PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
21. Ja opettavat niitä tapoja, joita ei meidän sovi ottaa vastaan eikä
tehdä, sillä me olemme Roomalaiset.
22. Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän
vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.
2 Kor.11:25. Kolmasti olen vitsoilla piesty*. Olin kerran kivitetty+.
Kolmasti olen minä tullut haaksirikkoon§. Yön ja päivän olin minä meren
syvyydessä.
23. Kuin he olivat heidät juuri pahoin pieksäneet, heittivät he heidät
torniin
ja käskivät vartian visusti heitä vartioida,
24. Joka, kuin hän senkaltaisen käskyn sai, heitti heidät sisimmäiseen
torniin ja pani heidät jalkapuuhun.
IV. 25. Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin
Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.
26. Niin tapahtui äkisti suuri maan järistys*, niin että tornin perustus
vapisi; ja kohta kaikki ovet aukenivat+, ja jokaisen siteet pääsivät§.
Ap. T.4:31. Ja kuin he rukoilleet olivat, liikkui se paikka, jossa he koossa
olivat, ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa
uskalluksella.
Ap. T.5:19. Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät
sieltä ulos ja sanoi:
II. Ap. T.12:7. Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen tykönänsä ja kirkkaus
paisti huoneessa, lykkäsi Pietaria kylkeen, herätti hänen ja sanoi: nouse
nopiasti. Ja kahleet putosivat hänen käsistänsä.
27. Kuin vartia heräsi ja näki tornin ovet avoinna olevan, veti hän ulos
miekkansa ja tahtoi surmata itsensä, ja luuli vangit paenneen pois.
28. Niin Paavali huusi suurella äänellä ja sanoi: älä itselles mitään pahaa
tee; sillä me olemme kaikki täällä.
29. Niin hän anoi kynttilää, meni sisälle ja lankesi peljästyksissä Paavalin
ja Silaan jalkain juureen,
