2 luku

Daniel selittää Nebukadnessarin unen.

1. Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena näki Nebukadnessar unia, ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.

1. Toisena Nebukadnetsarin vaItakunnan vuotena näki Nebukadnetsar unta, josta hän hämmästyi, niin että hän heräsi.

1. TOisna NebucadNezarin waldacunnan wuonna näki NebucadNezar unda josta hän hämmästyi nijn että hän heräis.

1 And in the second year of the reign of Nebuchadnezzar, Nebuchadnezzar dreamed dreams. And his spirit was troubled and his sleep went from him.

1. And in the second year of the reign of Nebuchadnezzar Nebuchadnezzar dreamed dreams, wherewith his spirit was troubled, and his sleep brake from him.

1. Im zweiten Jahr des Reiches Nebukadnezars hatte Nebukadnezar einen Traum, davon er erschrak, daß er aufwachte.

1. Y EN el segundo año del reino de Nabucodonosor, soñó Nabucodonosor sueños, y su espíritu se quebrantó, y su sueño se huyó de él.

1 Во второй год царствования Навуходоносора снились Навуходоносору сны, и возмутился дух его, и сон удалился от него.

2. Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa; ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja kuningas käski tähtientutkiat ja viisaat ja noidat ja Kaldealaiset kutsuttaa kokoon, sanomaan kuninkaalle hänen untansa. Ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.

2. Ja hän käski caicki tähtein tutkiat ja wijsat ja noidat ja Chalderit cudzua cocon sanoman Cuningalle hänen undans. Ja he tulit ja astuit Cuningan eteen.

2 Then the king commanded to call the magicians and the enchanters and the sorcerers and the Chaldeans, to tell the king his dreams. So they came in and stood before the king.

2. Then the king commanded to call the magicians, and the astrologers, and the sorcerers, and the Chaldeans, for to shew the king his dreams. So they came and stood before the king.

2. Und er hieß alle Seher und Weisen und Zauberer und Chaldäer zusammenfordern, daß sie dem König seinen Traum sagen sollten. Und sie kamen und traten vor den König.

2. Y mandó el rey llamar magos, astrólogos, y encantadores, y Caldeos, para que enseñasen al rey sus sueños: los cuales vinieron, y se presentaron delante del rey.

2 И велел царь созвать тайноведцев, и гадателей, и чародеев, и Халдеев, чтобы они рассказали царю сновидения его. Они пришли, и стали перед царем.

3. Ja kuningas sanoi heille: Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.

3. Ja kuningas sanoi heille: minä näin unta, josta minä peljästyin, ja minä mielelläni tahtoisin tietää, mikä se uni oli.

3. Ja Cuningas sanoi heille: minä näin unda josta minä peljästyin ja minä mielelläni tahdoisin tietä mikä se uni oli.

3 And the king said to them, I have dreamed a dream and my spirit is troubled to know the dream.

3. And the king said unto them, I have dreamed a dream, and my spirit was troubled to know the dream.

3. Und der König sprach zu ihnen: Ich habe einen Traum gehabt, der hat mich erschreckt; und ich wollte gern wissen, was es für ein Traum gewesen sei.

3. Y el rey les dijo: He soñado un sueño, y mi espíritu se ha quebrantado por saber el sueño.

3 И сказал им царь: сон снился мне, и тревожится дух мой; желаю знать этот сон.

4. Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä: Eläköön kuningas iankaikkisesti! Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.

4. Niin sanoivat Kaldealaiset kuninkaalle Syrian kielellä: kuningas eläköön kauvan! sano palvelioilles uni, niin me tahdomme selittää sen.

4. Nijn sanoit Chalderit Cuningalle Syrian kielellä: Herra Cuningas Jumala andacon sinun cauwan elä: sano sinun palwelioilles uni nijn me tahdom selittä sen.

4 Then the Chaldeans spoke to the king in the Syrian language, O king, live forever. Tell your servants the dream and we will show the interpretation.

4. Then spake the Chaldeans to the king in Syriack, O king, live for ever: tell thy servants the dream, and we will shew the interpretation.

4. Da sprachen die Chaldäer zum König auf chaldäisch: Der König lebe ewiglich! Sage deinen Knechten den Traum, so wollen wir ihn deuten.

4. Y los Caldeos hablaron al rey en Siriaco: Rey, para siempre vive: Dí el sueño a tus siervos, y mostrarémos la declaración.

4 И сказали Халдеи царю по-арамейски: царь! вовеки живи! скажи сон рабам твоим, и мы объясним значение его.

5. Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille: Tämä minun sanani on peruuttamaton: Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.

5. Kuningas vastasi ja sanoi Kaldealaisille: minä olen unhottanut; jollette minulle ilmoita unta ja selitä sitä, niin te pitää kappaleiksi hakattaman, ja teidän huoneenne lokaläjäksi kukistettaman.

5. Cuningas wastais ja sanoi Chaldereille: minä olen unhottanut jollet te minulle ilmoita unda ja selitä händä nijn te pitä caicki peräti tapettaman ja teidän huonen häpiälisest cukistettaman.

5 The king answered and said to the Chaldeans, The thing has gone from me. If you* do not make the dream and the interpretation of it known to me, you* will be cut in pieces and your* houses will be made a dunghill.

5. The king answered and said to the Chaldeans, The thing is gone from me: if ye will not make known unto me the dream, with the interpretation thereof, ye shall be cut in pieces, and your houses shall be made a dunghill.

5. Der König antwortete und sprach zu den Chaldäern: Es ist mir entfallen. Werdet ihr mir den Traum nicht anzeigen und ihn deuten, so sollt ihr in Stücke zerhauen und eure Häuser schändlich zerstört werden.

5. El rey respondió, y dijo a los Caldeos: El negocio se me fué de la memoria: si no me mostráis el sueño y su declaración, seréis hechos cuartos, y vuestras casas serán puestas por muladares.

5 Отвечал царь и сказал Халдеям: слово отступило от меня; если вы не скажете мне сновидения и значения его, то в куски будете изрублены, и домы ваши обратятся в развалины.

6. Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian. Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys.

6. Vaan jos te minun tietää annatte unen ja selityksen, niin teidän pitää saaman lahjoja, antimia ja suuren kunnian minulta: sentähden sanokaat minulle uni ja sen selitys.

6. Waan jos te minun tietä annatte unen ja selityxen nijn teidän pitä saaman lahjoja andimita ja suuren cunnian minulda: sentähden sanocat minulle uni ja selitys.

6 But if you* show the dream and the interpretation of it, you* will receive gifts and rewards and great honor from me. Therefore show the dream and the interpretation of it to me.

6. But if ye shew the dream, and the interpretation thereof, ye shall receive of me gifts and rewards and great honour: therefore shew me the dream, and the interpretation thereof.

6. Werdet ihr mir aber den Traum anzeigen und deuten, so sollt ihr Geschenke, Gaben und große Ehre von mir haben. Darum so sagt mir den Traum und seine Deutung.

6. Y si mostrareis el sueño y su declaración, recibiréis de mí dones, y mercedes, y grande honra: por tanto mostrádme el sueño, y su declaración.

6 Если же расскажете сон и значение его, то получите от меня дары, награду и великую почесть; итак скажите мне сон и значение его.

7. He vastasivat toistamiseen ja sanoivat: Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.

7. He vastasivat jälIeen ja sanoivat: kuningas sanokaan palvelioillensa unen, me tahdomme sen selittää.

7. He wastaisit jällens ja sanoit: Cuningas sanocan hänen palwelioillens unen nijn me tahdom selittä.

7 They answered the second time and said, Let the king tell his servants the dream and we will show the interpretation.

7. They answered again and said, Let the king tell his servants the dream, and we will shew the interpretation of it.

7. Sie antworteten wiederum und sprachen: Der König sage seinen Knechten den Traum, so wollen wir ihn deuten.

7. Respondieron la segunda vez, y dijeron: Diga el rey el sueño a sus siervos, y mostrarémos su declaración.

7 Они вторично отвечали и сказали: да скажет царь рабам своим сновидение, и мы объясним его значение.

8. Kuningas vastasi ja sanoi: Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani,

8. Kuningas vastasi ja sanoi: totisesti minä ymmärrän, että te aikaa kulutatte, koska te näette minun sen unohtaneeksi.

8. Cuningas wastais ja sanoi: totisest minä ymmärrän että te aica culutatte cosca te näette minun sen unhottanexi.

8 The king answered and said, I know of a certainty that you* would gain time, because you* see the thing has gone from me.

8. The king answered and said, I know of certainty that ye would gain the time, because ye see the thing is gone from me.

8. Der König antwortete und sprach: Wahrlich, ich merke es, daß ihr Frist sucht, weil ihr seht, daß mir's entfallen ist.

8. El rey respondió, y dijo: Yo conozco ciertamente que vosotros ponéis dilaciones, porque veis que el negocio se me ha ido de la memoria.

8 Отвечал царь и сказал: верно знаю, что вы хотите выиграть время, потому что видите, что слово отступило от меня.

9. että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio. Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen.

9. Mutta jollette minulle unta sano, niin tuomio käy teidän ylitsenne, että te olette aikoneet minun edessäni puhua vääryyttä, siihenasti että aika kuluis: sentähden sanokaat minulle uni, niin minä ymmärrän, että te myös selityksen osaatte.

9. Mutta jollet te minulle unda sano nijn teidän pitä duomittaman nijncuin ne jotca walheitans ja juttujans minun edesäni puhuman ruwennet owat sijhenasti että aica culuis.

9 But if you* do not make known to me the dream, there is but one law for you*, for you* have prepared lying and corrupt words to speak before me till the time is changed. Therefore tell me the dream and I will know that you* can show me the interpretation of it.

9. But if ye will not make known unto me the dream, there is but one decree for you: for ye have prepared lying and corrupt words to speak before me, till the time be changed: therefore tell me the dream, and I shall know that ye can shew me the interpretation thereof.

9. Aber werdet ihr mir nicht den Traum sagen, so geht das Recht über euch, als die ihr Lügen und Gedichte vor mir zu reden euch vorgenommen habt, bis die Zeit vorübergehe. Darum so sagt mir den Traum, so kann ich merken, daß ihr auch die Deutung trefft.

9. Si no me mostráis el sueño, una sola sentencia será de vosotros. Ciertamente respuesta mentirosa y perversa que decir delante de mí aparejáis vosotros, entre tanto que se muda el tiempo: por tanto decídme el sueño, para que yo entienda que me podéis mostrar su declaración.

9 Так как вы не объявляете мне сновидения, то у вас один умысел: высобираетесь сказать мне ложь и обман, пока минет время; итак расскажите мне сон, и тогда я узнаю, что вы можете объяснить мне и значение его.

10. Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat: Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi. Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.

10. Niin vastasivat Kaldealaiset kuninkaan edessä ja sanoivat: ei yhtään ihmistä ole maan päällä, joka sanoa taitaa, mitä kuningas anoo; niin ei ole myös yhtään kuningasta, kuinka suuri ja voimallinen hän olis, joka senkaltaista tähtientutkialta, viisaalta eli Kaldealaiselta vaatii.

10. Sentähden sanocat minulle uni nijn minä ymmärrän että te myös selityxen osatte. Nijn wastaisit Chalderit Cuningan edes ja sanoit hänelle: Ei yhtän ihmistä ole maan päällä joca sano taita mitä Cuningas ano ei ole myös yhtän Cuningast cuinga suuri ja woimallinen hän sijtte olis joca sencaltaista joldaculda tähtein tutkialda wijsalda eli Chalderildä waati.

10 The Chaldeans answered before the king and said, There is not a man upon the earth who can show the king's matter. Inasmuch as no king, lord, or ruler, has asked such a thing of any magician or enchanter or Chaldean.

10. The Chaldeans answered before the king, and said, There is not a man upon the earth that can shew the king's matter: therefore there is no king, lord, nor ruler, that asked such things at any magician, or astrologer, or Chaldean.

10. Da antworteten die Chaldäer vor dem König und sprachen zu ihm: Es ist kein Mensch auf Erden, der sagen könne, was der König fordert. So ist auch kein König, wie groß oder mächtig er sei, der solches von irgend einem Sternseher, Weisen oder Chaldäer fordere.

10. Los Caldeos respondieron delante del rey, y dijeron: No hay hombre sobre la tierra que pueda declarar el negocio del rey: además de esto, ningún rey, príncipe, ni señor preguntó cosa semejante a ningún mago, ni astrólogo, ni Caldeo.

10 Халдеи отвечали царю и сказали: нет на земле человека, который мог бы открыть это дело царю, и потому ни один царь, великий и могущественный, не требовал подобного ни от какого тайноведца, гадателя и Халдея.

11. Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä.

11. Sillä se, jota kuningas anoo, on ylen korkia, ja ei yksikään ole, joka sen kuninkaalle sanoa taitaa, paitsi jumalia, jotka ihmisten seassa ei asu.

11. Sillä se jota Cuningas ano on ylön corkia ja ei yxikän muista ole joca sen Cuningalle sano taita paidzi jumalita jotca ihmisten seas ei asu.

11 And it is a rare thing that the king requires and there is no other who can show it before the king, except the gods, whose dwelling is not with flesh.

11. And it is a rare thing that the king requireth, and there is none other that can shew it before the king, except the gods, whose dwelling is not with flesh.

11. Denn was der König fordert, ist zu hoch, und ist auch sonst niemand, der es vor dem König sagen könne, ausgenommen die Götter, die bei den Menschen nicht wohnen.

11. Finalmente el negocio que el rey demanda es singular, ni hay quien lo pueda declarar delante del rey, salvo los dioses, cuya morada no es con la carne.

11 Дело, которого царь требует, так трудно, что никто другой не может открыть его царю, кроме богов, которых обитание не с плотью.

12. Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.

12. Silloin vihastui kuningas sangen suuresti, ja käski kaikki viisaat Babelissa tapettaa.

12. SIlloin wihastui Cuningas sangen suuresti ja käski caicki wijsat Babelis tappa.

12 For this reason the king was angry and very angry and commanded to destroy all the wise men of Babylon.

12. For this cause the king was angry and very furious, and commanded to destroy all the wise men of Babylon.

12. Da ward der König sehr zornig und befahl, alle Weisen zu Babel umzubringen.

12. Por esto el rey con ira y con grande enojo mandó que matasen a todos los sabios de Babilonia.

12 Рассвирепел царь и сильно разгневался на это, и приказал истребить всех мудрецов Вавилонских.

13. Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman, etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.

13. Ja tuomio annettiin, että viisaat tapettaman piti; ja Danielia hänen kumppaniensa kanssa myös etsittiin tapettaviksi.

13. Ja duomio annettin että wijsat tapettaman piti ja Danielit hänen cumpanittens cansa myös edzittin tapetta.

13 So the decree went forth and the wise men were to be slain. And they sought Daniel and his companions to be slain.

13. And the decree went forth that the wise men should be slain; and they sought Daniel and his fellows to be slain.

13. Und das Urteil ging aus, daß man die Weisen töten sollte; und Daniel samt seinen Gesellen ward auch gesucht, daß man sie tötete.

13. Y el mandamiento se publicó, y los sabios eran llevados a la muerte; y buscaron a Daniel, y a sus compañeros para matarlos.

13 Когда вышло это повеление, чтобы убивать мудрецов, искали Даниила и товарищей его, чтобы умертвить их.

14. Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioväen päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.

14. Silloin saatti Daniel toisen neuvon ja käskyn Ariokille, kuninkaan ylimmäiselle päämiehelle, joka meni ulos tappamaan viisaita Babelissa.

14. NIjn Daniel tietä andoi sencaltaisen duomion ja käskyn Ariochille Cuningan ylimmäiselle päämiehelle joca meni ulos tappaman wijsaita Babelis.

14 Then Daniel returned answer with counsel and prudence to Arioch, the captain of the king's guard, who went forth to kill the wise men of Babylon.

14. Then Daniel answered with counsel and wisdom to Arioch the captain of the king's guard, which was gone forth to slay the wise men of Babylon:

14. Da erwiderte Daniel klug und verständig dem Arioch, dem obersten Richter des Königs, welcher auszog, zu töten die Weisen zu Babel.

14. Entónces Daniel habló avisada y prudentemente a Arioc, capitán de los de la guarda del rey, que había salido para matar los sabios de Babilonia.

14 Тогда Даниил обратился с советом и мудростью к Ариоху, начальнику царских телохранителей, который вышел убивать мудрецов Вавилонских;

15. Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle: Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn? Silloin Arjok kertoi Danielille asian.

15. Ja hän vastasi ja sanoi kuninkaan käskyläiselle Ariokille: miksi niin ankara tuomio on käynyt ulos kuninkaalta? Ja Ariok antoi Danielin tietää sen asian.

15. Ja hän rupeis ja sanoi Cuningan käskyläiselle Ariochille: mixi nijn angara duomio on käynyt ulos Cuningalda? Ja Arioch annoi Danielin tietä.

15 He answered and said to Arioch the king's captain, Why is the decree so urgent from the king? Then Arioch made the thing known to Daniel.

15. He answered and said to Arioch the king's captain, Why is the decree so hasty from the king? Then Arioch made the thing known to Daniel.

15. Und er fing an und sprach zu des Königs Vogt, Arioch: Warum ist ein so strenges Urteil vom König ausgegangan? Und Arioch zeigte es dem Daniel an.

15. Habló, y dijo a Arioc, capitán del rey: ¿Qué es la causa que este mandamiento se publica de parte del rey tan apresuradamente? Entónces Arioc declaró el negocio a Daniel.

15 и спросил Ариоха, сильного при царе: „почему такое грозное повеление от царя?" Тогда Ариох рассказал все дело Даниилу.

16. Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

16. Niin meni Daniel ylös ja rukoili kuningasta, että hän antais hänelle aikaa, sanoaksensa kuninkaalle selitystä.

16. Nijn meni Daniel ylös ja rucoili Cuningasta että hän andais hänelle aica sanoxens Cuningalle selityst.

16 And Daniel went in and desired of the king that he would appoint him a time and he would show the king the interpretation.

16. Then Daniel went in, and desired of the king that he would give him time, and that he would shew the king the interpretation.

16. Da ging Daniel hinein und bat den König, daß er ihm Frist gäbe, damit er die Deutung dem König sagen möchte.

16. Y Daniel entró, y pidió al rey que le diese tiempo, y que él mostraría al rey la declaración.

16 И Даниил вошел, и упросил царя дать ему время, и он представит царю толкование сна .

17. Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle

17. Ja Daniel meni kotia ja ilmoitti sen kumppaneillensa Hananialle, Misaelille ja Asarialle,

17. JA Daniel meni cotia ja ilmoitti sen cumpanillens Hananialle Misaelille ja Asarialle.

17 Then Daniel went to his house and made the thing known to Hananiah, Mishael and Azariah, his companions,

17. Then Daniel went to his house, and made the thing known to Hananiah, Mishael, and Azariah, his companions:

17. Und Daniel ging heim und zeigte solches an seinen Gesellen, Hananja, Misael und Asarja,

17. Entónces Daniel se fué a su casa; y declaró el negocio a Ananías, Misael, y Azarías sus compañeros;

17 Даниил пришел в дом свой, и рассказал дело Анании, Мисаилу и Азарии, товарищам своим,

18. kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.

18. Että he taivaan Jumalalta armoa rukoilisivat sen salaisen asian tähden, ettei Daniel kumppaninensa ynnä muiden viisasten kanssa Babelissa hukkuisi.

18. Että he Jumalalda armo rucoilisit sencaltaisen salaisen asian tähden ettei Daniel cumpaninens ynnä muiden wijsasten cansa Babelis huckuis.

18 that they would desire mercies of the God of heaven concerning this secret, that Daniel and his companions should nor perish with the rest of the wise men of Babylon.

18. That they would desire mercies of the God of heaven concerning this secret; that Daniel and his fellows should not perish with the rest of the wise men of Babylon.

18. daß sie den Gott des Himmels um Gnade bäten solches verborgenen Dinges halben, damit Daniel und seine Gesellen nicht samt den andern Weisen zu Babel umkämen.

18. Para demandar misericordias del Dios del cielo sobre este misterio, y que Daniel y sus compañeros no pereciesen con los otros sabios de Babilonia.

18 чтобы они просили милости у Бога небесного об этой тайне, дабы Даниил и товарищи его не погибли с прочими мудрецамиВавилонскими.

19. Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.

19. Niin ilmoitettiin Danielille se salainen asia yöllä näyssä: niin Daniel kiitti Jumalaa taivaasta,

19. Nijn ilmoitettin Danielille sencaltainen salainen asia yöllä näysä.

19 Then the secret was shown to Daniel in a vision of the night. Then Daniel blessed the God of heaven.

19. Then was the secret revealed unto Daniel in a night vision. Then Daniel blessed the God of heaven.

19. Da ward Daniel solch verborgenes Ding durch ein Gesicht des Nachts offenbart.

19. Entónces el misterio fué revelado a Daniel en visión de noche: por lo cual Daniel bendijo al Dios del cielo;

19 И тогда открыта была тайна Даниилу в ночном видении, и Даниил благословил Бога небесного.

20. Daniel lausui ja sanoi: Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.

20. Vastasi ja sanoi: kiitetty olkoon Jumalan nimi ijankaikkisesta ijankaikkiseen! sillä hänen on viisaus ja väkevyys.

20. Josta Daniel kijtti Jumalata taiwast alcoi ja sanoi: kijtetty olcon Jumalan nimi ijancaickisest ijancaickiseen sillä hänen on wijsaus ja wäkewys.

20 Daniel answered and said, Praise the name of God forever and ever, for wisdom and might are his.

20. Daniel answered and said, Blessed be the name of God for ever and ever: for wisdom and might are his:

20. Darüber lobte Daniel den Gott des Himmels, fing an und sprach: Gelobt sei der Name Gottes von Ewigkeit zu Ewigkeit! denn sein ist beides, Weisheit und Stärke.

20. Y Daniel habló, y dijo: Sea bendito el nombre de Dios de siglo hasta siglo; porque suya es la sabiduría y la fortaleza.

20 И сказал Даниил: да будет благословенно имя Господа от века и до века! ибо у Него мудрость и сила;

21. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.

21. Hän muuttaa ajat ja hetket; panee pois kuninkaat ja asettaa kuninkaat; hän antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille taidon ja ymmärryksen.

21. Hän muutta ajat ja hetket. Hän pane pois Cuningaita ja pane Cuningaita siallens hän anda wijsaille heidän wijsaudens ja ymmärtäwäisille heidän ymmärryxens.

21 And he changes the times and the seasons. He removes kings and sets up kings. He gives wisdom to the wise and knowledge to those who have understanding.

21. And he changeth the times and the seasons: he removeth kings, and setteth up kings: he giveth wisdom unto the wise, and knowledge to them that know understanding:

21. Er ändert Zeit und Stunde; er setzt Könige ab und setzt Könige ein; er gibt den Weisen ihre Weisheit und den Verständigen ihren Verstand;

21. Y él es el que muda los tiempos, y las oportunidades: quita reyes, y pone reyes: da la sabiduría a los sabios, y la ciencia a los entendidos:

21 он изменяет времена и лета, низлагает царей и поставляет царей; дает мудрость мудрым и разумение разумным;

22. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.

22. Hän ilmoittaa syvät ja salaiset asiat; hän tietää, mitä pimiässä on, sillä hänen tykönänsä on sula valkeus.

22. Hän ilmoitta mitkä sywät ja salatut owat hän tietä mitä pimiäs on sillä hänen tykönäns on sula walkeus.

22 He reveals the deep and secret things. He knows what is in the darkness and the light dwells with him.

22. He revealeth the deep and secret things: he knoweth what is in the darkness, and the light dwelleth with him.

22. er offenbart, was tief und verborgen ist; er weiß, was in der Finsternis liegt, denn bei ihm ist eitel Licht.

22. El revela lo profundo y lo escondido: conoce lo que está en tinieblas, y la luz mora con él.

22 он открывает глубокое и сокровенное, знает, что во мраке, и свет обитает с Ним.

23. Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian.

23. Minä kiitän ja ylistän sinua minun isäini Jumala, ettäs minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian ilmoittanut.

23. Minä kijtän ja ylistän sinua minun Isäni Jumala ettäs minulle wijsautta ja wäkewyttä lainat ja nyt ilmoittanut olet jota me sinulda rucoilim nimittäin sinä olet meille Cuningan asian ilmoittanut.

23 I thank you and praise you, O you, God of my fathers, who has given me wisdom and might and has now made known to me what we desired of you, for you have made known to us the king's matter.

23. I thank thee, and praise thee, O thou God of my fathers, who hast given me wisdom and might, and hast made known unto me now what we desired of thee: for thou hast now made known unto us the king's matter.

23. Ich danke dir und lobe dich, Gott meiner Väter, der du mir Weisheit und Stärke verleihst und jetzt offenbart hast, darum wir dich gebeten haben; denn du hast uns des Königs Sache offenbart.

23. A tí, o! Dios de mis padres, te doy las gracias, y te alabo, que me diste sabiduría y fortaleza; y ahora me enseñaste lo que te pedímos, porque nos ensenaste el negocio del rey.

23 Славлю и величаю Тебя, Боже отцов моих, что Ты даровал мне мудрость и силу и открыл мне то, о чем мы молили Тебя; ибо Ты открыл нам дело царя.

24. Sitten Daniel meni Arjokin tykö, jolla oli kuninkaan määräys tappaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi hänelle näin: Älä tapa Baabelin viisaita; vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.

24. Silloin meni Daniel Ariokin tykö, jolla kuninkaalta käsky oli viisaita Babelissa hukuttaa; hän meni ja sanoi hänelle näin: älä tapa viisaita Babelissa, vaan vie minut ylös kuninkaan tykö, minä tahdon kuninkaalle selityksen sanoa.

24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis waan wie minua ylös Cuningan tygö minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa.

24 Therefore Daniel went in to Arioch, whom the king had appointed to destroy the wise men of Babylon. He went and said thus to him: Do not destroy the wise men of Babylon. Bring me in before the king and I will show to the king the interpretation.

24. Therefore Daniel went in unto Arioch, whom the king had ordained to destroy the wise men of Babylon: he went and said thus unto him; Destroy not the wise men of Babylon: bring me in before the king, and I will shew unto the king the interpretation.

24. Da ging Daniel hinein zu Arioch, der vom König Befehl hatte, die Weisen zu Babel umzubringen, und sprach zu ihm also: Du sollst die Weisen zu Babel nicht umbringen, sondern führe mich hinein zum König, ich will dem König die Deutung sagen.

24. Después de esto Daniel entró a Arioc, al cual el rey había puesto para matar a los sabios de Babilonia: fué y díjole así: No mates los sabios de Babilonia: méteme delante del rey, que yo mostraré al rey la declaración.

24 После сего Даниил вошел к Ариоху, которому царь повелел умертвить мудрецов Вавилонских, пришел и сказалему: не убивай мудрецов Вавилонских; введи меня к царю, и я открою значение сна .

25. Silloin Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle näin: Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

25. Ariok vei Danielin kiiiruusti kuninkaan eteen, ja sanoi hänelle näin: minä olen löytänyt yhden miehen Juudalaisten vankien seasta, joka kuninkaalle selityksen sanoa taitaa.

25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast joca Cuningalle sen selityxen sano taita.

25 Then Arioch brought Daniel in before the king in haste and said thus to him: I have found a man of the sons of the captivity of Judah, who will make known the interpretation to the king.

25. Then Arioch brought in Daniel before the king in haste, and said thus unto him, I have found a man of the captives of Judah, that will make known unto the king the interpretation.

25. Arioch brachte Daniel eilends hinein vor den König und sprach zu ihm also: Es ist einer gefunden unter den Gefangenen aus Juda, der dem König die Deutung sagen kann.

25. Entónces Arioc metió prestamente a Daniel delante del rey, y díjole así: Un varón de los trasportados de Judá he hallado, el cual declarará al rey la interpretación.

25 Тогда Ариох немедленно привел Даниила к царю исказал ему: я нашел из пленных сынов Иудеи человека, который можетоткрыть царю значение сна .

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, jonka nimenä oli Beltsassar: Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin, ja sen selityksen?

26. Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, joka Belsatsariksi kutsuttiin: oletko sinä se, joka minulle sen unen, jonka minä nähnyt olen, ja hänen selityksensä ilmoittaa taidat?

26. Cuningas wastais ja sanoi Danielille joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se joca minulle sen unen jonga minä nähnyt olen ja hänen selityxens ilmoitta taidat?

26 The king answered and said to Daniel, whose name was Belteshazzar, Are you able to make known to me the dream which I have seen and the interpretation of it?

26. The king answered and said to Daniel, whose name was Belteshazzar, Art thou able to make known unto me the dream which I have seen, and the interpretation thereof?

26. Der König antwortete und sprach zu Daniel, den sie Beltsazar hießen: Bist du, der mir den Traum, den ich gesehen habe, und seine Deutung anzeigen kann?

26. Respondió el rey, y dijo a Daniel, (al cual llamaban Baltasar:) ¿Podrás tú hacerme entender el sueño que ví, y su declaración?

26 Царь сказал Даниилу, который назван был Валтасаром: можешь ли тысказать мне сон, который я видел, и значение его?

27. Daniel vastasi kuninkaalle ja sanoi: Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.

27. Daniel vastasi kuninkaan edessä ja sanoi: sitä salautta, jota kuningas anoo, ei viisaat, tähtientutkiat, oppineet ja noidat taida kuninkaalle ilmoittaa.

27. DAniel wastais Cuningan edes ja sanoi: Sitä salaust cuin Cuningas anoi tietä ei wijsat oppenet tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta.

27. Nin rupeis Daniel Kuningan NebucadNezarin edes/ ja Sanoi. SITE Salaust/ quin Kuningas anoi tiete eipe ne wisaat/ Opetetut/ Tecteintutkiat ia Noidhat/ woi Kuningalle ilmoitta. (Niin rupesi Daniel kuninkaan Nebukadrezarin edessä/ ja sanoi. Sitä salausta/ kuin kuningas anoi tietää eipä ne wiisaat/ opetetut/ tähteintutkijat ja noidat/ woi kuninkaalle ilmoittaa.)

27 Daniel answered before the king and said, The secret which the king has demanded, neither wise men, enchanters, magicians, nor soothsayers, can show to the king,

27. Daniel answered in the presence of the king, and said, The secret which the king hath demanded cannot the wise men, the astrologers, the magicians, the soothsayers, shew unto the king;

27. Daniel fing an vor dem König und sprach: Das verborgene Ding, das der König fordert von den Weisen, Gelehrten, Sterndeutern und Wahrsagern, steht in ihrem Vermögen nicht, dem König zu sagen.

27. Daniel respondió delante del rey, y dijo: El misterio que el rey demanda, ni sabios, ni astrólogos, ni magos, ni adivinos lo pueden enseñar al rey.

27 Даниил отвечал царю и сказал: тайны, о которой царь спрашивает, не могут открыть царю ни мудрецы, ни обаятели, нитайноведцы, ни гадатели.

28. Mutta on Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. Tämä on sinun unesi, sinun pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi.

28. Vaan Jumala on taivaissa, joka taitaa salaiset asiat julistaa, hän tiettäväksi teki kuningas Nebukadnetsarille, mitä tulevaisina aikoina tapahtuman pitää. Tämä on sinun unes ja sinun näkys, kuin sinä makasit.

28. Waan Jumala taiwast hän taita salaiset asiat julista ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä.

28. Waan Jumala Taiuahast/ hen taita salaiset Asiat iulghista/ ia tietteuexi teki Kuningalle Nebucatnezar/ mite tuleuaisis aighois tapactuman pite. (Waan Jumala taiwahasta/ hän taitaa salaiset asiat julkistaa/ ja tiettäwäksi teki kuninkaalle Nebukadnezar/ mitä tulewaisissa ajoissa tapahtuman pitää.)

28 but there is a God in heaven who reveals secrets. And he has made known to the king Nebuchadnezzar what will be in the latter days. Your dream and the visions of your head upon your bed, are these:

28. But there is a God in heaven that revealeth secrets, and maketh known to the king Nebuchadnezzar what shall be in the latter days. Thy dream, and the visions of thy head upon thy bed, are these;

28. Aber es ist ein Gott im Himmel, der kann verborgene Dinge offenbaren; der hat dem König Nebukadnezar angezeigt, was in künftigen Zeiten geschehen soll.

28. Mas hay un Dios en los cielos el cual revela los misterios; y él ha hecho saber al rey Nabucodonosor lo que ha de acontecer a cabo de dias. Tu sueño, y las visiones de tu cabeza sobre tu cama, es esto:

28 Но есть на небесах Бог, открывающий тайны; и Он открыл царю Навуходоносору, что будет в последние дни. Сон твой и видения главы твоей на ложе твоем были такие:

29. Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva; ja hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.

29. Sinä kuningas vuoteessas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pitäis; ja se, joka salaiset ilmoittaa, hän on sinulle osoittanut, kuinka tapahtuman pitää.

29. NIjn on tämä sinun unes ja sinun näkys cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pidäis ja se joca salaiset ilmoitta hän on sinulle osottanut cuinga tapahtuman pitä.

29. Nin on teme sinun Unes/ ia sinun Näkys/ quin sine macasit. Sine Kuningas/ quin sine olit sinun Wotes päle/ nin sine aiattelit mite edespein tapactuman pidheis. Ja se ioca salaiset ilmoittapi/ hen ombi sinulle osottanut/ quin tapactuman pite. (Niin on tämä sinun unesi/ ja sinun näkysi/ kuin sinä makasit. Sinä kuningas/ kuin sinä olit sinun wuoteesi päällä/ niin sinä ajattelit mitä edespäin tapahtuman pitäisi. Ja se joka salaiset ilmoittaapi/ hän ompi sinulle osoittanut/ kuin tapahtuman pitää.)

29 As for you, O king, your thoughts came upon your bed, what should happen hereafter. And he who reveals secrets has made known to you what will happen.

29. As for thee, O king, thy thoughts came into thy mind upon thy bed, what should come to pass hereafter: and he that revealeth secrets maketh known to thee what shall come to pass.

29. Mit deinem Traum und deinem Gesichten, da du schliefest, verhielt sich's also: Du, König, dachtest auf deinem Bette, wie es doch hernach zugehen würde; und der, so verborgene Dinge offenbart, hat dir angezeigt, wie es gehen werde.

29. Tú, o! rey, en tu cama, tus pensamientos subieron por saber lo que había de ser en lo porvenir; y el que revela los misterios, te mostró lo que ha de ser.

29 ты, царь, на ложе твоем думал о том, что будет после сего? и Открывающий тайны показал тебе то, что будет.

30. Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

30. Niin ovat senkaltaiset asiat minulle ilmoitetut, ei minun viisauteni tähden, niinkuin se olis suurempi kuin kaikkein, jotka elävät, vaan sentähden että sen selitys pitäis kuninkaalle tiettäväksi tuleman, ja sinä saisit sinun sydämes ajatukset tietää.

30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut ei minun wijsaudeni tähden cuin se olis suurembi cuin caickein jotca eläwät. Waan sentähden on se minulle ilmoitettu että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä.

30. Nin ouat sencaltaiset salaiset Asiat minulle ilmoitetut/ ei minun Wisaudheni cautta/ quin se olis swrembi/ quin caickein/ iotca eleuet. Waan senteden ombi se minulle ilmoitettu/ Ette sen Tulkitos pidheis Kuningalle tietteuexi tuleman/ ia sine saisit sinun sydhemes aiatoxet tiete. (Niin owat senkaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wiisauteni kautta/ kuin se olisi suurempi/ kuin kaikkein/ jotka eläwät. Waan sentähden ompi se minulle ilmoitettu/ että sen tulkitus pitäis kuninkaalle tiettäwäksi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämesi ajatukset tietää.)

30 But as for me, this secret is not revealed to me for any wisdom that I have more than any living man, but to the intent that the interpretation may be made known to the king and that you may know the thoughts of your heart.

30. But as for me, this secret is not revealed to me for any wisdom that I have more than any living, but for their sakes that shall make known the interpretation to the king, and that thou mightest know the thoughts of thy heart.

30. So ist mir solch verborgenes Ding offenbart, nicht durch meine Weisheit, als wäre sie größer denn aller, die da leben; sondern darum, daß dem König die Deutung angezeigt würde und du deines Herzens Gedanken erführest.

30. Y a mí, no por la sabiduría que en mí hay más que en todos los vivientes, ha sido revelado este misterio, mas para que yo notifique al rey la declaración, y que entendieses los pensamientos de tu corazón.

30 А мне тайна сия открыта не потому, чтобы я был мудрее всех живущих, но для того, чтобы открыто былоцарю разумение и чтобы ты узнал помышления сердца твоего.

31. Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

31. Sinä kuningas näit, ja katso, suuri ja korkia kuva seisoi suurella kirkkaudella sinun edessäs; ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sinä Cuningas näit ja cadzo suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs ja se oli hirmuinen nähdä.

31. Sine Kuningas näit/ ia catzo/ yxi swri ia corkia Cuua seisoi sinun edheses/ ia Se oli hirmulinen pälecatzo. (Sinä kuningas näit/ ja katso/ yksi suuri ja korkea kuwa seisoi sinun edessäsi/ ja se oli hirmuinen päälle katsoa.)

31 You, O king, saw, and behold, a great image. This image, which was mighty and whose brightness was excellent, stood before you and the appearance of it was fearful.

31. Thou, O king, sawest, and behold a great image. This great image, whose brightness was excellent, stood before thee; and the form thereof was terrible.

31. Du, König, sahst, und siehe, ein großes und hohes und sehr glänzendes Bild stand vor dir, das war schrecklich anzusehen.

31. Tú, o! rey, veías, y he aquí una grande imágen. Esta imágen, que era muy grande, y cuya gloria era muy sublime, estaba en pié delante de tí, y su vista era terrible.

31 Тебе, царь, было такое видение: вот, какой-то большой истукан; огромный был этот истукан, в чрезвычайном блеске стоял он пред тобою, и страшен был вид его.

32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.

32. Sen kuvan pää oli parhaimmasta kullasta; mutta sen rinta ja käsivarret olivat hopiasta; sen vatsa ja lanteet olivat vaskesta.

32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast sen wadza ja landet olit waskest.

32. Sen saman Cuuan Pää oli parahimmast Cullast/ Mutta sen Rinda ia Käsiuardhet olit Hopiast. Sen Watza ia Landet olit Cuparist/ (Sen saman kuwan pää oli parhaimmasta kullasta/ Mutta sen rinta ja käsiwarret olit hopeasta. Sen watsa ja lanteet olit kuparista/)

32 As for this image, its head was of fine gold, its breast and its arms of silver, its belly and its thighs of brass,

32. This image's head was of fine gold, his breast and his arms of silver, his belly and his thighs of brass,

32. Des Bildes Haupt war von feinem Golde, seine Brust und Arme waren von Silber, sein Bauch und seine Lenden waren von Erz,

32. La cabeza de esta imágen era de fino oro: sus pechos y sus brazos de plata: su vientre y sus muslos de metal:

32 У этого истукана голова была из чистого золота, грудь его и руки его – из серебра,чрево его и бедра его медные,

33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

33. Sen sääret olivat raudasta; sen jalat olivat puolittain raudasta ja puolittain savesta.

33. Sen sääret olit raudast sen jalgat olit puolittain raudast ja puolittain sawest.

33. Sen Sääret olit Raudhast/ Sen Jalghat olit politain Raudhast/ ia politain Sauest. (Sen sääret olit raudasta/ sen jalat olit puolittain raudasta/ ja puolittain sawesta.)

33 its legs of iron, its feet part of iron and part of clay.

33. His legs of iron, his feet part of iron and part of clay.

33. seine Schenkel waren Eisen, seine Füße waren eines Teils Eisen und eines Teils Ton.

33. Sus piernas de hierro: sus piés en parte de hierro, y en parte de barro cocido.

33 голени его железные, ноги его частью железные, частью глиняные.

34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare — ei ihmiskäden voimasta — ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

34. Sen sinä näit, siihenasti kuin yksi kivi temmattiin ilman käsiä, ja löi sen kuvan jalkoihin, jotka raudasta ja savesta olivat, ja murensi ne rikki.

34. Sencaltaista sinä näit sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä ja löi sen cuwan jalcoin jotca raudast ja sawest olit ja murensi heidän.

34. Sencaltaista sine näit/ Sihenasti yxi Kiui alasräueistin/ ilman Käsite/ ia löi sen Cuuan Jalcohin/ iotca Raudhast ia Sauest olit/ ia murenfi heite. (Senkaltaiset sinä näit/ siihenasti yksi kiwi alasrewäistiin/ ilman käsiä/ ja löi sen kuwan jalkoihin/ jotka raudasta ja sawesta olit/ ja murensi heitä.)

34 You looked until a stone was cut out without hands, which killed* the image upon its feet that were of iron and clay and broke them in pieces.

34. Thou sawest till that a stone was cut out without hands, which smote the image upon his feet that were of iron and clay, and brake them to pieces.

34. Solches sahst du, bis daß ein Stein herabgerissen ward ohne Hände; der schlug das Bild an seine Füße, die Eisen und Ton waren, und zermalmte sie.

34. Estabas mirando, hasta que una piedra fué cortada, no con manos, la cual hirió a la imágen en sus piés de hierro y de barro cocido, y los desmenuzó.

34 Ты видел его, доколе камень не оторвался от горы без содействия рук, ударил в истукана, в железные и глиняные ноги его, и разбил их.

35. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

35. Silloin tulivat ne kaikki muserretuksi, rauta, savi, vaski, hopia ja kulta, ja tulivat niinkuin akanat suviriihessä, ja tuuli vei ne pois, niin ettei niiden siaa ensinkään löydetty; mutta kivi joka kuvaa löi, tuli suureksi vuoreksi, niin että se kokonaan maan täytti.

35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi rauta sawi waski hopia ja culda ja tulit nijncuin acanat suwirijhes ja tuuli wei ne pois nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi tuli suurexi wuorexi nijn että se coco maan täytti.

35. Silloin tulit ynne musertuxi/ se Rauta/ Saui/ Cupari/ Hopia ia Culta/ ia tulit ninquin Acanat Suuiloghas. Ja Twli sen poiswei/ nin ettei site sillen tainut leutte. Mutta se Kiui/ ioca site Cuua löi/ tuli swrexi worexi/ nin/ ette se coco Mailman teutti. (Silloin tulit ynnä muserretuksi/ se rauta/ sawi/ kupari/ hopea ja kulta/ ja tulit niinkuin akanat suwilokassa. Ja tuuli sen pois wei/ niin ettei sitä silleen tainnut löyttää. Mutta se kiwi/ joka sitä kuwaa löi/ tuli suureksi wuoreksi/ niin/ että se koko maailman täytti.)

35 Then the iron, the clay, the brass, the silver and the gold, was broken in pieces together and became like the chaff of the summer threshing floors. And the wind carried them away, so that no place was found for them. And the stone that killed* the image became a great mountain and filled the whole earth.

35. Then was the iron, the clay, the brass, the silver, and the gold, broken to pieces together, and became like the chaff of the summer threshingfloors; and the wind carried them away, that no place was found for them: and the stone that smote the image became a great mountain, and filled the whole earth.

35. Da wurden miteinander zermalmt das Eisen, Ton, Erz, Silber und Gold und wurden wie eine Spreu auf der Sommertenne, und der Wind verwehte sie, daß man sie nirgends mehr finden konnte. Der Stein aber, der das Bild zerschlug, ward ein großer Berg, daß er die ganze Welt füllte.

35. Entónces fué también desmenuzado el hierro, el barro cocido, el metal, la plata, y el oro, y se tornaron como tamo de las eras del verano; y levantólos el viento, y nunca más se les halló lugar. Mas la piedra que hirió a la imágen, fué hecha un gran monte, que hinchió toda la tierra.

35 Тогда все вместе раздробилось: железо, глина,медь, серебро и золото сделались как прах на летних гумнах, и ветер унес их, и следа не осталось от них; а камень,разбивший истукана, сделался великою горою и наполнил всю землю.

36. Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

36. Tämä on uni; nyt me tahdomme kuninkaalle sen selityksen sanoa:

36. Tämä on se uni nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa.

36. Teme se Uni ombi/ Nyt me tadhoma Kuningan edes sen Toimituxen sanoa. (Tämä se uni ompi/ Nyt me tahdomme kuninkaan edessä sen toimituksen sanoa.)

36 This is the dream and we will tell the interpretation of it before the king.

36. This is the dream; and we will tell the interpretation thereof before the king.

36. Das ist der Traum. Nun wollen wir die Deutung vor dem König sagen.

36. Este es el sueño: la declaración de él diremos también en la presencia del rey.

36 Вот сон! Скажем пред царем и значение его.

37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

37. Sinä kuningas olet kuningasten kuningas, jolle Jumala taivaasta valtakunnan, voiman, väkevyyden ja kunnian antanut on;

37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas jolle Jumala taiwast waldacunnan woiman wäkewyden ja cunnian andanut on.

37. Sine Kuningas olet caikein Kuningain Kuningas/ Jolla Jumala Taiuahast/ Waldakunnan/ woiman/ ia Wäkewydhen/ ia Cunnian andanut on. (Sinä kuningas olet kaikkein kuningasten kuningas/ jolla Jumala taiwahasta/ waltakunnan/ woiman/ ja wäkewyyden/ ja kunnian antanut on.)

37 You, O king, are a king of kings, to whom the God of heaven has given the kingdom, the power and the strength and the glory.

37. Thou, O king, art a king of kings: for the God of heaven hath given thee a kingdom, power, and strength, and glory.

37. Du, König, bist ein König aller Könige, dem der Gott des Himmels Königreich, Macht, Stärke und Ehre gegeben hat

37. Tú, o! rey, eres rey de reyes; porque el Dios del cielo te ha dado el reino, la potencia, y la fortaleza, y la majestad.

37 Ты, царь, царь царей, которому Бог небесный даровал царство, власть, силу и славу,

38. ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.

38. Ja kaikki, joissa ihmisen lapset asuvat, ja eläimet kedolla ja linnut taivaan alla on hän sinun käsiis antanut, ja sinulle näiden kaikkein päälle lainasi vallan: sinä se kultainen pää olet.

38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat ja eläimet kedolla ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.

38. Ja caiki/ ioissa Inhimisen Lapset asuuat/ ia Eleimet Kedholla/ ia Linnut Taiuas alla/ on hen sinun Käsihis andanut/ ia sinulle neinen caikein ylitze wallan lainasi. (Ja kaikki/ joissa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwasalla/ on hän sinun käsiisi antanut/ ja sinulle näiden kaikkein ylitse wallan lainasi.)

38 And wherever the sons of men dwell, the beasts of the field and the birds of the heavens, he has given into your hand and has made you to rule over them all. You are the head of gold.

38. And wheresoever the children of men dwell, the beasts of the field and the fowls of the heaven hath he given into thine hand, and hath made thee ruler over them all. Thou art this head of gold.

38. und alles, da Leute wohnen, dazu die Tiere auf dem Felde und die Vögel unter dem Himmel in deine Hände gegeben und dir über alles Gewalt verliehen hat. Du bist das goldene Haupt.

38. Y todo lo que habitan hijos de hombres, bestias del campo, y aves del cielo, ha entregado en tu mano; y te ha hecho enseñorear sobre todo ello: tú eres aquella cabeza de oro.

38 и всех сынов человеческих, где бы они ни жили, зверей земных и птиц небесных Он отдал в твои руки и поставил тебя владыкоюнад всеми ими. Ты – это золотая голова!

39. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

39. Sinun jälkees pitää toisen valtakunnan tuleman, halvemman kuin sinä; sitte se kolmas valtakunta, joka vaskinen on, jonka pitää kaikki maakunnat hallitseman.

39. Sinä se cullainen pää olet sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda joca waskinen on jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman.

39. SIne se Cullainen pää olet/ Sinun ielkes pite ydhen toisen Waldakunnan ylestuleman/ haluambi quin sinun. Sitelehin se Colmas Waldakunda/ ioca Cuparinen on/ ionga pite ylitze caiki Makunnat hallitzeman. (Sinä se kultainen pää olet/ Sinun jälkeesi pitää yhden toisen waltakunnan ylöstuleman/ halwempi kuin sinun. Siitä lähin se kolmas waltakunta/ joka kuparinen on/ jonka pitää ylitse kaikki maakunnat hallitseman.)

39 And after you will arise another kingdom inferior to you and another third kingdom of brass, which will bear rule over all the earth.

39. And after thee shall arise another kingdom inferior to thee, and another third kingdom of brass, which shall bear rule over all the earth.

39. Nach dir wird ein anderes Königreich aufkommen, geringer denn deins. Darnach das dritte Königreich, das ehern ist, welches wird über alle Lande herrschen.

39. Y después de tí se levantará otro reino menor que tú; y otro tercero reino de metal, el cual se enseñoreará de toda la tierra.

39 После тебя восстанет другое царство, ниже твоего, и еще третье царство, медное, которое будет владычествовать над всею землею.

40. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

40. Sen neljännen valtakunnan pitää kovan oleman niinkuin raudan; sillä niinkuin rauta särkee ja murentaa kaikki, ja niinkuin rauta kaikki rikkoo, juuri niin tämän piti myös särkemän ja murentaman.

40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki ja nijncuin rauta caicki ricko juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman.

40. Sen Nelienen pite couan oleman/ ninquin Raudhan/ Sille ninquin Rauta serkepi ia murenda caiki/ ia ninquin Rauta caiki rickopi/ Jurinin temen pite mös caiki serkemen ia murendaman. (Sen neljännen pitää kowan oleman/ niinkuin raudan/ Sillä niinkuin rauta särkeepi ja murentaa kaikki/ ja niinkuin rauta kaikki rikkoopi/ Juurineen tämän pitää myös kaikki särkemän ja murentaman.)

40 And the fourth kingdom will be strong as iron, inasmuch as iron breaks in pieces and subdues all things. And as iron that crushes all these, it will break in pieces and crush.

40. And the fourth kingdom shall be strong as iron: forasmuch as iron breaketh in pieces and subdueth all things: and as iron that breaketh all these, shall it break in pieces and bruise.

40. Und das vierte wird hart sein wie Eisen; denn gleichwie Eisen alles zermalmt und zerschlägt, ja, wie Eisen alles zerbricht, also wird es auch diese alle zermalmen und zerbrechen.

40. Y el reino cuarto será fuerte como hierro; y como el hierro desmenuza, y doma todas las cosas, y como el hierro que quebranta todas estas cosas, desmenuzará y quebrantará.

40 А четвертое царство будет крепко, как железо; ибо как железо разбивает и раздробляет все, так и оно, подобно всесокрушающему железу, будет раздроблять и сокрушать.

41. Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

41. Mutta ettäs näit jalat ja varpaat, puolittain savesta ja puolittain raudasta, sen pitää jaetun valtakunnan oleman; kuitenkin pitää raudan vahvuudesta siihen jäämän, niinkuin sinä näit raudan olevan savella sekoitetun.

41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat puolittain sawest ja puolittain raudast sen pitä jaetun waldacunnan oleman. Cuitengin pitä raudan istuttamisest sijhen jäämän nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun.

41. Mutta ettes neit Jalghat ia warpaat/ politain Sauest ia politain Raudhast/ sen pite ydhen iaetun Waldacunnan oleman. Quitengin pite sijte Raudhan istuttamisest sijhen sisel iemen/ ninquin sine neit Raudhan oleuan Sauen cansa secoitetun. (Mutta että näit ne jalat ja warpaat/ puolittain sawesta ja puolittain raudasta/ sen pitää yhden jaetun waltakunnan oleman. Kuitenkin pitää sitä raudan istuttamisesta siihen sisälle jäämän/ niinkuin sinä näit raudan olewan sawen kanssa sekoitetun.)

41 And in what you saw the feet and toes, part of potters' clay and part of iron, it will be a divided kingdom. But there will be of the strength of the iron in it, inasmuch as you saw the iron mixed with miry clay.

41. And whereas thou sawest the feet and toes, part of potters' clay, and part of iron, the kingdom shall be divided; but there shall be in it of the strength of the iron, forasmuch as thou sawest the iron mixed with miry clay.

41. Daß du aber gesehen hast die Füße und Zehen eines Teils Ton und eines Teils Eisen: das wird ein zerteiltes Königreich sein; doch wird von des Eisens Art darin bleiben, wie du es denn gesehen hast Eisen mit Ton vermengt.

41. Y lo que viste los piés y los dedos en parte de barro cocido de ollero, y en parte de hierro, el reino será diviso, y habrá en él algo de fortaleza de hierro, de la manera que viste el hierro mezclado con el tiesto de barro.

41 А что ты видел ноги и пальцы на ногах частью из глины горшечной, а частью из железа, то будет царство разделенное, и в нем останется несколько крепости железа, так как ты видел железо, смешанное с горшечною глиною.

42. Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras.

42. Ja että varpaat sen jaloissa puolittain rautaa ja puolittain savea oli, niin sen pitää puolittain vahvan ja puolittain heikon valtakunnan oleman.

42. Ja että warpat sen jalgois puolittain rauta ja puolittain sawi oli sen pitä puolittain wahwan ja puolittain heicon waldacunnan oleman.

42. Ja ette Warpaat sen ialghois/ politain Rauta/ ia politain Sauinen oli/ Sen pite politain wahuan/ ia politain heicon Waldakunnan oleman. (Ja että warpaat sen jaloissa/ puolittain rauta/ ja puolittain sawinen oli/ Sen pitää puolittain wahwan/ ja puolittain heikon waltakunnan oleman.)

42 And as the toes of the feet were part of iron and part of clay, so the kingdom will be partly strong and partly broken.

42. And as the toes of the feet were part of iron, and part of clay, so the kingdom shall be partly strong, and partly broken.

42. Und daß die Zehen an seinen Füßen eines Teils Eisen und eines Teils Ton sind: wird's zum Teil ein starkes und zum Teil ein schwaches Reich sein.

42. Y los dedos de los piés en parte de hierro, y en parte de barro cocido, en parte el reino será fuerte, y en parte será frágil.

42 И как персты ног были частью из железа, а частью из глины, так и царство будет частью крепкое, частью хрупкое.

43. Että sinä näit rautaa olevan saven seassa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen.

43. Ja ettäs näit raudan sekoitetun savella, niin he kyllä ihmisen siemenellä sekoitetaan, mutta ei he kuitenkaan riipu kiinni toinen toisessansa; niinkuin ei rautaa taideta sekoittaa saven kanssa yhteen.

43. Ja ettäs näit raudan secoitetun sawella kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten.

43. Ja ettes nägit Raudhan secoitetun Sauen cansa/ kylle he heitens Inhimisen weren peresti ycten secoittauat/ Mutta euet he quitengin toinen toisestans kijnirijpu/ Nin quin ei Rauta taita Sauen cansa yctensecoitetta. (Ja ettäs näit raudan sekoitetun sawen kanssa/ kyllä he heitänsä ihmisen weren perästä yhteen sekoittawat/ Mutta eiwät he kuitenkaan toinen toisessansa kiinni riipu/ Niinkuin ei rauta taida sawen kanssa yhteen sekoitettaa.)

43 And in what you saw the iron mixed with miry clay, they will mingle themselves with the seed of men, but they will not cling one to another, even as iron does not mix with clay.

43. And whereas thou sawest iron mixed with miry clay, they shall mingle themselves with the seed of men: but they shall not cleave one to another, even as iron is not mixed with clay.

43. Und daß du gesehen hast Eisen und Ton vermengt: werden sie sich wohl nach Menschengeblüt untereinander mengen, aber sie werden doch nicht aneinander halten, gleichwie sich Eisen und Ton nicht mengen läßt.

43. Cuanto a lo que viste el hierro mezclado con tiesto de barro, mezclarse han con simiente humana: mas no se pegarán el uno con el otro, como el hierro no se mezcla con el tiesto.

43 А что ты видел железо, смешанное с глиною горшечною, это значит, что они смешаются через семя человеческое, но не сольются одно с другим, как железо не смешивается с глиною.

44. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

44. Mutta näiden kuningasten aikana on Jumala taivaasta yhden valtakunnan asettava, jota ei ikänä kukisteta, ja hänen valtakuntansa ei pidä toiselle kansalle annettaman: sen pitää kaikki nämät valtakunnat särkemän ja hajoittaman, mutta sen pitää ijankaikkisesti pysymän.

44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa joca ei ikänäns cukisteta ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman mutta sen pitä ijancaickisest pysymän.

44. MUtta neinen Waldacundain aicana/ pite Jumala Tiuahasta ydhen Waldacunnan ylessaattama'/ iotca ei ikenens radhelta. Ja henen Waldakundans ei pidhe toiselle Canssalle haltunannettaman. Sen pite caiki näme Waldacunnat särkemen/ ia haiottaman/ Mutta sen pite ijancaikisesta pysijmen. (Mutta näiden waltakuntain aikana/ pitää Jumala taiwahasta yhden waltakunnan ylössaattaman/ jotka ei ikänänsä raadella. Ja hänen waltakuntansa ei pidä toiselle kansalle haltuun annettaman. Sen pitää kaikki nämä waltakunnat särkemän/ ja hajoittaman/ Mutta se pitää iankaikkisesti pysymän.)

44 And in the days of those kings the God of heaven will set up a kingdom that will never be destroyed, nor will the sovereignty of it be left to another people, but it will break in pieces and consume all these kingdoms and it will stand forever.

44. And in the days of these kings shall the God of heaven set up a kingdom, which shall never be destroyed: and the kingdom shall not be left to other people, but it shall break in pieces and consume all these kingdoms, and it shall stand for ever.

44. Aber zur Zeit solcher Königreiche wird der Gott des Himmels ein Königreich aufrichten, das nimmermehr zerstört wird; und sein Königreich wird auf kein ander Volk kommen. Es wird alle diese Königreiche zermalmen und verstören; aber es selbst wird ewiglich bleiben;

44. Mas en los dias de estos reyes el Dios del cielo levantará un reino que eternalmente no se corromperá; y este reino no será dejado a otro pueblo: el cual desmenuzará, y consumirá todos estos reinos, y él permanecerá para siempre.

44 И во дни тех царств Бог небесный воздвигнет царство, которое вовеки не разрушится, и царство это не будет передано другому народу; оно сокрушит и разрушит все царства, а само будет стоять вечно,

45. niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta — ei ihmiskäden voimasta — ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.

45. Niinkuin sinä näit kiven, ilman käsiä vuoresta temmatun, joka raudan, vasken, saven, hopian ja kullan murensi: niin on suuri Jumala kuninkaalle näyttänyt, kuinka tästälähin tapahtuman pitää; ja tämä on totinen uni ja sen selitys on oikia.

45. Nijncuin sinä näit kiwen ilman käsitä temmatun joca raudan wasken sawen hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt cuinga tästälähin tapahtuman pitä ja tämä on totisest se uni ja sen selitys on oikia.

45. Samalmoto quin sine neit ydhen Kiuen/ ilman Käsite poisreueistyn/ ioca Raudhan/ Cuparin/ Sauen/ Hopian ia Cullan musersi. (Samalla muotoa kuin sinä näit yhden kiwen/ ilman käsittä poisrewäistyn/ joka raudan/ kuparin/ sawen/ hopean ja kullan musersi.)

45 Inasmuch as you saw that a stone was cut out of the mountain without hands and that it broke in pieces the iron, the brass, the clay, the silver and the gold, the great God has made known to the king what will happen hereafter. And the dream is certain and the interpretation of it sure.

45. Forasmuch as thou sawest that the stone was cut out of the mountain without hands, and that it brake in pieces the iron, the brass, the clay, the silver, and the gold; the great God hath made known to the king what shall come to pass hereafter: and the dream is certain, and the interpretation thereof sure.

45. wie du denn gesehen hast einen Stein, ohne Hände vom Berge herabgerissen, der das Eisen, Erz, Ton, Silber und Gold zermalmte. Also hat der große Gott dem König gezeigt, wie es hernach gehen werde; und der Traum ist gewiß, und die Deutung ist recht.

45. De la manera que viste que del monte fué cortada una piedra, que no con manos, desmenuzó al hierro, al metal, al tiesto, a la plata, y al oro, el Dios grande mostró al rey lo que ha de acontecer en lo porvenir. Y el sueño es verdadero, y fiel su declaración.

45 так как ты видел, что камень отторгнут был от горы не руками и раздробил железо, медь, глину, серебро и золото. ВеликийБог дал знать царю, что будет после сего. И верен этот сон, и точно истолкование его!

46. Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa ja kumartui maahan Danielin edessä ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.

46. Niin lankesi kuningas Nebukadnetsar kasvoillensa, ja kumarsi Danielia, ja käski tehdä hänelle ruokauhria ja polttouhria.

46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens ja cumarsi Danieli ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.

46 Then the king Nebuchadnezzar fell upon his face and worshiped Daniel and commanded that they should offer an oblation and sweet odors to him.

46. Then the king Nebuchadnezzar fell upon his face, and worshipped Daniel, and commanded that they should offer an oblation and sweet odours unto him.

46. Da fiel der König Nebukadnezar auf sein Angesicht und betete an vor dem Daniel und befahl, man sollt ihm Speisopfer und Räuchopfer tun.

46. Entónces el rey Nabucodonosor cayó sobre su rostro, y humillóse a Daniel, y mandó que le sacrificasen presentes y perfumes.

46 Тогда царь Навуходоносор пал на лице свое и поклонился Даниилу, и велел принести ему дары и благовонные курения.

47. Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.

47. Ja kuningas vastasi Danielia ja sanoi: totisesti on teidän Jumalanne kaikkein jumalain Jumala ja kaikkein kuningasten Herra, joka salaiset asiat ilmoittaa, ettäs tämän salaisen asian olet ilmoittaa taitanut.

47. Ja Cuningas wastais Danielille ja sanoi: Ilman epäilemät teidän Jumalan on caickein jumalain Jumala ja caickein Cuningasten HERra joca salaiset asiat ilmoitta taita ettäs tämän salaisen asian olet ilmoitta taitanut.

47 The king answered to Daniel and said, Of a truth your* God is the God of gods and Lord of kings and a revealer of secrets, since you have been able to reveal this secret.

47. The king answered unto Daniel, and said, Of a truth it is, that your God is a God of gods, and a Lord of kings, and a revealer of secrets, seeing thou couldest reveal this secret.

47. Und der König antwortete Daniel und sprach: Es ist kein Zweifel, euer Gott ist ein Gott über alle Götter und ein HERR über alle Könige, der da kann verborgene Dinge offenbaren, weil du dies verborgene Ding hast können offenbaren.

47. El rey habló a Daniel, y dijo: Ciertamente que el Dios vuestro es Dios de dioses, y el Señor de los reyes, y el descubridor de los misterios, pues pudiste revelar este misterio.

47 И сказал царь Даниилу: истинно Бог ваш есть Бог богов и Владыка царей, открывающий тайны, когда ты мог открыть эту тайну!

48. Sitten kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.

48. Niin kuningas korotti Danielin, ja antoi hänelle suuria ja paljon lahjoja, ja asetti hänen kaikkein Babelin valtakuntain päälle ja päämieheksi kaikkein viisasten päälle Babelissa.

48. Ja Cuningas corgotti Danielin ja annoi hänen suuria ja paljon lahjoja ja teki hänen Förstixi coco Babelin maacunnas ja pani hänen Päämiehexi caickein wijsasten päälle Babelis.

48 Then the king made Daniel great and gave him many great gifts and made him to rule over the whole province of Babylon and to be chief governor over all the wise men of Babylon.

48. Then the king made Daniel a great man, and gave him many great gifts, and made him ruler over the whole province of Babylon, and chief of the governors over all the wise men of Babylon.

48. Und der König erhöhte Daniel und gab ihm große und viele Geschenke und machte ihn zum Fürsten über die ganze Landschaft Babel und setzte ihn zum Obersten über alle Weisen zu Babel.

48. Entónces el rey magnificó a Daniel, y le dió muchos y grandes dones, y púsole por gobernador de toda la provincia de Babilonia, y por príncipe de los gobernadores sobre todos los sabios de Babilonia.

48 Тогда возвысил царь Даниила и дал ему много больших подарков, и поставил его над всею областью Вавилонскою и главным начальником над всеми мудрецами Вавилонскими.

49. Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.

49. Ja Daniel rukoili kuningasta, että hän pani Babelin maakuntain päälle Sadrakin, Mesakin ja Abednegon; mutta Daniel itse oli kuninkaan tykönä hänen kartanossansa.

49. Ja Daniel rucoili Cuningasta että hän panis Babelin maacundain päälle Sadrachin Mesachin AbedNegon: Mutta Daniel idze oli Cuningan tykönä hänen cartanosans.

49 And Daniel requested of the king and he appointed Shadrach, Meshach and Abed-nego, over the affairs of the province of Babylon, but Daniel was in the gate of the king.

49. Then Daniel requested of the king, and he set Shadrach, Meshach, and Abednego, over the affairs of the province of Babylon: but Daniel sat in the gate of the king.

49. Und Daniel bat vom König, daß er über die Ämter der Landschaft Babel setzen möchte Sadrach, Mesach und Abed-Nego; und er, Daniel blieb bei dem König am Hofe.

49. Y Daniel demandó del rey, y él puso sobre los negocios de la provincia de Babilonia a Sidrac, Misac, y Abdenago: y Daniel a la puerta del rey.

49 Но Даниил просил царя, и он поставил Седраха, Мисаха и Авденаго над делами страны Вавилонской, а Даниил остался при дворе царя.