JEREMIA
1637
ja hänen käsivartensa on taitet-
tu, sanoo Herra.
26. Juovuttakaat häntä*, sillä
hän on korottanut itsensä Her-
raa vastaan; että hän oksennuk-
sessansa itseänsä kääntelis, ja
myös pilkaksi tulis.
27. Sillä Israel on ollut sinun
häväistykses, niinkuin hän olis
löytty varasten seasta. Ja että
sinä senkaltaisia häntä vastaan
olet puhunut, pitää sinä vietä-
män myös pois.
28. Te Moabin asuvaiset, jättä-
käät kaupungit ja asukaat vuo-
ren kukkuloilla, ja tehkäät niin-
kuin kyhkyinen, joka pesänsä te-
kee luolan reunoille.
29. Me olemme kuulleet Moabin
ylpeyden, että hän on juuri yl-
piä, hänen korkeutensa, röyhkey-
tensä, öykkäämisensä ja sydä-
mensä paisumisen.
30. Minä kyllä tunnen, sanoo
Herra, hänen vihansa, ja ei hä-
nellä ole voimaa; hän kerskaa,
eikä niin taida tehdä.
31. II. Sentähden minä valitan
Moabin tähden, ja huudan koko
Moabin tähden; Kirhereksen mie-
hiä pitää murehdittaman.
32. Minä itken sinua yli Jaeserin
itkun, sinä Sibman viinapuu; si-
nun oksas ovat kulkeneet meren
ylitse ja tulleet Jaeserin mereen
saakka; hävittäjä on hyökännyt
sinun eloos ja viinan hake-
misees.
33. Ilo ja riemu on paennut ke-
dolta ja Moabin maalta, ja ei pi-
dä ensinkään viinaa enään siellä
puserrettaman. Viinan polkian ei
pidä enään laulaman ilovirttänsä;
ilovirsi ei pidä enään ilovirsi
oleman.
34. Hesbonin huudon tähden
hamaan Elealeen, joka kuuluu
Jahtsan Zoarista, kolmevuotises-
ta lehmästä, Horonaimiin asti;
sillä Nimrimin vedet pitää myös
kuivuman.
35. Ja minä teen Moabissa lo-
pun, sanoo Herra, ettei heidän
enään pidä uhraaman kukkuloil-
la, ja suitsuttaman jumalillensa.
36. Sentähden pauhaa minun
sydämeni Moabia vastaan niin-
kuin huilu, ja Kirhereksen mies-
ten päälle pauhaa minun sydä-
meni niinkuin huilu; he ovat pal-
jon alkaneet, sentähden pitää
heidän hukkuman.
37. Sillä kaikki päät pitää tule-
man paljaaksi ja kaikki parta
