Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2633
48. Silloin Juudas lähetti heille
tämän rauhallisen sanan: "Salli
minun kulkea maasi kautta,
mennäksemme omaan maaham-
me. Kukaan ei tee teille pahaa;
me tahdomme vain kulkea lävit-
se." Mutta he eivät tahtoneet
avata pääsyä hänelle.
49. Silloin Juudas käski kuulut-
taa sotajoukkossa, että jokaisen
oli pysyttävä sillä paikalla, jossa
hän juuri oli.
50. Ja sotamiehet pysähtyivät
paikoilleen. Sitten he taistelivat
kaupunkia vastaan koko päivän
ja koko yön, ja kaupunki joutui
hänen käsiinsä.
51. Ja hän tuhosi kaikki mie-
henpuolet miekan terällä, hävitti
kaupungin ja otti saaliiksi sen
tavarat. Sitten hän kulki kaupun-
gin läpi tapettujen ylitse.
52. Senjälkeen he kulkivat Jor-
danin yli ja tulivat suurelle ta-
sangolle, joka on vastapäätä
Beetsania.
53. Mutta Juudas piti lakkaamat-
ta koossa niitä, jotka jäivät toi-
sista jälkeen, ja rohkaisi väkeä
koko ajan matkalla, kunnes hän
saapui Juudan maahan.
54. Ja he nousivat Siionin vuo-
relle iloiten ja riemuiten ja uhra-
sivat polttouhreja, sillä ketään
heistä ei ollut kaatunut koko
matkalla onnelliseen palaamiseen
asti.
55. Sillä aikaa kuin Juudas Joo-
natanin kanssa oli Gileadissa ja
hänen veljensä Simon oli Galile-
assa Ptolemaiksen edustalla,
56. saivat Joosef, Sakariaan poi-
ka, ja Asarias, sotajoukkojen
päällikkö, kuulla sotaisista uro-
töistä, joita makkabilaiset olivat
suorittaneet.
57. Silloin he sanoivat: "Teh-
käämme mekin itsellemme nimi
ja lähtekäämme teistelemaan
pakanoita vastaan, jotka ovat
ympärillämme".
58. Ja niin he kutsuivat koolle
heidän johdossaan olevat sota-
väen osastot ja lähtivät Jamniaa
vastaan.
59. Silloin Gorgias ja hänen
miehensä lähtivät ulos kaupun-
gista asettuakseen heitä vastaan
taisteluun.
60. Ja Joosef ja Asarias lyötiin
pakoon, ja heitä ajettiin takaa
Juudean rajoille asti; ja sinä
päivänä kaatui Israelin kansaa
noin kaksituhatta miestä.
