TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
teidän pitää puhuman; sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän
pitää puhuman.
Luuk.12:12. Sillä Pyhä Henki opettaa teitä sillä hetkellä, mitä teidän tulee
sanoa.
Luuk.21:15. Sillä minä annan teille suun ja viisauden*, jota ei he voi
puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.
13. Moses sanoi: Ah Herra, lähetä, jonkas tahdot lähettää.
14. Niin Herra vihastui suuresti Moseksen päälle, ja sanoi: enkö minä
tunne Aaronia sinun veljeäs, Levin suvusta*, että hän on puhelias? Ja
katso, hän tulee sinua vastaan, ja koska hän näkee sinun, niin hän
iloitsee sydämestänsä.
Sir.45:7. Hän korotti myös Aaronin pyhäksi, hänen kaltaiseksensa, hänen
veljensä Levin sukukunnasta.
15. Sinun pitää puhuman hänelle, ja paneman sanat hänen suuhunsa*;
ja minä olen sinun ja hänen suunsa kanssa, ja opetan teitä, mitä teidän
pitää tekemän.
2. Mos.7:2. Sinun pitää puhuman kaikki, mitä minä käsken sinulle, vaan
Aaron sinun veljes pitää sen puhuman Pharaolle: että hän päästäis
Israelin lapset maaltansa.
16. Ja hänen pitää puhuman sinun puolestas kansalle. Hänen pitää
oleman sinun suunas, ja sinun pitää oleman hänelle Jumalana.
17. Ja ota tämä sauva kätees, jolla sinun pitää tekemän ihmeitä.
III. 18. Niin Moses läksi sieltä, ja tuli jällensä appensa Jetron tykö, ja
sanoi hänelle: annas minun mennä, että minä palajaisin veljeini tykö,
jotka ovat Egyptissä, ja näkisin heitä, jos he vielä elävät. Ja Jetro sanoi
Mosekselle: mene rauhassa.
19. Ja Herra sanoi Mosekselle Midianissa: mene ja palaja Egyptiin; sillä
ne kaikki ovat kuolleet, jotka sinun henkes perään seisoivat.
