JESAIA
heidät.
II. 9. Ylös, ylös, pue päälles väkevyyttä, sinä Herran käsivarsi; ylös, niin
kuin muinen vanhaan aikaan. Etkös se ole, joka löit ylpiän, ja haavoitit
lohikärmeen?
2 Mos.14:27. Niin ojensi Moses kätensä meren ylitse, ja meri palasi
ennen huomenta voimaansa. Ja koska Egyptiläiset pakenivat, kohtasi
heitä vesi*, ja Herra syöksi heidät keskelle merta.
2 Mos.14:28. Ja vedet palasivat ja kävivät vaunuin, ja ratsasmiesten, ja
koko Pharaon sotajoukon ylitse, jotka heitä olivat seuranneet mereen:
niin ettei yksikään heistä päässyt.
2 Mos.15:7. Ja sinun suurella kunniallas olet sinä sinun vihollises
kukistanut, sillä koska sinä lähetit hirmuisuutes, kulutti se heidät niin
kuin korren.
2 Mos.15:10. Silloin sinun tuules puhalsi, ja meri peitti heidät, ja he
pohjaan vajosivat, niinkuin lyijy, väkevissä vesissä.
10. Etkös se ole, joka meren, suuren syvän veden kuivasit*? joka syvän
meren tieksi teit, että lunastetut kävivät sitä myöten.
2 Mos.14:22. Ja Israelin lapset kävivät keskeltä merta kuivaa myöten*, ja
vedet olivat
heille niin kuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla
puolellansa.
2 Mos.14:29. Mutta Israelin lapset kävivät kuivaa myöten keskeltä merta,
ja vedet olivat heille niin kuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla
puolellansa.
Jes.43:16. Näin sanoo Herra, joka tien tekee meressä ja polun
väkevässä vedessä,
11. Niin Herran lunastetut palajavat ja tulevat Zioniin riemulla, ja
ijankaikkinen ilo on heidän päänsä päällä oleva; ilon ja riemun he
käsittävät, murhe ja huokaus pakenee heitä.
