P. PAAVALIN EPISTOLA TITUKSELLE
ihmisille ilmestyi,
12. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja
maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja
jumalisesti elämään,
Eph.1:4. Niin kuin hän meitä on sen kautta valinnut*, ennen kuin
maailman perustus laskettu oli, että me olisimme pyhät ja
laittamattomat+ rakkaudessa hänen edessänsä,
Kol.1:22. Lihansa ruumiissa kuoleman kautta, että hän teidät saattais
pyhäksi, laittamattomaksi ja nuhteettomaksi* kasvoinsa edessä.
2 Tim.1:9. Joka meitä on autuaaksi tehnyt ja pyhällä kutsumisella
kutsunut, ei meidän töidemme perästä, vaan aivoituksensa* ja armonsa
jälkeen+, joka meille Kristuksessa Jesuksessa ennen ijankaikkisia aikoja
annettu on§,
1 Joh.2:16. Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö
ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta.
13. Ja odottamaan autuaallista toivoa, ja suuren Jumalan ja meidän
Lunastajamme Jesuksen Kristuksen ilmestystä,
1 Kor.1:7. Niin ettei teiltä jossakussa lahjassa mitään puutu, jotka
odotatte meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitusta,
Phil.3:20. Mutta meidän menomme on taivaissa*, josta me myös
lunastajaa Herraa Jesusta Kristusta odotamme+,
14. Joka itsensä antoi meidän edestämme, että hän meitä kaikesta
vääryydestä lunastais ja itsellensä erinomaiseksi kansaksi puhdistais*,
ahkeraksi hyviin töihin.
2 Mos.19:5. Jos te siis minun ääneni ahkerasti kuulette, ja pidätte minun
liittoni*, niin teidän pitää oleman minulle kallis omaisuus kaikista
kansoista, vaikka muutoin koko maa on minun+.
Gal.1:4. Joka itsensä meidän synteimme edestä antanut on*, että
hän
meitä vapahtais tästä nykyisestä pahasta maailmasta, Jumalan ja
