TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
Ap. T.20:10. Niin Paavali astui alas, ja laski itsensä hänen päällensä*, ja
otti syliinsä, ja sanoi: älkäät kapinoitko; sillä hänen sielunsa on vielä
hänessä.
35. Ja hän nousi jälleen ja kävi kerran sinne ja tänne huoneessa, nousi
ja laski itsensä hänen päällensä. Niin poika aivasti seitsemän kertaa,
sitte avasi poika silmänsä.
36. Ja hän kutsui Gehatsin ja sanoi: kutsu Sunemin vaimo. Ja kuin hän
oli hänen kutsunut, tuli hän sisälle hänen tykönsä. Hän sanoi: ota
poikas!
37. Niin hän tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumarsi itsensä
maahan, ja otti poikansa ja meni ulos.
IV. 38. Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja kallis aika oli maalla, ja prophetain
pojat olivat hänen edessänsä*. Ja hän sanoi palveliallensa: ota suuri
pata ja keitä lientä prophetain pojille.
I. 2 Kun. K.6:1. Ja prophetain pojat sanoivat Elisalle: katso, se sia, jossa
me asumme sinun tykönäs, on meille ahdas;
39. Niin yksi läksi kedolle hakemaan ruohoja, ja löysi metsäviikunapuun,
ja haki siitä kolokinteja vaatteensa täyden. Ja kuin hän tuli, leikkasi hän
sen liemipataan; sillä ei he tunteneet sitä.
40. Ja kuin he sen antoivat miesten eteen syödä, söivät he liemestä ja
huusivat, sanoen: Jumalan mies, kuolema on padassa! Sillä ei he
saaneet syödä.
41. Ja hän sanoi: tuokaat tänne jauhoja, ja hän heitti pataan ja sanoi:
antakaat kansalle syödä, ja ei ollut mitään vahinkoa padassa.
42. Ja yksi mies tuli Baalsalisasta ja kantoi Jumalan miehelle uutisleipiä,
kaksikymmentä ohraista leipää ja uutisjyviä vaatteissansa. Mutta hän
sanoi: anna kansalle, että he söisivät.
43. Hänen palveliansa sanoi: mitä minä siitä annan sadalle miehelle?
Hän sanoi: anna kansalle syödä; sillä näin sanoo Herra: he syövät ja
