PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
35. Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei
kirjoitus taideta rikottaa:
36. Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt
maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa*, että minä sanoin: minä olen
Jumalan Poika.
Matt.26:65. Silloin repäisi pappein päämies vaatteensa, sanoen: hän on
pilkannut (Jumalaa); mitä me silleen todistajia tarvitsemme? Katso, nyt
te kuulitte hänen pilkkansa.
37. Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.
38. Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne
työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun
hänessä.
Joh.14:10. Etkös usko minun olevan Isässä ja Isän minussa? Ne sanat,
jotka minä teille puhun, en minä itsestäni puhu: mutta Isä, joka minussa
on, hän tekee työt.
Joh.14:11. Uskokaat minua, että minä olen Isässä ja Isä on minussa;
mutta jos ei, niin töiden tähden uskokaat minua.
Joh.17:21. Että he kaikki yhtä olisivat, niin kuin sinä Isä minussa olet ja
minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois
sinun minua lähettäneeksi.
Joh.17:22. Ja minä annoin heille sen kunnian, jonka sinä minulle annoit,
että he yhtä olisivat, niin kuin mekin yhtä olemme.
IV. 39. Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi
heidän käsistänsä,
40. Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa
Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.
41. Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään
ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.
42. Ja monta uskoi siellä hänen päällensä.
