TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
11. Niin asetettiin heidän päällensä veron päämiehet, vaivaamaan heitä
orjuudella; sillä Pharaolle rakennettiin verokaupungit, Pitom ja Raamses.
12. Mutta jota enemmin he rasittivat kansaa, sitä enemmin se lisääntyi
ja kasvoi. Ja he tulivat suutuksiin Israelin lasten tähden.
13. Ja Egyptiläiset vaivasivat Israelin lapsia orjuudella armaitsemata.
14. Ja saattivat heidän elämänsä katkeraksi raskaalla saven ja tiilein
työllä, ja kaikkinaisella rasituksella kedolla, ja kaikkinaisella työllä, kuin
he taisivat heidän päällensä panna, armaitsemata.
III. 15. Ja Egyptin kuningas puhui Hebrealaisille lasten ämmille, joista
yhden nimi oli Siphra, ja toisen nimi Pua.
16. Ja hän sanoi: Koska te autatte Hebrealaisia vaimoja heidän
synnyttäissänsä, ja näette istuimella, jos se on poika, niin surmatkaat
häntä*; mutta jos se tytär on, niin se eläköön.
Viis.18:5. Ja kuin he ajattelivat tappaa: pyhäin lapsia, (mutta yksi ulos
heitetyistä kätkettiin heille rangaistukseksi), otit sinä suuren joukon
heidän lapsistansa, ja hukutit heidät yhtä haavaa väkevässä vedessä.
17. Mutta lasten ämmät pelkäsivät Jumalaa, ja ei tehneet niin kuin
Egyptin kuningas oli heille sanonut; mutta antoivat poikaiset elää.
18. Niin Egyptin kuningas kutsui lasten ämmät, ja sanoi heille: miksi te
tämän teitte, että te annoitte poikaisten elää?
19. Niin lasten ämmät vastasivat Pharaota: Hebrealaiset vaimot ei ole
niin kuin Egyptiläiset; sillä he ovat vahvemmat luonnostansa, ja ennen
kuin lastenämmä tulee heidän tykönsä, ovat he synnyttäneet.
20. Sen tähden teki Jumala lasten ämmille hyvin, ja kansa lisääntyi ja
vahvistui sangen suuresti.
21. Ja että lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, rakensi hän heille huoneita.
22. Niin käski Pharao kaikelle kansallensa, sanoen: kaikki pojat kuin
syntyvät pitää teidän heittämän virtaan*, mutta kaikki tyttäret antakaat
elää.
Ap. T.7:19. Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti
