P. PAAVALIN EPISTOLA PHILIPPILÄISILLE
25. Ja minä tiedän totisesti, että minun pitää oleman ja teidän kaikkein
kansanne pysymän*, teidän menestykseksenne ja uskonne iloksi,
Phil.2:24. Mutta minä uskallan Herran päälle, että minä itsekin olen pian
tuleva.
26. Että teidän kerskaamisenne olis yltäkylläinen Kristuksessa
Jesuksessa minusta*, minun läsnäolemiseni kautta taas teidän
tykönänne.
2 Kor.1:14. Niin kuin te puolittain meidät tietäneet olette, että me
olemme teidän kerskaamisenne, niin kuin tekin meidän kerskauksemme
Herran Jesuksen päivänä olette.
2 Kor.5:12. Emme taas kerskaa itsiämme teidän edessänne; vaan me
annamme teille tilan kerskataksenne meistä*, että teilläkin olis
kerskaamista niitä vastaan, jotka itsiänsä kasvoin jälkeen kerskaavat ja
ei sydämen jälkeen+.
III. 27. Ainoastaan käyttäkäät itsenne niin kuin Kristuksen evankeliumille
sovelias on*, että jos minä tulen ja näen teidät eli poissa ollessani saan
kuulla teistä, että te olette yhdessä hengessä ja yhdessä sielussa
meidän kanssamme evankeliumin uskossa kilvoitelleet.
I. 1 Mos.17:1. Koska Abram oli yhdeksänkymmenen ja yhdeksän
ajastaikainen, näkyi Herra Abramille ja sanoi hänelle: Minä olen Jumala
kaikkivaltias: vaella minun edessäni, ja ole vakaa.
1 Kor.7:20. Jokainen pysyköön siinä kutsumisessa, johonka hän kutsuttu
on.
I. Eph.4:1. Niin minä vangittu* Herrassa neuvon teitä, että te siinä
kutsumisessa, johon te kutsutut olette, niin vaeltaisitte kuin sopii+,
Kol.1:10. Että te soveliaasti vaeltaisitte*, kelvaten kaikissa Herralle, ja
hedelmän tekisitte+ kaikissa hyvissä töissä ja kasvaisitte Jumalan
tuntemisessa,
1 Tess.2:12. Ja todistaneet, että te otollisesti Jumalan edessä
vaeltaisitte*, joka teitä valtakuntaansa ja kunniaansa kutsunut on.
