Ensimmäinen kuningasten kirja
706
kuninkuutensa tuli hyvin vahvak-
si.
13 Mutta Adonia, Haggitin poika,
tuli Batseban, Salomon äidin,
luo. Tämä sanoi: Rauhaako si-
nun tulosi tietää? Hän vastasi:
Rauhaa.
14 Sitten hän sanoi: Minulla on
asiaa sinulle. Batseba sanoi: Pu-
hu.
15 Silloin hän sanoi: Sinä tiedät,
että kuninkuus oli minun, ja että
koko Israel oli kääntänyt kat-
seensa minuun, että minusta tu-
lisi kuningas. Mutta sitten kunin-
kuus meni minulta pois ja joutui
minun veljelleni, sillä Herralta se
hänelle tuli.
16 Yhtä minä nyt sinulta pyy-
dän; älä sitä minulta kiellä. Hän
sanoi hänelle: Puhu.
17 Hän sanoi: Puhu kuningas
Salomolle - sillä sinulta hän ei
sitä kiellä - että hän antaisi mi-
nulle suunemilaisen Abisagin
vaimoksi.
18 Batseba vastasi: Hyvä. Minä
puhun kuninkaalle sinun puoles-
tasi.
19 Silloin Batseba meni kuningas
Salomon tykö puhumaan hänelle
Adonian puolesta. Niin kuningas
nousi ja meni häntä vastaan ja
kumarsi häntä ja istui valtais-
tuimelleen. Ja myös kuninkaan
äidille asetettiin istuin, ja hän
istui hänen oikealle puolellensa.
20 Sitten hän sanoi: Minulla on
sinulle pieni pyyntö, älä sitä mi-
nulta kiellä. Kuningas sanoi hä-
nelle: Pyydä, äiti, minä en sinul-
ta kiellä.
21 Silloin hän sanoi: Annetta-
koon suunemilainen Abisag sinun
veljellesi Adonialle vaimoksi.
22 Mutta kuningas Salomo vas-
tasi ja sanoi äidillensä: Miksi
pyydät vain suunemilaista
Abisagia Adonialle? Pyydä myös
kuninkuutta hänelle - hänhän on
minun vanhin veljeni - hänelle ja
pappi Ebjatarille ja Jooabille, Se-
rujan pojalle.
23 Ja kuningas Salomo vannoi
Herran kautta, sanoen: Jumala
rangaiskoon minua nyt ja vasta,
jollei Adonia saa hengellään
maksaa sitä, että on puhunut
näin.
24 Ja nyt, niin totta kuin Herra
elää, joka on minut vahvistanut
ja on asettanut minut isäni Daa-
vidin valtaistuimelle ja joka lupa-
uksensa mukaan on perustanut
