P. PAAVALIN EPISTOLA TITUKSELLE
2 Tim.2:13. Ellemme usko, niin hän pysyy kuitenkin uskollisena*, joka ei
itsiänsä kieltää taida.
Rom.16:25. Mutta hänelle, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja
Jesuksen Kristuksen saarnan jälkeen, sen salaisuuden ilmestyksen
jälkeen*, joka ijäisiin aikoihin on salattu ollut,
2 Tim.1:9. Joka meitä on autuaaksi tehnyt ja pyhällä kutsumisella
kutsunut, ei meidän töidemme perästä, vaan aivoituksensa* ja armonsa
jälkeen+, joka meille Kristuksessa Jesuksessa ennen ijankaikkisia aikoja
annettu on§,
Rom.1:2. (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa
luvannut,)
3. Mutta ajallansa sanansa ilmoitti* saarnan kautta, joka minulle
uskottu+ on, Jumalan meidän Vapahtajamme käskyn jälkeen,
Eph.1:9. Ja on meille tahtonsa salaisuuden* hyvästä suomastansa
tiettäväksi tehnyt+, ja sen hänen kauttansa tuottanut edes§,
Eph.3:9. Ja jokaiselle valkeuteen saattaisin*, mikä osallisuus siinä
salaisuudessa on+, joka ijankaikkisesti on salattu ollut Jumalassa, joka
kaikki Jesuksen Kristuksen kautta luonut on§:
Kol.1:26. Sitä salaisuutta, joka ijankaikkisesta ja sukukunnista on salattu*
ollut, mutta nyt hänen pyhillensä ilmoitettu+,
2 Tim.1:10. Mutta nyt meidän Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen
ilmestyksen kautta julistettu*, joka kuoleman otti pois+ ja elämän ja
kuolemattomuuden toi evankeliumin kautta valkeuteen§,
1 Piet.1:20. Joka tosin jo ennen oli aivottu kuin maailman perustus
pantu oli*, mutta ilmoitettu viimeisinä aikoina+ teidän tähtenne§,
Ap. T.20:24. Mutta en minä siitä lukua pidä, enkä tottele paljon
hengestäni*: että minä juoksuni päättäisin ilolla ja sen viran, jonka minä
olen Herralta Jesukselta saanut+, todistaakseni evankeliumia Jumalan
armosta.
II. 2 Kor.2:12. Mutta kuin minä tulin Troadaan* Kristuksen evankeliumia
saarnaamaan, ja minulle avattiin ovi+ Herrassa, niin ei minulla ollut