JOBIN KIRJA
älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko
rikkaudestansa;
11. Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut
teidän ymmärryksestänne vaarin, siihen asti että te olisitte osanneet
oikeuden.
12. Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä
Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13. Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen
hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14. Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niin
kuin te puhuitte.
15. He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16. Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he
vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
II. 17. Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
San. l.27:2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus,
muukalaisen, ja ei omain huultes.
San. l.27:21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niin kuin hopia
ahjossa ja kulta pätsissä.
18. Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa
minun vatsaani.
19. Katso, minun vatsani on niin kuin viina, jonka henki ei avattu ole,
joka uudet leilit särkee.
20. Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy
avata huuleni ja vastata.
21. En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22. Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa
äkisti minun pois.
