ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
Jerobeam seisoi alttarin tykönä suitsuttamassa.
2. Ja hän huusi alttaria vastaan Herran sanan kautta ja sanoi: alttari,
alttari! Näin sanoo Herra: katso, Davidin huoneelle on syntyvä poika,
Josia nimeltä: hän on uhraava sinun päälläs korkeuden pappeja, jotka
sinun päälläs suitsuttavat, ja on polttava ihmisen luita sinun päälläs.
2 Kun. K.23:16. Ja Josia käänsi itsensä ja näki ne haudat, jotka olivat
vuorella, lähetti ja antoi ottaa luut haudoista, ja poltti ne alttarilla ja
saastutti sen, Herran sanan jälkeen, jonka Jumalan mies huutanut oli,
joka nämät niin ennen puhunut oli.
3. Ja hän antoi sinä päivänä ihmeen ja sanoi: tämä on se ihme, jonka
Herra puhunut on: katso, alttarin pitää halkeaman, ja tuhka, joka sen
päällä on, pitää hajoitettaman.
4. Kuin kuningas kuuli sanan siltä Jumalan mieheltä, joka alttaria
vastaan Betelissä huutanut oli, ojensi Jerobeam kätensä alttarin tyköä
ja sanoi: ottakaat häntä kiinni. Ja hänen kätensä kuivettui, jonka hän
häntä vastaan ojensi, ja ei hän taitanut sitä vetää jälleen puoleensa.
5. Ja alttari halkesi, ja tuhka hajoitettiin alttarilta, sen ihmeen jälkeen,
jonka Jumalan mies Herran sanan kautta antanut oli.
6. Ja kuningas vastasi ja sanoi Jumalan miehelle: nöyryytä nyt sinus
rukouksella Herran Jumalas kasvoin edessä, ja rukoile minun edestäni*,
että käteni taipuis minun tyköni. Niin Jumalan mies rukoili nöyrästi
Herraa, ja kuninkaan käsi taipui jälleen hänen puoleensa ja tuli niin kuin
se oli ennenkin ollut.
2 Mos.8:8. Niin Pharao kutsui Moseksen ja Aaronin, ja sanoi: rukoilkaat
Herraa, että hän ottais pois sammakot minulta ja minun kansaltani; niin
minä päästän kansan uhraamaan Herralle.
2 Mos.9:28. Sen tähden rukoilkaat Herraa, että jo kyllä olis, ja että
Jumalan jylinä ja rakeet lakkaisivat: niin minä päästän teidät, eikä teidän
pidä enempi täällä viipymän.
2 Mos.10:17. Niin anna nyt minulle anteeksi minun rikokseni vielä tällä
