MARKUKSEN EVANKELIUMI
siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfiikunapuulle: nouse ylös juurines ja
istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
24. Ja kohta pojan isä huusi itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta
minun epäuskoani.
25. Mutta kuin Jesus sen näki, että kansa ynnä juoksi tykö, nuhteli hän
sitä saastaista henkeä, sanoen hänelle: sinä mykkä ja kuuro henki! minä
käsken sinua, mene ulos hänestä, ja älä tästedes hänen sisällensä
mene.
26. Niin se huusi ja repeli kovin häntä, ja läksi ulos. Ja se tuli niin kuin
kuollut, niin että moni sanoi: hän on kuollut.
27. Mutta Jesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänen, ja hän nousi.
28. Ja kuin hän oli huoneeseen mennyt sisälle, kysyivät hänen
opetuslapsensa häneltä erinänsä: miksi emme voineet häntä ajaa ulos?
Matt.17:19. Silloin menivät opetuslapset Jesuksen tykö erinänsä, ja
sanoivat: miksi emme voineet sitä ajaa ulos?
29. Ja hän sanoi heille: tämä suku ei taida millään muulla kuin
rukouksella ja paastolla mennä ulos.
III. 30. Ja he läksivät ulos sieltä ja vaelsivat Galilean lävitse, ja ei hän
tahtonut sitä kenenkään tietää.
31. Sillä hän opetti opetuslapsiansa ja sanoi heille: Ihmisen Poika
annetaan ylön ihmisten käsiin, ja he tappavat hänen*; ja kuin hän on
tapettu, niin hän kolmantena päivänä nousee ylös.
IV. Matt.16:21. Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan* opetuslapsillensa,
että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein
päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena
päivänä ylösnouseman.
IV. Matt.17:22. Kuin he asuivat Galileassa, sanoi Jesus heille: tapahtuva
on, että Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin;
Mark.8:31. Ja hän rupesi heitä opettamaan, että Ihmisen Pojan pitää
