, так и вера без дел мертва.