Viisauden kirja
2466
9 luku
Salomo rukoilee itselleen viisaut-
ta.
1. Isien Jumala ja laupeuden
Herra, sinä, joka olet tehnyt kai-
ken sanallasi
2. ja joka viisaudellasi olet val-
mistanut ihmisen, että hän hal-
litsisi luotuja, jotka sinä olet
luonut,
3. ja ohjaisi maailmaa pyhyydes-
sä ja vanhurskaudessa ja langet-
taisi tuomionsa sielun vilpittö-
myydessä!
4. Anna minulle viisaus, joka is-
tuu sinun valtaistuimesi vieressä,
äläkä hylkää minua lastesi jou-
kosta.
5. Sillä minä olen sinun palveli-
jasi ja sinun palvelijattaresi poi-
ka, heikko ja lyhytikäinen ihmi-
nen, liian vähäinen ymmärtä-
mään oikeutta ja lakeja.
6. Ja vaikka joku olisi täydelli-
nenkin ihmislasten joukossa, ei
hän kuitenkaan ole minkään ar-
voinen, jos sinun viisautesi hä-
neltä puuttuu.
7. Sinä itse olet valinnut minut
kansasi kuninkaaksi ja poikiesi ja
tyttäriesi tuomariksi.
8. Sinä käskit rakentamaan
temppelin pyhälle vuorellesi ja
alttarin siihen kaupunkiin, jossa
sinun asumuksesi on, sen pyhän
majan kaltaisen, jonka sinä alus-
sa valmistit.
9. Ja sinun tykönäsi on viisaus,
joka tuntee sinun tekosi ja joka
oli läsnä silloin, kun sinä maail-
man teit, joka tietää, mikä on
otollista sinun silmissäsi ja mikä
on oikeata sinun käskyjesi mu-
kaan.
10. Anna sen tulla pyhästä tai-
vaastasi ja lähetä se kunniasi
valtaistuimen tyköä, että se mi-
nun kanssani työtä tekisi, ja että
minä tietäisin, mikä on otollista
sinun edessäsi.
11. Sillä se tietää ja ymmärtää
kaikki ja johdattaa minua taita-
vasti teoissani ja suojaa minua
kirkkaudellansa.
12. Silloin minun työni ovat otol-
liset ja minä hallitsen vanhurs-
kaasti sinun kansaasi ja olen ar-
vollinen istumaan isäni valtais-
tuimella.
13. Sillä kuka ihminen tuntee
Jumalan aivoitukset taikka kuka
voi tutkia, mitä Herra tahtoo?
