ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
52. Ja koska Abrahamin palvelia kuuli heidän sanansa; kumarsi hän
maahan Herran eteen.
53. Ja palvelia toi hopia ja kultakalut, ja vaatteet, ja antoi Rebekalle:
vaan hänen veljellensä ja äidillensä antoi hän (muita) kalleita kaluja.
54. Niin he söivät ja joivat, hän ja miehet, jotka hänen kanssansa olivat,
ja siellä pitivät yötä: ja he nousivat aamulla varhain: ja hän sanoi:
päästäkäät minua herrani tykö.
55. Mutta hänen veljensä ja äitinsä sanoivat: olkaan piika meidän
tykönämme edes kymmenenkin päivää: sitte sinä saat mennä.
56. Niin sanoi hän heille: älkäät viivyttäkö minua: sillä Herra on tehnyt
minun matkani onnelliseksi: laskekaat minua menemään minun herrani
tykö.
57. Niin he sanoivat: kutsukaamme piika, ja kysykäämme mitä hän
sanoo.
58. Ja he kutsuivat Rebekan, ja sanoivat hänelle: tahdotkos mennä
tämän miehen kanssa? hän vastasi: menen.
59. Niin he laskivat sisarensa Rebekan menemään, ja hänen imettäjänsä,
Abrahamin palvelian kanssa; ja ne jotka hänen seurassansa olivat.
60. Ja he siunasivat Rebekkaa ja sanoivat hänelle: sinä olet meidän
sisaremme, lisäänny tuhannen tuhanteen; ja sinun siemenes omistakoon
vihamiestensä portit.
61. Niin Rebekka nousi piikoinensa, ja istuivat kamelein päälle, ja
seurasivat sitä miestä. Ja palvelia otti Rebekan, ja meni matkaansa.
62. Mutta Isaak palasi siltä kaivolta, joka kutsuttiin sen elävän, joka
minun näkee*: sillä hän asui etelän maalla.
1. Mos.16:14. Sen tähden nimitti hän sen kaivon, sen elävän kaivoksi,
joka minun näkee*, joka on Kadeksen ja Baredin välillä.
1. Mos.25:11. Ja Abrahamin kuoleman jälkeen siunasi Jumala hänen
poikansa Isaakin: Ja Isaak asui sen elävän, joka minun näkee, kaivon
tykönä.
